Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
41 suhteet: Alkeistapaus, Andrei Kolmogorov, Borel-joukko, Diskreetti satunnaismuuttuja, Ehdollinen todennäköisyys, Geometrinen todennäköisyys, Indikaattorifunktio, Integraali, Jakob Bernoulli, Jarl Waldemar Lindeberg, Joukko-oppi, Kertymäfunktio, Keskeinen raja-arvolause, Klassinen todennäköisyyden määritelmä, Komplementti, Lebesguen mitta, Leikkaus (matematiikka), Lukumäärämitta, Matematiikka, Mitta, Mittateoria, Normaalijakauma, Odotusarvo, Ositus, Perusjoukko (todennäköisyys), Pisteittäinen suppeneminen, Potenssijoukko, Reaaliluku, Satunnaismuuttuja, Satunnaismuuttujien riippuvuus, Sigma-algebra, Suurten lukujen laki, Tapahtuma (todennäköisyys), Tapahtumien riippuvuus, Tilastollinen tunnusluku, Todennäköisyyden aksioomat, Todennäköisyys, Varianssi, William Shakespeare, Yhdiste (matematiikka), 1900-luku.
Alkeistapaus
Alkeistapaus eli tapaus eli ulostulo on todennäköisyyslaskennan peruskäsite, joka tarkoittaa satunnaisilmiön tuottamaa tulosta (joskus ei-numeerinen).
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Alkeistapaus · Katso lisää »
Andrei Kolmogorov
Andrei Nikolajevitš Kolmogorov (25. huhtikuuta (J: 12. huhtikuuta) 1903 Tambov – 20. lokakuuta 1987 Moskova) oli neuvostoliittolainen matemaatikko, joka teki huomattavia tutkimuksia todennäköisyyslaskennan ja topologian aloilla sekä virtausmekaniikassa turbulenssin mallinnuksessa.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Andrei Kolmogorov · Katso lisää »
Borel-joukko
Borel-joukot muodostavat matematiikassa laajan kokoelman joukkoja, joihin kuuluu mm.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Borel-joukko · Katso lisää »
Diskreetti satunnaismuuttuja
Diskreetti satunnaismuuttuja eli diskreetti stokastinen muuttuja on todennäköisyyslaskennassa äärellisen tai numeroituvasti äärettömän määrän arvoja saava satunnaismuuttuja.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Diskreetti satunnaismuuttuja · Katso lisää »
Ehdollinen todennäköisyys
Ehdollinen todennäköisyys on todennäköisyyslaskennassa peruskäsite, jossa tarkastellaan kahta saman satunnaisilmiön tapahtumia.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Ehdollinen todennäköisyys · Katso lisää »
Geometrinen todennäköisyys
Jos arvotaan suuren ympyrän sisältä mikä tahansa piste, niin geometrisellä todennäköisyyslaskennalla voidaan määrittää keskustaan osumisen todennäköisyys. Geometrinen todennäköisyys on todennäköisyyslaskennassa eräs tapa havainnollistaa jatkuvia alkeistapauksia tai satunnaismuuttujia esittämällä ne yksi- tai useampiulotteisina kuvioina.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Geometrinen todennäköisyys · Katso lisää »
Indikaattorifunktio
kuvaajasta. Nelikulmainen punainen pohja-alue kuvaa perusjoukkoa A ja ''korotettu'' vihreä alue joukkoa B. Pisteen väri (tai korkeus) kuvassa kertoo, mikä on sitä vastaava indikaattorifunktion arvo: punaisella alueella 0 ja vihreällä (korotetulla) alueella 1. Olkoon A joukko ja B \subset A. Indikaattorifunktio, matematiikassa lyhyemmin indikaattori, on kuvaus A \rightarrow \, jota merkitään yleensä 1_B tai I_B, ja jonka arvo pisteellä a \in A on 1_B (a).
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Indikaattorifunktio · Katso lisää »
Integraali
Käyrän y.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Integraali · Katso lisää »
Jakob Bernoulli
''Ars Conjectandin'' kansisivu Jakob Bernoulli (27. joulukuuta 1654 Basel, Sveitsi – 16. elokuuta 1705 Basel), tunnetaan myös nimillä Jacob, Jacques ja James Bernoulli, oli sveitsiläinen matemaatikko ja tiedemies.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Jakob Bernoulli · Katso lisää »
Jarl Waldemar Lindeberg
Jarl Waldemar Lindeberg (4. elokuuta 1876 Helsinki – 24. joulukuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko, joka tunnettiin keskeisen raja-arvolauseen tutkimisesta.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Jarl Waldemar Lindeberg · Katso lisää »
Joukko-oppi
Eulerin diagrammeilla. leikkausta esittävä Venn-diagrammi. Joukko-oppi on joukkojen ominaisuuksiin perehtynyt matematiikan osa-alue.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Joukko-oppi · Katso lisää »
Kertymäfunktio
Diagrammissa on jatkuvan satunnaismuuttujan kuvaaja, johon on väritetty näkyviin tapahtuman "todennäköisyysmassat". Väritetyn alueen määrätty integraalit eli kuvaajan pinta-alat ovat suhteessa tapahtuman todennäköisyyteen. Kertymäfunktio eli jakaumafunktio (cdf) on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä reaaliarvoisen satunnaismuuttujan todennäköisyyden jakautumista kuvaava funktio.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Kertymäfunktio · Katso lisää »
Keskeinen raja-arvolause
Keskeinen raja-arvolause on todennäköisyyslaskennan tulos, jonka mukaan keskiarvo riittävän suuresta määrästä toisistaan riippumattomia satunnaismuuttujia, joista kullakin on hyvin määritelty odotusarvo ja varianssi, on tietyin edellytyksin likipitäen normaalisti jakautunut riippumatta kunkin satunnaismuuttujan omasta jakaumasta.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Keskeinen raja-arvolause · Katso lisää »
Klassinen todennäköisyyden määritelmä
Klassinen todennäköisyyden määritelmä eli klassinen tulkinta todennäköisyydestä on Jacob Bernoullin ja Pierre-Simon Laplace yhteisesti kehittelemä ajatus satunnaisuuden määrän laskemisesta.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Klassinen todennäköisyyden määritelmä · Katso lisää »
Komplementti
Komplementti sanana tarkoittaa täydentävä ja tarkoittaa kohdetta, joka tekee viitatun kohteen kokonaiseksi tai täydelliseksi.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Komplementti · Katso lisää »
Lebesguen mitta
Lebesguen mitta on reaalilukujen joukon mitta, jota kutsutaan havainnollisuutensa vuoksi myös luonnolliseksi mitaksi.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Lebesguen mitta · Katso lisää »
Leikkaus (matematiikka)
Joukkojen ''A'' ja ''B'' leikkaus Leikkaus on joukko-opin käsite.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Leikkaus (matematiikka) · Katso lisää »
Lukumäärämitta
Lukumäärämitta on mitta, joka kertoo joukon alkioiden lukumäärän.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Lukumäärämitta · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Matematiikka · Katso lisää »
Mitta
Mitta on mittateorian peruskäsite, jolla tarkoitetaan funktiota, jonka halutaan liittävän erilaisiin tutkittaviin joukkoihin esimerkiksi lukumäärä, pituus, pinta-ala, tilavuus tai todennäköisyys.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Mitta · Katso lisää »
Mittateoria
Mittateoria on matematiikan ala, joka tutkii sigma-algebroja, mittoja, ulkomittoja, mitallisia funktioita ja integraaleja.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Mittateoria · Katso lisää »
Normaalijakauma
Normaalijakauma (toisilta nimiltään Gaussin jakauma tai Gaussin kellokäyrä) on jatkuva todennäköisyysjakauma.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Normaalijakauma · Katso lisää »
Odotusarvo
Odotusarvo on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä satunnaisilmiön tuottamien lukujen odotettavissa oleva arvo.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Odotusarvo · Katso lisää »
Ositus
Ositus on kokoelma joukon erillisiä epätyhjiä osajoukkoja, jotka yhdessä sisältävät kaikki joukon alkiot.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Ositus · Katso lisää »
Perusjoukko (todennäköisyys)
Perusjoukko eli otosavaruus eli näyteavaruus eli tapahtuma-avaruus on todennäköisyyslaskennassa peruskäsite, joka tarkoittaa satunnaisilmiön kaikkien erilaisten alkeistapauksien joukkoa.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Perusjoukko (todennäköisyys) · Katso lisää »
Pisteittäinen suppeneminen
Pisteittäinen suppeneminen on funktiojonon suppenemisen heikko muoto.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Pisteittäinen suppeneminen · Katso lisää »
Potenssijoukko
Kolmen alkion potenssijoukko sisältää 2^3 alkiota Potenssijoukko on joukon kaikkien osajoukkojen joukko.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Potenssijoukko · Katso lisää »
Reaaliluku
Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Reaaliluku · Katso lisää »
Satunnaismuuttuja
Satunnaismuuttuja eli stokastinen muuttuja on todennäköisyyslaskennan peruskäsite, joka tarkoittaa satunnaisilmiön määräämää lukua.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Satunnaismuuttuja · Katso lisää »
Satunnaismuuttujien riippuvuus
Satunnaismuuttujien riippuvuus eli stokastinen riippuvuus on todennäköisyyslaskennassa nimitys ilmiölle, jossa kahden satunnaismuuttujan saamat arvot ovat joko osittain tai kokonaan verrannollisia tai muuten riippuvaisia toistaan.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Satunnaismuuttujien riippuvuus · Katso lisää »
Sigma-algebra
Sigma-algebra (myös σ-algebra) on mittateoriassa olennainen joukkoperhe, joka on tietyn perusjoukon osajoukkojen rakennelma.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Sigma-algebra · Katso lisää »
Suurten lukujen laki
400px Suurten lukujen laki on todennäköisyyslaskennan tulos, joiden mukaan sellaisten satunnaismuuttujien jonon keskiarvo, joilla on sama odotusarvo, voidaan tietyin edellytyksin ja tietyssä mielessä sanoa suppenevan kohti niiden odotusarvoa, kun satunnaismuuttujien lukumäärä kasvaa rajatta.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Suurten lukujen laki · Katso lisää »
Tapahtuma (todennäköisyys)
Tapahtuma A ja sen vastatapahtuma CA. Tapahtuma eli joskus vain tapaus on todennäköisyyslaskennassa peruskäsite, joka tarkoittaa sellaista satunnaisilmiön alkeistapauksien joukkoa, jolle voidaan määrittää todennäköisyys.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Tapahtuma (todennäköisyys) · Katso lisää »
Tapahtumien riippuvuus
Tapahtumien riippuvuus on todennäköisyyslaskennassa peruskäsite, jossa saman satunnaisilmiön perusjoukossa \Omega kahden tapahtuman todennäköisyydet riippuvat toisistaan.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Tapahtumien riippuvuus · Katso lisää »
Tilastollinen tunnusluku
Tilastollinen tunnusluku on otoksen muunnos reaaliluvuksi tai reaalilukujen muodostamaksi vektoriksi.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Tilastollinen tunnusluku · Katso lisää »
Todennäköisyyden aksioomat
Todennäköisyysteoriassa tapahtuman A todennäköisyys P(A) määritellään yleensä siten, että todennäköisyys P toteuttaa Kolmogorovin aksioomat, jotka ovat saaneet nimensä venäläisen matemaatikon Andrei Kolmogorovin mukaan.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Todennäköisyyden aksioomat · Katso lisää »
Todennäköisyys
Todennäköisyys on ilmiön tapahtumisen yleisyyden mitta, jonka arvo voidaan ilmaista kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Todennäköisyys · Katso lisää »
Varianssi
Varianssi on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä satunnaismuuttujan hajonnan mitta.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Varianssi · Katso lisää »
William Shakespeare
William Shakespeare (engl.; kastettu 26. huhtikuuta 1564 Stratford-upon-Avon, Warwickshire – 3. toukokuuta (J: 23. huhtikuuta) 1616 Stratford-upon-Avon, Warwickshire) oli englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja William Shakespeare · Katso lisää »
Yhdiste (matematiikka)
Joukkojen ''A'' ja ''B'' yhdiste Yhdiste eli unioni on joukko-oppiin liittyvä käsite.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja Yhdiste (matematiikka) · Katso lisää »
1900-luku
1900-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1900–1999.
Uusi!!: Todennäköisyysteoria ja 1900-luku · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Melkein varma tapahtuma, Riippumattomuus, Todennäköisyysmitta.
