Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
26 suhteet: Aldus Manutius, Baskerville, Bembo, Bodoni, Caslon, Claude Garamond, Didot (kirjaintyyppi), Francesco Griffo, Garamond, Giambattista Bodoni, Groteski (typografia), John Baskerville, Kalligrafia, Karolinginen minuskeli, Kirjaintyyppi, Nicolas Jenson, Palatino (kirjaintyyppi), Piirtokirjoitus, Renessanssi, Rooman valtakunta, Sabon, Serif, Times Roman, Typografia, Uusklassismi, Valistus.
Aldus Manutius
Aldus Pius Manutius. Aldus Pius Manutius (Teobaldo Mannucci; 1449/1450 – 6. helmikuuta 1515 Venetsia) oli italialainen renessanssihumanisti, joka toimi kirjanpainajana ja -kustantajana Venetsiassa.
Uusi!!: Antiikva ja Aldus Manutius · Katso lisää »
Baskerville
Baskerville Baskerville on John Baskervillen vuonna 1756 suunnittelema siirtymäkauden antiikvakirjaintyyppi.
Uusi!!: Antiikva ja Baskerville · Katso lisää »
Bembo
Bembo Bembo on perinteikäs antiikva-kirjaintyyppi.
Uusi!!: Antiikva ja Bembo · Katso lisää »
Bodoni
ITC Bodoni Bodoni on kirjanpainaja ja kirjainmuotoilija Giambattista Bodonin vuonna 1767 suunnittelema kirjaintyyppi.
Uusi!!: Antiikva ja Bodoni · Katso lisää »
Caslon
Adobe Caslon Caslon on serif-kirjaintyyppi, joka luetaan siirtymäkauden antiikvojen joukkoon.
Uusi!!: Antiikva ja Caslon · Katso lisää »
Claude Garamond
Claude Garamond Claude Garamond, joskus myös muodossa Claude Garamont, (1499, Pariisi – 1561, Pariisi) oli ranskalainen kustantaja ja aikansa huomattavimpia kirjainmuotoilijoita.
Uusi!!: Antiikva ja Claude Garamond · Katso lisää »
Didot (kirjaintyyppi)
Didot Didot on yksi tunnetuimmista uusantiikva-kirjaintyypeistä.
Uusi!!: Antiikva ja Didot (kirjaintyyppi) · Katso lisää »
Francesco Griffo
Griffon leikkaamien kirjasinten painojälkeä. Francesco Griffo (k. 1518 tai 1519), joka tunnettiin myös nimellä Francesco da Bologna, oli venetsialainen kirjainleikkaaja.
Uusi!!: Antiikva ja Francesco Griffo · Katso lisää »
Garamond
Eri versioita Garamond-kirjaintyypistä Garamond on tunnetuin medievaaliantiikvoihin kuuluva kirjainlaji, jonka ranskalainen kirjanpainaja ja kirjasinmuotoilija Claude Garamond suunnitteli Pariisissa noin vuonna 1540.
Uusi!!: Antiikva ja Garamond · Katso lisää »
Giambattista Bodoni
Giambattista Bodonin muotokuva (n. 1805-1806), Giuseppe Lucatellin maalaus. Museo Glauco Lombardi. Giambattista Bodoni (1740–1813) oli italialainen kirjanpainaja, joka on myös kaikkien aikojen merkittävimpiä typografeja.
Uusi!!: Antiikva ja Giambattista Bodoni · Katso lisää »
Groteski (typografia)
Groteski ('ilman pääteviivaa') on pääteviivattomista eli päätteettömistä kirjaintyypeistä käytetty nimitys (vrt. antiikva).
Uusi!!: Antiikva ja Groteski (typografia) · Katso lisää »
John Baskerville
John Baskerville (28. tammikuuta 1706 Wolverley – 8. tammikuuta 1775 Birmingham) oli brittiläinen liikemies, keksijä, kirjanpainaja, kirjainopettaja ja kalligrafi.
Uusi!!: Antiikva ja John Baskerville · Katso lisää »
Kalligrafia
Georgialaista kalligrafiaa Kalligrafia eli korutekstaus tai kaunokirjoitustaide (muinaiskreikan sanasta ’kaunokirjoitus’ Airas et al. 1996, s. 13–17. Työtasoksi ihanteellinen on vähintään A2-kokoinen piirustuslauta, jonka voi kallistaa 40–60 asteen kulmaan. Tällöin kirjoittava käsi voi levätä alustalla ja työ saadaan lähelle silmien korkeutta. Kirjoittavan käden alla voi pitää suojapaperia. Istuimen tulee olla oikealla korkeudella lattiaan ja työtasoon nähden, jotta istuma-asento on rento. Valon pitää olla riittävä, mutta ei häikäisevä. Valon suunta on yläviistosta ja tekijän kätisyydestä riippuen sellainen, että käsi ei varjosta tekstiä. Brausen 3-millinen suora tasaterä Kalligrafiassa yleisimmin käytetty kirjoitusväline on tasaterä, joka tuottaa leveitä ja kapeita viivoja vetojen suunnan ja terän asennon mukaisesti. Terä kiinnitetään kynänvarteen. Eri valmistajien terät edellyttävät usein erilaista kirjoitustekniikkaa, sillä niiden leikkaus, jäykkyys ja rakenne eroavat toisistaan. Terä voi olla suora tai viistottu kirjoittajan kätisyyden mukaan. Terän huolellinen puhdistaminen on tärkeää. Siveltimilläkin voi kirjoittaa, ja itämaisessa kalligrafiassa sivellin onkin käytetyin kirjoitusväline. Itämaiset paksut kalligrafiasiveltimet eivät kuitenkaan sovellu länsimaisen kirjaimiston kirjoittamiseen. Myös täytekyniä ja kalligrafeille sopivia huopakyniä käytetään. Kynä tai sivellin kastetaan musteeseen tai tussiin, jotka vaihtelevat peittävyydeltään ja juoksevuudeltaan. Oikeanlainen paperi on valmiin työn kannalta tärkeä, sillä se luo työlle tunnelman värisävyllään, pintarakenteellaan, paksuudellaan, taipuisuudellaan ja läpinäkyvyydellään. Kalligrafiaan parhaiten sopivat paperit ovat käsityönä pellava- tai puuvillalumpusta valmistettuja. Erityyppiset paperit vaihtelevat imukyvyn ja pinnan karheuden suhteen, ja valinta niiden välillä riippuu usein taiteilijan omista mieltymyksistä.
Uusi!!: Antiikva ja Kalligrafia · Katso lisää »
Karolinginen minuskeli
Karolinginen minuskeli on kevyttä ja nopeaa kirjoittaa. Karolinginen minuskeli tarkoittaa noin 800 Ranskassa luotua kirjoitustyyliä, joka korvasi siihen asti käytetyn unsiaalin.
Uusi!!: Antiikva ja Karolinginen minuskeli · Katso lisää »
Kirjaintyyppi
Kirjaintyyppi eli fontti (myös kirjasintyyppi, kirjasinlaji tai kirjasinperhe) on yhtenäiseen asuun piirretty merkkiryhmä, joka tavallisesti koostuu kirjaimista, numeroista sekä väli- ja erikoismerkeistä.
Uusi!!: Antiikva ja Kirjaintyyppi · Katso lisää »
Nicolas Jenson
thumb Nicolas Jenson (1420–1480) oli ranskalainen kirjanpainaja, kirjainmuotoilija ja kaivertaja, joka työskenteli suurimman osan elämästään Venetsiassa.
Uusi!!: Antiikva ja Nicolas Jenson · Katso lisää »
Palatino (kirjaintyyppi)
Palatino Palatino on Hermann Zapfin suunnittelema kirjaintyyppi.
Uusi!!: Antiikva ja Palatino (kirjaintyyppi) · Katso lisää »
Piirtokirjoitus
Piirtokirjoitus eli epigrafi (raapustaa, kirjoittaa) tai inskriptio on kovaan materiaaliin kaiverrettu, hakattu tai maalattu kirjoitus tai piirros.
Uusi!!: Antiikva ja Piirtokirjoitus · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Antiikva ja Renessanssi · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Antiikva ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Sabon
Sabon Sabon on Jan Tschicholdin suunnittelema antiikva-kirjaintyyppi.
Uusi!!: Antiikva ja Sabon · Katso lisää »
Serif
Serifejä Serif eli pääteviiva on kirjasimen rungon päätteessä oleva pieni osa.
Uusi!!: Antiikva ja Serif · Katso lisää »
Times Roman
Times New Romanilla kirjoitettuja kirjaimia. Times New Roman. Times Roman on kirjaintyyppi, jota käytti ensimmäisenä brittiläinen sanomalehti The Times vuonna 1932.
Uusi!!: Antiikva ja Times Roman · Katso lisää »
Typografia
Typografia (kreik. τύπος ’muoto’ + γραφή ’kirjoitus’) on tekstin ja kirjainten asettelua, jonka tarkoituksena on helpottaa viestin perillemenoa antamalla tekstille oikeanlainen visuaalinen muoto.
Uusi!!: Antiikva ja Typografia · Katso lisää »
Uusklassismi
Uusklassismi on jonkin klassisen tyylin uudistunutta tai nykyaikaista muotoa.
Uusi!!: Antiikva ja Uusklassismi · Katso lisää »
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Uusi!!: Antiikva ja Valistus · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Antikva, Roomalainen kirjaimisto.
