Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Helkajuhla

Indeksi Helkajuhla

Helkajuhla on muinainen suomalainen helatorstain ja helluntain tienoilla vietetty kevätjuhla.

24 suhteet: Annikaisen virsi, Balladi, Dominikaanit, Hansaliitto, Helatorstai, Helavalkeat, Helkanuorten liitto, Helkavirsi, Helluntai, Hiiden hirvi, Jeesus, Kalevalamitta, Keskiaika, Kristinusko, Maailmanpuu, Magdalan Maria, Maria Pariisilainen, Renessanssi, Ritvala, Sääksmäki, Suomalainen kansantanssi, Synti, Turku, Valkeakoski.

Annikaisen virsi

Annikaisen virsi on suomalainen kansanruno, jota pidetään suomalaisen keskiaikaisen balladirunouden mestariteoksena.

Uusi!!: Helkajuhla ja Annikaisen virsi · Katso lisää »

Balladi

Balladi oli alun perin lyhyt lyyrinen, tavallisesti tanssin säestyksenä laulettu lemmenruno.

Uusi!!: Helkajuhla ja Balladi · Katso lisää »

Dominikaanit

Pyhä Dominicus Claudio Coellon vuoden 1670 maalauksessa. Dominikaanit eli saarnaajaveljet (OP, ”saarnaajien sääntökunta”) on espanjalaisen Pyhän Dominicuksen vuonna 1215 perustama Pyhän Augustinuksen sääntöä noudattava kerjäläisveljestö, jonka oheen syntyi nopeasti maallikkotoimintaa.

Uusi!!: Helkajuhla ja Dominikaanit · Katso lisää »

Hansaliitto

Hansaliiton pääkauppareitit Hansaliitto (muinaisalasaksan sanasta hansa ’ryhmä, joukko’) – myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.

Uusi!!: Helkajuhla ja Hansaliitto · Katso lisää »

Helatorstai

Giotto di Bondone: ''Kristuksen taivaaseenastuminen''. Kristuksen taivaaseenastumisen ikoni 1700-luvulta. Helatorstai (Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa sekä lyhyesti myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa. Useimmissa Euroopan maissa, mukaan lukien Suomessa, päivä on virallinen pyhäpäivä. Koska pääsiäisen ajankohta liikkuu, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna 2011 helatorstai oli vasta 2. kesäkuuta, kun vuonna 2012 se oli 17. toukokuuta ja vuonna 2013 jo 9. toukokuuta. Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä (joskus myös muodossa 'Kristuksen taivaaseenastumispäivä'). Ruotsiksi helatorstai on edelleen nimeltään vastaavasti Kristi himmelsfärdsdag.

Uusi!!: Helkajuhla ja Helatorstai · Katso lisää »

Helavalkeat

Helavalkeat eli toukovalkeat ovat aikaisemmin Suomessa pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettyjä kokkoja helajuhlan eli toukojuhlan aikana.

Uusi!!: Helkajuhla ja Helavalkeat · Katso lisää »

Helkanuorten liitto

Helkanuorten liitto on suomalainen järjestö, jonka järjestämän kerhotoiminnan tavoitteena on säilyttää suullinen kansanperinne ja tutustuttaa lapset ja nuoret kansanperinteeseen.

Uusi!!: Helkajuhla ja Helkanuorten liitto · Katso lisää »

Helkavirsi

Helkavirret ovat kalevalamittaisia runoja, virsiä tai lauluja, jotka liittyvät helkaperinteeseen.

Uusi!!: Helkajuhla ja Helkavirsi · Katso lisää »

Helluntai

Helluntai. Jean Fouquet’n kuvitus 1400-luvulta. Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu kristillinen juhlapäivä.

Uusi!!: Helkajuhla ja Helluntai · Katso lisää »

Hiiden hirvi

Akseli Gallen-Kallela: ''Hiiden hirven hiihto'' (1894). Gallen-Kallela on kuvannut Hiiden hirven peuraksi. Hiiden hirvi on vaikeasti pyydystettävä, voimakas ja nopea hirvi kalevalaisessa runoudessa.

Uusi!!: Helkajuhla ja Hiiden hirvi · Katso lisää »

Jeesus

Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.

Uusi!!: Helkajuhla ja Jeesus · Katso lisää »

Kalevalamitta

Lemminkäisen äiti. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on itämerensuomalaisten kielten parissa lauluissa käytetty runomitta, joka on eräs trokeisen tetrametrin muoto.

Uusi!!: Helkajuhla ja Kalevalamitta · Katso lisää »

Keskiaika

''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.

Uusi!!: Helkajuhla ja Keskiaika · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Uusi!!: Helkajuhla ja Kristinusko · Katso lisää »

Maailmanpuu

Islantilainen kuvaus Yggdrasil-maailmanpuusta 1600-luvulta. Nidhöggr-lohikäärme näivertää hitaasti mutta vääjäämättä sen juuria, rapauttaen maailmaa. Maailmanpuu on myyttinen puu, joka sitoo taivaan ja maan yhteen tai kannattaa taivasta.

Uusi!!: Helkajuhla ja Maailmanpuu · Katso lisää »

Magdalan Maria

Magdalan Maria, vanhassa suomalaisessa kirkkoraamatussa Maria Magdaleena, on Raamatun Uuden testamentin henkilöhahmo, joka kuvataan kristillisten kirkkojen virallisiksi julistamissa evankeliumeissa ja Uuden testamentin niin sanotuissa apokryfisissä kirjoituksissa Jeesuksen seuraajana sekä todistajana Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa ja ylösnousemuksessa.

Uusi!!: Helkajuhla ja Magdalan Maria · Katso lisää »

Maria Pariisilainen

Nikolai Berdjajev ja Maria Pariisilainen. Pyhä Maria Pariisilainen eli Äiti Maria (Skobtsova), syntymänimeltään Jelizaveta Jurjevna Pilenko (20. joulukuuta (J: 8. joulukuuta) 1891 Riika, Venäjän keisarikunta – maaliskuu 1945 Ravensbrück, Saksa) oli alkuaan venäläinen aatelisnainen ja runoilija, sittemmin emigranttina Ranskassa elänyt nunna ja Ranskan vastarintaliikkeen aktiivinen jäsen.

Uusi!!: Helkajuhla ja Maria Pariisilainen · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Uusi!!: Helkajuhla ja Renessanssi · Katso lisää »

Ritvala

Ritvala on kylä entisessä Sääksmäen pitäjässä, joka kuuluu nykyään Valkeakosken kaupunkiin.

Uusi!!: Helkajuhla ja Ritvala · Katso lisää »

Sääksmäki

Sääksmäki on Hämeen läänissä sijainnut entinen Suomen kunta ja vanha hämäläinen kirkkopitäjä.

Uusi!!: Helkajuhla ja Sääksmäki · Katso lisää »

Suomalainen kansantanssi

Kipakkaa polkkaa. Rimpparemmi. Kuva: Aki Paavola. Kansantanssi on Suomessa harrastuksena suosittu ja eri seuroissa on laskettu olevan jopa 25 000 harrastajaa.

Uusi!!: Helkajuhla ja Suomalainen kansantanssi · Katso lisää »

Synti

Eevan syntiinlankeemus Rembrandtin etsauksessa. Synti tarkoittaa Lähi-idässä syntyneissä valtauskonnoissa eli juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa Jumalan tahtoa vastaan rikkomista.

Uusi!!: Helkajuhla ja Synti · Katso lisää »

Turku

Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.

Uusi!!: Helkajuhla ja Turku · Katso lisää »

Valkeakoski

Valkeakoski on noin 21 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee 35 kilometriä Tampereelta etelään.

Uusi!!: Helkajuhla ja Valkeakoski · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Helka-juhla, Helkajuhlat, Ritvalan helka, Ritvalan helkajuhla.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »