Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
46 suhteet: Aallonpituus, Absorptio, Absorptio (sähkömagneettinen säteily), Atomi, Braggin laki, Diffraktio, Diffraktometri, Elektroni, Elektronidiffraktio, Energia, Fotoni, Fourier-muunnos, Fraunhoferin diffraktio, Helsingin yliopisto, Infrapunasäteily, Intensiteetti, John Kendrew, Käänteishila, Kide, Kiderakenne, Koherenssi (fysiikka), Max Perutz, Max von Laue, Millerin indeksit, Mineraali, Monokromaattinen säteily, Nobelin fysiikanpalkinto, Nobelin kemianpalkinto, Peter Debye, Proteiini, Röntgenkristallografia, Röntgenputki, Röntgensäteily, SAXS, Säteilyn havaitseminen, Spektroskopia, Synkrotronisäteily, Ultraviolettisäteily, Valosähköinen ilmiö, Wilhelm Röntgen, William Bragg, William Lawrence Bragg, 1912, 1913, 1914, 1915.
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Aallonpituus · Katso lisää »
Absorptio
Absorptio tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Absorptio · Katso lisää »
Absorptio (sähkömagneettinen säteily)
Alemmalla energiatilalla oleva elektroni nousee korkeammalle energiatilalle saatuaan energiaa säteilystä. Absorptiolla tarkoitetaan kvanttimekaniikassa prosessia, jossa fotonin energia siirtyy esimerkiksi atomille, jonka valenssielektroni siirtyy korkeampaan energiatilaan.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Absorptio (sähkömagneettinen säteily) · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Atomi · Katso lisää »
Braggin laki
Braggin laki Braggin laki eli Braggin ehto kuvaa kuinka sähkömagneettinen säteily siroaa kiteestä.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Braggin laki · Katso lisää »
Diffraktio
tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Diffraktio · Katso lisää »
Diffraktometri
Diffraktometri. Diffraktometri on mittalaite, jolla voidaan mitata säteilyn sirontaa jauheesta tai yksittäiskiteestä.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Diffraktometri · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Elektroni · Katso lisää »
Elektronidiffraktio
Tyypillinen elektronidiffraktiokuvio samansuuntaisissa elektronisuihkuissa (TEM) Elektronidiffraktio on valon diffraktiota muistuttava ilmiö, jossa elektronin kulkusuunta muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Elektronidiffraktio · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Energia · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Fotoni · Katso lisää »
Fourier-muunnos
Fourier-muunnos (myös Fourier’n muunnos) on matematiikassa käytetty jatkuva integraalimuunnos.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Fourier-muunnos · Katso lisää »
Fraunhoferin diffraktio
Fraunhoferin diffraktio on diffraktioon liittyvä matemaattinen malli, jota käytetään silloin, kun aaltorintaman kulkema matka esimerkiksi diffraktion aiheuttavaan aukkoon tai rakoon on suhteellisen pitkä.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Fraunhoferin diffraktio · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Infrapunasäteily · Katso lisää »
Intensiteetti
Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa siirtyy pinta-alayksikön läpi aikayksikössä.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Intensiteetti · Katso lisää »
John Kendrew
John Kendrew myoglobiinimallin vieressä John Cowdery Kendrew (24. maaliskuuta 1917 Oxford – 23. elokuuta 1997 Cambridge) oli brittiläinen biokemisti.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja John Kendrew · Katso lisää »
Käänteishila
Kaksiulotteinen kidehila ja sen käänteishila Käänteishila on kiinteän olomuodon fysiikassa ja kristallografiassa käytetty matemaattinen konstruktio, joka saadaan toisen hilan, useimmiten Bravais'n hilan Fourier’n-muunnoksena.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Käänteishila · Katso lisää »
Kide
Kide voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Kide · Katso lisää »
Kiderakenne
Kiderakenne on atomien järjestys kiteisessä aineessa.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Kiderakenne · Katso lisää »
Koherenssi (fysiikka)
Koherentit aallot ovat aaltoja, joissa on keskenään pelkästään ja muuttumattomasti saman vaihe-eron, taajuuden, amplitudin ja aaltomuodon aaltoja, jotka etenevät samaan suuntaan.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Koherenssi (fysiikka) · Katso lisää »
Max Perutz
Max Ferdinand Perutz (19. toukokuuta 1914 Wien – 6. tammikuuta 2002 Cambridge) oli itävaltalais-brittiläinen molekyylibiologi.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Max Perutz · Katso lisää »
Max von Laue
Max von Laue (9. lokakuuta 1879 – 24. huhtikuuta 1960) oli saksalainen fyysikko.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Max von Laue · Katso lisää »
Millerin indeksit
yksikkökopin hilavektoreita \vec a, \vec b ja \vec c. Kristallografiassa Millerin indeksit ovat merkintätapa, jolla kiderakenteen suunnat ja tasot sekä diffraktogrammien heijastukset merkitään.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Millerin indeksit · Katso lisää »
Mineraali
Mineraali eli kivennäinen on luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus ja tavallisesti säännöllinen kiderakenne.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Mineraali · Katso lisää »
Monokromaattinen säteily
Monokromaattinen sähkömagneettinen säteily on säteilyä, joka sisältää vain yhtä aallonpituutta, esimerkiksi monokromaattinen valo sisältää vain yhtä aallonpituutta.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Monokromaattinen säteily · Katso lisää »
Nobelin fysiikanpalkinto
Nobelin fysiikan- ja kemianpalkintojen mitalien kääntöpuoli Nobelin fysiikanpalkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Nobelin fysiikanpalkinto · Katso lisää »
Nobelin kemianpalkinto
Nobelin kemianpalkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Nobelin kemianpalkinto · Katso lisää »
Peter Debye
Petrus Josephus Wilhelmus Debije (24. maaliskuuta, 1884 – 2. marraskuuta, 1966) oli Nobel-palkittu alankomaalainen fysikaalinen kemisti.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Peter Debye · Katso lisää »
Proteiini
α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Proteiini · Katso lisää »
Röntgenkristallografia
Röntgenkristallografia tai röntgensädekristallografia on röntgentutkimusta, jonka avulla voidaan selvittää molekyylin kolmiulotteinen rakenne.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Röntgenkristallografia · Katso lisää »
Röntgenputki
Röntgenputki on röntgensäteilyn tuottamiseen tarkoitettu elektroniputki.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Röntgenputki · Katso lisää »
Röntgensäteily
accessdate.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Röntgensäteily · Katso lisää »
SAXS
SAXS eli pienkulmaröntgensironta on materiaalitieteen tutkimusmenetelmä, jolla saadaan tietoa materiaalien rakenteesta nanometrien kokoluokassa.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja SAXS · Katso lisää »
Säteilyn havaitseminen
Geigerputki – perinteinen säteilyilmaisin Ionisoivan säteilyn havaitseminen tapahtuu tarkoitusta varten rakennetuilla instrumenteilla, koska ionisoivaa säteilyä ei voi ihmisaistein havaita.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Säteilyn havaitseminen · Katso lisää »
Spektroskopia
Auringon näkyvän valon spektri, jossa erottuvat Fraunhoferin viivat tummina pystyraitoina. Spektroskopia on menetelmä, jolla analysoidaan tutkittavasta kohteesta vastaanotettua säteilyä, esimerkiksi valoa.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Spektroskopia · Katso lisää »
Synkrotronisäteily
Synkrotronisäteily on sähkömagneettista säteilyä, joka syntyy, kun varattu hiukkanen joutuu kiihtyvään liikkeeseen.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Synkrotronisäteily · Katso lisää »
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »
Valosähköinen ilmiö
Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »
Wilhelm Röntgen
Wilhelm Conrad Röntgen (27. maaliskuuta 1845 Lennep, Preussi (nykyinen Saksa) – 10. helmikuuta 1923 München, Saksa) oli saksalainen fyysikko, joka tunnetaan erityisesti röntgensäteiden kokeellisesta löytämisestä.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja Wilhelm Röntgen · Katso lisää »
William Bragg
William Henry Bragg (2. heinäkuuta 1862 – 10. maaliskuuta 1942 Lontoo) oli brittiläinen fyysikko.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja William Bragg · Katso lisää »
William Lawrence Bragg
William Lawrence Bragg (31. maaliskuuta 1890 – 1. heinäkuuta 1971) oli australialais-brittiläinen fyysikko, joka palkittiin isänsä William Braggin kanssa Nobelin fysiikanpalkinnolla 1915 kiderakenteiden analysoimisesta röntgensäteilyllä.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja William Lawrence Bragg · Katso lisää »
1912
Vuosi 1912 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja 1912 · Katso lisää »
1913
Vuosi 1913 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja 1913 · Katso lisää »
1914
Vuosi 1914 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja 1914 · Katso lisää »
1915
Vuosi 1915 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: Röntgendiffraktio ja 1915 · Katso lisää »
