Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kveenin kieli

Indeksi Kveenin kieli

Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.

46 suhteet: Asunto, Etninen ryhmä, Itämerensuomalaiset kielet, Kainulaiset, Kainun institutti, Kalastus, Kielipolitiikka, Kielitiede, Kirjoitus, Koulu, Kulttuuri, Kulttuurihistoria, Kveenit, Latinalaiset aakkoset, Lukutaito, Maanviljely, Meänkieli, Norja, Norjalaiset, Norjan kieli, Norjan kirkko, Oppilas, Peräpohjalaiset murteet, Pohjoissaame, Poronhoito, Porsanki, Ruija, Ruijan Kaiku, Saamelaiset, Sosiaalidarvinismi, Suomalainen vaara, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomalaiset, Suomen itsenäistyminen, Suomen kieli, Suur-Suomi, Terje Aronsen, Tromssa, Tromssan ja Finnmarkin lääni, Tromssan yliopisto, Uralilaiset kielet, Vähemmistökieli, Välitunti.

Asunto

Asunto on ihmisen käyttämä asumista, elämistä ja irtainta varten rakennettu säältä turvattu eli suojattu tila.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Asunto · Katso lisää »

Etninen ryhmä

Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Etninen ryhmä · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

Kainulaiset

Kainulaiset on vanha nimitys, joka viittaa Pohjanmaan rannikkoseutujen asukkaisiin.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Kainulaiset · Katso lisää »

Kainun institutti

Kveeni-instituutti. Kainun institutti - Kvensk institutt on kansallinen kveenin (kainun) kielen ja kulttuurin keskus.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Kainun institutti · Katso lisää »

Kalastus

Kalastajia Bangladeshissa. Pieni höyrykäyttöinen valaanpyyntialus Kanadan Sept-Îlesissä noin vuonna 1900. Kalastus on elinkeinoista vanhimpia.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Kalastus · Katso lisää »

Kielipolitiikka

Kielipolitiikka on kielen tai kielten ja yhteiskunnan välisten suhteiden järjestämistä tietoisilla toimilla.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Kielipolitiikka · Katso lisää »

Kielitiede

Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Kielitiede · Katso lisää »

Kirjoitus

Thomas Eakins, ''The Writing Master'', 1882. Kirjoitus on kielen saattamista luettavaan muotoon jollekin kestävälle alustalle piirretyillä tai muuten tuotetuilla merkeillä, joilla on sovittu yhteys kieleen.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Kirjoitus · Katso lisää »

Koulu

Myllytullin koulu Oulussa. Koulu on usein valtiollinen instituutio, jonka tehtävänä on järjestää virallista, tutkintoihin johtavaa koulutusta.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Koulu · Katso lisää »

Kulttuuri

Tanssikulttuuria vanhassa postikortissa. Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Kulttuuri · Katso lisää »

Kulttuurihistoria

Kulttuurihistoria tieteenalana keskittyy menneisyydessä tapahtuneiden kulttuuri-ilmiöiden tutkimukseen.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Kulttuurihistoria · Katso lisää »

Kveenit

Kveenien asuinalueita. Kveenipariskunta lypsämässä poroa 1800-luvun lopussa Kveenit ovat Pohjois-Norjan eli Ruijan (Finnmark) suomalaisperäistä väestöä.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Kveenit · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Lukutaito

Sukupuolten välinen ero lukutaidossa. Punaiset värit kuvaavat naisten heikompaa lukutaitoa ja siniset miesten. Mitä tummempi väri, sitä suurempi sukupuolten välinen epätasapaino on. Lukutaito tarkoittaa taitoa tulkita kirjoitettua kieltä.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Lukutaito · Katso lisää »

Maanviljely

Rypsin korjuuta leikkuupuimurilla ja traktorilla. Maanviljely tarkoittaa tekniikoita ja käytäntöjä, joilla ruokaa ja muita hyödykkeitä tuotetaan kasvattamalla kasveja järjestelmällisesti.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Maanviljely · Katso lisää »

Meänkieli

Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Meänkieli · Katso lisää »

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Norja · Katso lisää »

Norjalaiset

Norjalaiset ovat germaanista, skandinaavista norjan kieltä puhuva kansa, joka asuttaa Norjaa.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Norjalaiset · Katso lisää »

Norjan kieli

Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Norjan kieli · Katso lisää »

Norjan kirkko

Norjan kirkko on Norjan evankelis-luterilainen kirkko.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Norjan kirkko · Katso lisää »

Oppilas

Oppilas (lyhenne opp.) on se, jonka on tarkoitus oppia opetuksessa.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Oppilas · Katso lisää »

Peräpohjalaiset murteet

Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Peräpohjalaiset murteet · Katso lisää »

Pohjoissaame

Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Pohjoissaame · Katso lisää »

Poronhoito

Poronhoito on perinteinen arktisten kansojen elinkeino.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Poronhoito · Katso lisää »

Porsanki

Porsanki (kveeniksi Porsanki, vuoteen 1964 Ryssämarkka, pohjoissaameksi Čuđegieddi, norj. Kistrand) on kunta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa Porsanginvuonon sisäosien ympäristössä.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Porsanki · Katso lisää »

Ruija

Ruija on historiallinen maakunta Norjan Lapissa.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Ruija · Katso lisää »

Ruijan Kaiku

Ruijan Kaikun konttori. Ruijan Kaiku on lehti, joka ilmestyy noin kerran kuussa suomeksi, kveeniksi ja norjaksi Tromssassa.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Ruijan Kaiku · Katso lisää »

Saamelaiset

Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Saamelaiset · Katso lisää »

Sosiaalidarvinismi

Sosiaalidarvinismin isä Herbert Spencer (1820–1903). Sosiaalidarvinismi on kumottu näennäistieteellinen 1800-luvulla noussut yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan Charles Darwinin (1809–1882) evoluutioteorian mukainen lajien välinen kamppailu ja luonnonvalinta eläin- ja kasvikunnassa koskisivat myös kulttuureita ja yhteiskuntia.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Sosiaalidarvinismi · Katso lisää »

Suomalainen vaara

Suomalainen vaara tarkoittaa Norjassa ennen toista maailmansotaa vallinnutta uhkakuvaa, jonka mukaan Suomi voisi muodostua sotilaalliseksi vaaratekijäksi Pohjois-Norjalle.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Suomalainen vaara · Katso lisää »

Suomalais-permiläiset kielet

Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-saamelaiset kielet

Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Suomalais-saamelaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-volgalaiset kielet

Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Suomalaiset · Katso lisää »

Suomen itsenäistyminen

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suur-Suomi

Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Terje Aronsen

Terje Aronsen (s. 1947) on norjalainen opettaja ja merkittävä kainun eli kveenin kielen edistäjä.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Terje Aronsen · Katso lisää »

Tromssa

Tromssa on kaupunki Norjassa.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Tromssa · Katso lisää »

Tromssan ja Finnmarkin lääni

Tromssan ja Finnmarkin lääni (lyhyemmin Tromssa ja Finnmark) oli Norjan lääni maan pohjoisosassa vuosina 2020–2024.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Tromssan ja Finnmarkin lääni · Katso lisää »

Tromssan yliopisto

Tromssan yliopisto Norjan Tromssassa on maailman pohjoisin yliopisto.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Tromssan yliopisto · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Vähemmistökieli

Vähemmistökieli tarkoittaa yleisesti kieltä, joka ei ole jonkin valtion valtakieli.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Vähemmistökieli · Katso lisää »

Välitunti

Välitunti hanoilaisessa oppilaitoksessa. Välitunti on kouluissa oppituntien välissä vietettävä tauko.

Uusi!!: Kveenin kieli ja Välitunti · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Kainun kieli, Kveeni, Kveenin murre, Kvääni, Ruijan murteet, Ruijansuomi.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »