Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
31 suhteet: Arhippa Perttunen, Elessei Valokainen, Iivana Onoila, Itämerensuomalaiset kielet, Jehkin Iivana, Jussi Huovinen, Kalevalamitta, Karjala, Larin Paraske, Lausunta, Loitsu, Maari Kallberg, Mateli Kuivalatar, Matjoi Plattonen, Miihkali Perttunen, Ondrei Sotikainen, Ontrei Malinen, Pedri Shemeikka, Runoi, Runonlaulajan kädet, Simana Sissonen, Sortavalan Laulujuhlat, Stepan Karhapää, Suomi, Synty (mytologia), Tietäjä, Tieto, Timo Lipitsä, Uhtua, Vaassila Kieleväinen, Viro.
Arhippa Perttunen
alt.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Arhippa Perttunen · Katso lisää »
Elessei Valokainen
Elessei Valokainen (oikealla) yhdessä Iivana Onoilan kanssa vuonna 1911. Elessei Valokainen oli suistamolainen runonlaulaja ja tietäjä.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Elessei Valokainen · Katso lisää »
Iivana Onoila
Iivana Onoila (vasemmalla) ja Elessei Valokainen vuonna 1911. Iivana Onoila (18. elokuuta 1842 Suistamo – 10. lokakuuta 1924 Suistamo) oli runonlaulaja.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Iivana Onoila · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Jehkin Iivana
Iivana Jehkinpoika Shemeikka (21. elokuuta 1843 Suistamo – 15. maaliskuuta 1911 Helsinki), tunnetaan paremmin nimellä Jehkin Iivana, oli taitava karjalainen runonlaulaja ja kanteleen soittaja Suistamon Muuannosta.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Jehkin Iivana · Katso lisää »
Jussi Huovinen
Johannes (Jussi) Huovinen (2. huhtikuuta 1924 Hietajärvi, Suomussalmi – 12. toukokuuta 2017) oli Suomen viimeinen vienalaista runonlaulua suullisena perimätietona omaksunut runonlaulaja.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Jussi Huovinen · Katso lisää »
Kalevalamitta
Lemminkäisen äiti. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on itämerensuomalaisten kielten parissa lauluissa käytetty runomitta, joka on eräs trokeisen tetrametrin muoto.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Kalevalamitta · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Karjala · Katso lisää »
Larin Paraske
Larin Paraske (alk. Paraskeva Nikitina; 8. tammikuuta 1834 (J: 27. joulukuuta 1833) Lempaala, Pohjois-Inkeri, Venäjän keisarikunta – 3. tammikuuta 1904 Metsäpirtti, Suomen suuriruhtinaskunta) oli Inkeristä lähtöisin ollut runonlaulaja.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Larin Paraske · Katso lisää »
Lausunta
Lausunta, lausuntataide tai runonlausunta on runojen suulliseen esittämiseen keskittyvä esittävän taiteen muoto.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Lausunta · Katso lisää »
Loitsu
Loitsut ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus vaikuttaa tapahtumien kulkuun tai aikaansaada jotain tapahtumaan yliluonnollisesti.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Loitsu · Katso lisää »
Maari Kallberg
Maari Kallberg (s. 1970) on suomalainen muusikko ja kansanmusiikin tutkija (MuT), joka on erikoistunut Vienan Karjalan runolauluun, etenkin joikuperinteeseen.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Maari Kallberg · Katso lisää »
Mateli Kuivalatar
Mateli Kuivalatar eli viralliselta nimeltään Magdaleena Ikonen, o.s. Kuivalainen (8. toukokuuta 1771 – 29. joulukuuta 1846) oli ilomantsilainen runonlaulaja.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Mateli Kuivalatar · Katso lisää »
Matjoi Plattonen
Matjoi Plattonen kuvattuna vuonna 1908 Suistamon Loimolassa. Matjoi Plattonen (6. joulukuuta 1842 Suistamo – 28. syyskuuta 1928 Suistamo) oli karjalainen kuuluisa itkuvirsien taitaja Suistamon Loimolasta.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Matjoi Plattonen · Katso lisää »
Miihkali Perttunen
Alpo Sailo, ''Runonlaulaja Miihkali Arhippainen'', 1973, Joensuu. Miihkali Arhipanpoika Ivanov-Perttunen (syystalvella 1815 – 3. syyskuuta 1899) oli tunnettu vienankarjalainen runonlaulaja ja tietäjä, maineikkaan Arhippa Perttusen poika.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Miihkali Perttunen · Katso lisää »
Ondrei Sotikainen
Ondrei Sotikainen oli yksi tunnetuimmista rajakarjalaisista runonlaulajista.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Ondrei Sotikainen · Katso lisää »
Ontrei Malinen
Ontrei Malinen (myös Andrei Sevastjanov Malikin, 1777 – 6. helmikuuta 1855 VuonninenJärvinen, s. 438–439) oli vienankarjalainen runonlaulaja.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Ontrei Malinen · Katso lisää »
Pedri Shemeikka
Pedri (Petri) Iivananpoika Shemeikka (1825 Suistamo – 11. huhtikuuta 1915 Tuupovaara) oli karjalainen runonlaulaja.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Pedri Shemeikka · Katso lisää »
Runoi
Runoi eli runo merkitsi ilmeisesti entisajan suomalaisille ja karjalaisille tietäjää tai šamaania, jonka loitsut ja kertomukset ovat runomuotoisia ja yleensä laulettuja.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Runoi · Katso lisää »
Runonlaulajan kädet
Runonlaulajan kädet -merkki. Runonlaulajan kädet on kalevalainen merkki.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Runonlaulajan kädet · Katso lisää »
Simana Sissonen
Simana Jyrinpoika Sissonen (s. vuoden 1780 vaiheilla Mekrijärvi, Ilomantsi – 20. joulukuuta 1848 Mekrijärvi) oli ilomantsilainen runonlaulaja, jota pidetään yhtenä parhaista Suomen puolella asuneista runonlaulajista ja jonka merkitys Uuden Kalevalan synnylle oli suuri.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Simana Sissonen · Katso lisää »
Sortavalan Laulujuhlat
Sortavalan Laulujuhlat järjestetään Sortavalassa, Itä-Karjalassa, Venäjällä.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Sortavalan Laulujuhlat · Katso lisää »
Stepan Karhapää
Stepan Ivaninpoika Karhapää (1806 – 14. syyskuuta 1889), (tunnettu myös nimellä Stepana, Natukan Stepa tai Stopa ja myöhemmän asuinpaikkansa mukaan Mutalahden Stopa) oli ilomantsilaisiin suurlaulajiin kuulunut runonlaulaja, jolta Julius Krohn arvelee D. E. D. Europaeuksen saaneen parikymmentä runotoisintoa, mahdollisesti Ilomantsista tallennetut runot n:t 124–46 (lukuun ottamatta lyyrillisiä runoja).
Uusi!!: Runonlaulaja ja Stepan Karhapää · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Suomi · Katso lisää »
Synty (mytologia)
Synty on jonkin asian myyttinen alkuperä suomalaisessa mytologiassa.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Synty (mytologia) · Katso lisää »
Tietäjä
R. W. Ekmanin maalaus ''Väinämöisen soitto'' vuodelta 1866. Tietäjä on suomalaisessa kansanperinteessä taikavoimainen, yliluonnollisia voimia käyttävä henkilö, jonka taikavoimat perustuvat suureen tietoon.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Tietäjä · Katso lisää »
Tieto
Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Tieto · Katso lisää »
Timo Lipitsä
Timo Lipitsä (1. toukokuuta 1857 Suistamo – 5. huhtikuuta 1950 Kiuruvesi) oli Laatokan Karjalasta Suistamon Koiton kylästä kotoisin ollut runonlaulaja ja kanteleensoittaja.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Timo Lipitsä · Katso lisää »
Uhtua
Uhtua eli Kalevala (vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta, vienankarj. Uhtuo) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Uhtua · Katso lisää »
Vaassila Kieleväinen
Vaassila Kieleväinen (n. 1755 – n. 1840) oli tunnettu runonlaulaja ja tietäjä.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Vaassila Kieleväinen · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Runonlaulaja ja Viro · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Runolaulu, Runonlaulajat, Runonlaulanta.
