36 suhteet: Aitotumaiset, Australia, Embryopsida, Emi, Eoseeni, Flavonolit, Hede, Hedelmä, Heimo (biologia), Kasvit, Kärhi, Köynnöskasvi, Koppisiemeniset, Kukinto, Kukka, Lahko (biologia), Lehti (kasvitiede), Lehtilapa, Liliales, Liljakasvit, Marja (kasvitiede), Patagonia, Piikki (kasvitiede), Putkilokasvit, Siemen, Siemenaihe, Siemenkasvit, Siemenvalkuainen, Streptophyta, Suku (biologia), Tasmania, Tärkkelys, Terttu (kukinto), Uusi-Guinea, Uusi-Seelanti, Yksisirkkaiset.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Australia · Katso lisää »
Embryopsida
Embryopsida eli alkiolliset kasvit (myös Cormophyta, Embryophyta) on kasvien luokka, johon kuuluvat putkilokasvit sekä sammalet.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Embryopsida · Katso lisää »
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Emi · Katso lisää »
Eoseeni
''Basilosaurus'', eoseenin aikainen valas. Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Eoseeni · Katso lisää »
Flavonolit
Flavonolirungon molekyylirakenne (3-hydroksi-2-fenyylikromoni) Flavonolit ovat luokka flavonoideja, joissa on runkona 3-hydroksiflavoni (3-hydroksi-2-fenyylikromen-4-oni (IUPAC)).
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Flavonolit · Katso lisää »
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Hede · Katso lisää »
Hedelmä
Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Hedelmä · Katso lisää »
Heimo (biologia)
Heimo on eliöiden tieteellisen luokittelun yksikkö, joka on laajempi kuin suku, mutta suppeampi kuin lahko.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Heimo (biologia) · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Kasvit · Katso lisää »
Kärhi
Kärhet ovat kasvien lankamaisia kiipeämis- ja tarttumaelimiä.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Kärhi · Katso lisää »
Köynnöskasvi
Köynnökset kiipivät talon ulkoseinää Lillessä. Köynnöskasvi eli köynnös tai kiipijäkasvi on rentovartinen kasvi, joka kiipeilee erilaisia tukia kuten toisia kasveja pitkin.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Köynnöskasvi · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Kukinto
Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Kukinto · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Kukka · Katso lisää »
Lahko (biologia)
Lahko (monikko ordines) on tieteellisen luokittelun taso, joka on laajempi kuin heimo, mutta suppeampi kuin luokka.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Lahko (biologia) · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Lehtilapa
Vuorivaahteran (''Acer pseudoplatanus'') lehti, jossa lehtiruoti ja liuskoittunut, yksinkertainen lehtilapa Lehtosaarnen (''Fraxinus excelsior'') lehti, jossa lehtiruoti ja lehdyköiksi jakautunut, kerrannainen lehtilapa Lehtilapa eli lapa on kasvin lehden yhteyttävä rakenneosa.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Lehtilapa · Katso lisää »
Liliales
Liliales on yksisirkkaisten kasvien lahko, jonka noin 1 500 lajista useimmat ovat monivuotisia ruohoja, jotkut myös köynnöksiä tai pensaita.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Liliales · Katso lisää »
Liljakasvit
Liljakasvit (Liliaceae) on yksisirkkaisten kasvien Liliales-lahkoon kuuluva kasviheimo.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Liljakasvit · Katso lisää »
Marja (kasvitiede)
pohjusmarjoja) Marja on kasvitieteessä mehevien hedelmien tyyppi, joka on kehittynyt emin sikiäimestä ja on yleensä monisiemeninen.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Marja (kasvitiede) · Katso lisää »
Patagonia
Patagonia Patagonia on Etelä-Amerikan mantereen eteläkärki, josta osa kuuluu Chileen ja osa Argentiinaan.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Patagonia · Katso lisää »
Piikki (kasvitiede)
Ruostehappomarjan (''Berberis vulgaris'') vartta, jossa useita piikkejä areoleja, joista kustakin lähtee säteittäisesti useita piikkejä Piikit ovat kasveissa erikokoisia ja -vahvuisia rakenteita, jotka yleensä suojaavat kasvinosaa tai koko kasvia kasvinsyöjiltä.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Piikki (kasvitiede) · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Siemen · Katso lisää »
Siemenaihe
Kaavio paljassiemenisen ja koppisiemenisen siemenaiheesta. Siemenaihe on siemenkasveilla esiintyvä naaraspuolisen gametofyytin ja sen munasolun sisältävä rakenne, josta kehittyy hedelmöityksen jälkeen kasvin siemen.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Siemenaihe · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Siemenvalkuainen
Kuvassa jyvän siemenvalkuaisesta käytetään termiä ydin. Siemenvalkuainen tai sisävalkuainen eli endospermi on koppisiemenisten kasvien siementen sisältämä ravinteikas solukko, jota kasvin alkio käyttää ravinnokseen.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Siemenvalkuainen · Katso lisää »
Streptophyta
Streptophyta eli versokasvit on kasvikunnan (Plantae eli Viridiplantae) kaari, joka käsittää maa- eli alkiolliset kasvit (sammalet, sanikkaiset, siemenkasvit) ja ennen viherleviin luettuja ryhmiä (näkinpartaislevät sukulaisineen).
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Streptophyta · Katso lisää »
Suku (biologia)
Suku (monikko genera) on tieteellisen luokittelun taso, joka koostuu joukosta joko rakenteellisesti tai fylogeneettisesti läheisistä lajeista.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Suku (biologia) · Katso lisää »
Tasmania
Tasmania (palawa kaniksi lutruwita) on Australialle kuuluva saari ja Australian osavaltio.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Tasmania · Katso lisää »
Tärkkelys
Maissitärkkelystä Tärkkelys on monimutkainen joko haarautumaton amyloosi tai haarautunut amylopektiini, joka on glukoosiyksiköistä koostuva ketju.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Tärkkelys · Katso lisää »
Terttu (kukinto)
Tertun kaaviokuva Maitohorsman (''Epilobium angustifolium'') terttuja Terttu on avoin kukinnon muoto, jolla on pitkä kukintolapa.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Terttu (kukinto) · Katso lisää »
Uusi-Guinea
Uuden-Guinean pinnanmuodot. Uusi-Guinea on juuri päiväntasaajan eteläpuolella sekä Australian pohjoispuolella sijaitseva saari, joka on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin saari Grönlannin jälkeen.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Uusi-Guinea · Katso lisää »
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Uusi-Seelanti · Katso lisää »
Yksisirkkaiset
Yksisirkkaiset (Monocotyledonae) ovat kasveja, joilla on vain yksi sirkkalehti eli alkeislehti.
Uusi!!: Rhipogonaceae ja Yksisirkkaiset · Katso lisää »