Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
117 suhteet: Alankomaat, Andrea Gabrieli, Anglikaaninen kirkko, Antoine Busnois, Arabian niemimaa, Barokkimusiikki, Basso continuo, Branle, Bysantin valtakunta, Cantus firmus, Carlo Gesualdo, Cembalo, Chanson, Cipriano de Rore, Claudio Monteverdi, Dissonanssi, Doge, Donatello, Dulzian, Edvard VI, Englanti, Fantasia, Ferdinand Katolilainen, Flaamit, Frottola, Fuuga, Gaillarde, Giovanni Gabrieli, Giovanni Pierluigi da Palestrina, Gloria, Gregoriaaninen kirkkolaulu, Guillaume Dufay, Heinrich Glarean, Heinrich Isaac, Hiippakunta, Homofonia, Humanismi, Intervalli, Isabella Katolilainen, Isorytmiikka, Italian kieli, Jacob Obrecht, Jean Calvin, Johann Fux, Johannes Ockeghem, Johannes Tinctoris, John Taverner, Josquin Desprez, Kalvinismi, Keskiaika, ..., Kirkkomusiikki, Kirkkosävellaji, Konsertto, Konsonanssi, Kontrapunkti, Koraali, Latina, Leonardo da Vinci, Luca Marenzio, Luettelo renessanssisäveltäjistä, Luterilaisuus, Luuttu, Madrigaali, Martti Luther, Messu, Missa Papae Marcelli, Motetti, Muuntelu (musiikki), Nikean uskontunnustus, Nokkahuilu, Orlando di Lasso, Orlando Gibbons, Painaminen, Palestrina-tyyli, Passamezzo, Pavane, Pidätys, Piispa, Poikkihuilu, Polyfonia, Preludi, Psalmien kirja, Pyhän Markuksen kirkko, Raamattu, Ranskalais-flaamilainen koulukunta, Renessanssi, Renessanssin arkkitehtuuri, Ricercar, Rooma, Saltarello, Säkkipilli, Sekvenssi (liturgia), Sinkki (soitin), Skalmeija, Skolastiikka, Skotlanti, Sonaatti, Spinetti, Stereotyyppinen käytös, Sveitsi, Taidemusiikki, Tenori, Teologia, Toccata, Tonaalisuus, Trenton kirkolliskokous, Trumpetti, Urut, Uskonpuhdistus, Vastauskonpuhdistus, Venetsia, Viola da gamba, Virginaali, Virsikirja, William Byrd, William Lawes, Yhteislaulu. Laajenna indeksi (67 lisää) »
Alankomaat
Alankomaat eli Hollanti on maa ja itsenäinen valtio, joka sijaitsee pääosin läntisessä Euroopassa, Pohjanmeren rannalla.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Alankomaat · Katso lisää »
Andrea Gabrieli
Andrea Gabrieli (1510–1586) oli italialainen säveltäjä ja urkuri.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Andrea Gabrieli · Katso lisää »
Anglikaaninen kirkko
Anglikaaninen kirkko on Englannin reformaation myötä syntynyt kristillinen kirkkokunta ja Englanin valtionkirkko 1500-luvulta lähtien.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Anglikaaninen kirkko · Katso lisää »
Antoine Busnois
Antoine Busnois (k. 1492) oli ranskalais-flaamilainen säveltäjä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Antoine Busnois · Katso lisää »
Arabian niemimaa
Arabian niemimaa eli Arabia on Lähi-idässä sijaitseva niemimaa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Arabian niemimaa · Katso lisää »
Barokkimusiikki
Barokkimusiikki tarkoittaa kaikkea 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella sävellettyä länsimaista taidemusiikkia.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Barokkimusiikki · Katso lisää »
Basso continuo
Basso continuo (tai vain continuo) on barokin ajan teosten osuus, joka soi yleensä koko musiikkikappaleen ajan ja joka luo sille harmonisen ja rytmisen pohjan.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Basso continuo · Katso lisää »
Branle
Alfred Dartiguenave, ''Branle d'Ossau'', 1855–1856. Branle eli bransle (on yhteisnimitys ryhmälle 1500-luvulla suosittuja kansantansseja. Se on alkuaan kansanomainen tasajakoinen piiritanssi 1000-luvun Ranskan Provencesta. 1500-luvulla sitä tanssittiin usein tanssisarjana, jossa oli eritempoisia branleja kuten hidas-nopea-hidas. Tanssin eräs muunnelma oli soihtutanssi branle de la torche, joka oli suosittu häätanssi hoveissa. Sitä tanssittiin myöhemmillä vuosisadoilla muissakin hovijuhlissa. Branle on ollut myös yleinen osa soitinmusiikin tanssisarjoissa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Branle · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Cantus firmus
Johannes Ockeghemin ''L'Homme armeé'' -cantus firmukseen perustuvan messun alku. Cantus firmus merkitty punaisella. Cantus firmus (c.f.) tarkoittaa musiikissa polyfonisen sävellyksen pohjana uudelleen käytettyä melodiaa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Cantus firmus · Katso lisää »
Carlo Gesualdo
Don Carlo Gesualdo (8. maaliskuuta 1566 – 8. syyskuuta 1613) oli italialainen säveltäjä ja luutisti sekä Venosan ruhtinas ja Conzan kreivi.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Carlo Gesualdo · Katso lisää »
Cembalo
Italialainen cembalo (Vito Trasuntino, Venetsia 1560) Flaamilainen cembalo (Joannes Ruckers, Antwerpen 1627) Saksalainen cembalo (Christian Zell, Hampuri 1741) Englantilainen cembalo (Jacob Kirkman, Lontoo 1758) Ranskalainen cembalo (Pascal Taskin, Pariisi; 1700-luvun jälkipuoli) Pianosta vaikutteita saanut, moderni cembalo (Sperrhake 1980) Cembalo on psalttarista 1400-luvulla kehitetty, pianon edeltäjiin kuuluva kosketinsoitin, joka pianon tultua yleiseen käyttöön hävisi joksikin aikaa kokonaan.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Cembalo · Katso lisää »
Chanson
Chanson (ranskaa, ’laulu’) tarkoittaa usein mitä tahansa laulua, jonka sanat ovat ranskaksi, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös klassisia ranskalaisia melodisia lauluja tai polyfonisia ranskalaisia lauluja keskiajan ja renessanssin musiikissa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Chanson · Katso lisää »
Cipriano de Rore
Cipriano de Rore, Heinrich Eduard Winterin kaiverrus Cipriano de Rore (1516 – ennen vuotta 1565) oli ranskalais-flaamilainen säveltäjä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Cipriano de Rore · Katso lisää »
Claudio Monteverdi
Claudio Monteverdi (kastettu 15. toukokuuta 1567 Cremona – 29. marraskuuta 1643 Venetsia) oli italialainen säveltäjä, laulaja ja viulisti.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Claudio Monteverdi · Katso lisää »
Dissonanssi
Dissonanssi eli riitasointu (riitasointisuus, dissonoivuus) on musiikinteorian käsite, jolla tarkoitetaan samanaikaisten tai peräkkäisten sävelien soivuuden puutetta.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Dissonanssi · Katso lisää »
Doge
Venetsian doge 1500-luvulta. J. Ammanin kaiverros. Doget olivat eräiden Italian kaupunkivaltioiden vaaleilla valittuja valtionpäämiehiä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Doge · Katso lisää »
Donatello
Donatellon patsas Uffizin ulkopuolella Firenzessä Donatello, oikealta nimeltään Donato di Niccolò di Betto Bardi (1386 Firenze – 13. joulukuuta 1466 Firenze), oli firenzeläinen taiteilija ja renessanssin merkittävimpiä kuvanveistäjiä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Donatello · Katso lisää »
Dulzian
200px Dulzian (engl. curtal, dulcian; saks. Choristfagott, Dulzian; ransk. douçaine; esp. bajón) on renessanssin ja barokin ajalla käytetty kaksoisruokolehdykkäpuhallin, jota voidaan pitää modernin fagotin edeltäjänä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Dulzian · Katso lisää »
Edvard VI
Edvard VI (12. lokakuuta 1537 – 6. heinäkuuta 1553) oli Englannin kuningas ja Irlannin kuningas vuosina 1547–1553.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Edvard VI · Katso lisää »
Englanti
Englanti (korniksi Pow Sows) on maa, joka sijaitsee pääasiassa Ison-Britannian saarella.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Englanti · Katso lisää »
Fantasia
Fantasia (’tehdä näkyväksi’) on mielikuvitukseen perustuva taideteos.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Fantasia · Katso lisää »
Ferdinand Katolilainen
Ferdinand Katolilainen (tai Fernando el Católico, tai Ferran el Catòlic), 10. maaliskuuta 1452 – 25. tammikuuta 1516) oli Aragonian (Ferdinand II), Kastilian ja Leónin (Ferdinand V), Sisilian, Napolin (Ferdinand III) ja Navarran kuningas ja Barcelonan kreivi. Ferdinand oli Aragonian Juhana II:n ja tämän toisen vaimon Juanan poika. Hän nai serkkunsa Kastilian Isabellan, jonka noustessa valtaistuimelle vuonna 1474 Ferdinand Katolilaisesta tuli Kastilian ja Leónin kuningas. Hän peri myös Aragonian vuonna 1479, mutta Isabellasta ei tullut virallisesti sen kuningatarta. Valtakuntia hallittiin kuitenkin yhtenä Isabellan kuolemaan saakka vuonna 1504, jolloin Kastilian peri heidän tyttärensä Johanna. Ferdinand sai jälleen Kastilian hallintaansa vuonna 1506 Johannan miehen Filipin kuoleman ja Johannan mielisairauden takia. Ferdinand oli myös Sisilian (1468–1516) ja Napolin (1504–1516) kuningas. Ferdinandin ja Isabellan avioliitto yhdisti kaksi kuningaskuntaa. Vuonna 1492 viimeinen islaminuskoisten maurien Alhambran linnoitus Granadassa kukistettiin ja niemimaan takaisinvaltaus saatiin päätökseen. Ferdinand perusti Espanjan inkvisition, joka vainosi maureja ja juutalaisia. Valencialainen paavi Aleksanteri VI antoi heille näistä saavutuksista arvonimen Katolilaiset monarkit (los Reyes Católicos). Ferdinand osoittaa Atlantin yli Kolumbusta, joka nousee maihin suuren intiaanijoukon luokse. Puukaiverrus n. vuodelta 1500. Valtakaudellaan Isabella myönsi Kristoffer Kolumbukselle varat hänen matkaansa, joka johti Amerikan mantereen löytämiseen. Tordesillasin sopimuksella vuonna 1494 Espanja ja Portugali jakoivat vielä löytämättömät maat keskenään, jolloin Amerikkojen valloitus tuli niiden yksinoikeudeksi, ja sen seurauksena espanjan kieli on nykyisin neljänneksi puhutuin maailmassa. Heidän lapsiaan olivat Isabella, Juhana Asturian ruhtinas (1478—1497), Johanna I, Maria ja Katariina Aragonialainen, Henrik VIII:n ensimmäinen vaimo. Tyttäret naitettiin muihin Euroopan hoveihin, minkä ansiosta heidän lapsenlapsensa Kaarle V peri valtavan omaisuuden. Isabellan kuoltua Kastilian peri heidän tyttärensä Johanna, joka oli kolmantena kruununperimysjärjestyksessä. Johannan veljen Asturian ruhtinas Juhanan kuoltua vuonna 1497, vanhemman siskon Portugalin kuningatar Isabellan kuoltua vuonna 1498 ja tämän pojan Miguel de la Pazin kuoltua vuonna 1500, Kastilian ja Aragonian valtiopäivät (cortes) luovuttivat vuonna 1502 vallan Johannalle ja tämän miehelle, arkkiherttua Filipille. Kun Filip myös kuoli vuonna 1506, hulluksi nimetty Johanna ei pystynyt hallitsemaan ja Ferdinand otti Kastilian valtionhoitajan toimen. Marraskuussa 1511 Ferdinand ja Englannin Henrik VIII solmivat Westminsterin sopimuksen Ranskaa vastaan. Aikaisemmin samana vuonna Ferdinand oli valloittanut Navarran eteläosan ja liittänyt sen valtakuntaansa. Koska hän oli jo leski, hän nai paljon nuoremman Germaine de Foix'n (1490–1538), Navarran kuningattaren Eleonooran tyttärentyttären.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Ferdinand Katolilainen · Katso lisää »
Flaamit
Flaamit eli flaamilaiset ovat germaaninen kansa, joka asuu etupäässä Belgian pohjois- ja länsiosissa Flanderissa sekä Ranskan pohjoisosissa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Flaamit · Katso lisää »
Frottola
Frottola (ital. "huvittavien asioiden sekamelska") oli renessanssin ajan italialainen maallinen laulu.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Frottola · Katso lisää »
Fuuga
J.S. Bachin kolmiäänisen fuugan (BWV 847) alku. Fuuga (.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Fuuga · Katso lisää »
Gaillarde
Italialaisen Michele Ciampantin (1463-1500) maalaus, joka esittää gaillardea tanssivaa paria. Gaillarde (ranska.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Gaillarde · Katso lisää »
Giovanni Gabrieli
Giovanni Gabrieli (noin 1553 – 12. elokuuta 1612) oli italialainen säveltäjä ja urkuri.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Giovanni Gabrieli · Katso lisää »
Giovanni Pierluigi da Palestrina
Giovanni Pierluigi da Palestrina (1. helmikuuta 1525 Palestrina – 2. helmikuuta 1594 Rooma) oli italialainen säveltäjä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Giovanni Pierluigi da Palestrina · Katso lisää »
Gloria
Gloria viittaa muun muassa seuraaviin.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Gloria · Katso lisää »
Gregoriaaninen kirkkolaulu
Pyhä Henki ilmoittaa paavi Gregorius Suurelle gregoriaanisen kirkkomusiikin sävelmät, jotka kirjuri kirjaa muistiin. Keskiaikainen piirros 1000-luvulta. Gregoriaaninen kirkkolaulu eli frankoroomalainen kirkkolaulu on yksiäänistä, säestyksetöntä laulua.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Gregoriaaninen kirkkolaulu · Katso lisää »
Guillaume Dufay
Guillaume Dufay (vasemmalla) ja Gilles Binchois. Martin le Franc: ”Champion des Dames”, Arras 1451. Guillaume Dufay (noin 1397 – 27. marraskuuta 1474) oli alankomaalainen säveltäjä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Guillaume Dufay · Katso lisää »
Heinrich Glarean
Heinrich Glarean Heinrich Glarean (kesäkuu 1488 Mollis, Glarusin kantoni – 28. maaliskuuta 1563 Freiburg) oli sveitsiläinen musiikkiteoreetikko, runoilija ja humanisti.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Heinrich Glarean · Katso lisää »
Heinrich Isaac
Heinrich Isaac (noin 1450 – 26. maaliskuuta 1517) oli alankomaalainen säveltäjä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Heinrich Isaac · Katso lisää »
Hiippakunta
Hiippakunta on kirkon hallinnollinen alue.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Hiippakunta · Katso lisää »
Homofonia
Homofoniseksi sanotaan musiikkia, jossa on yksi hallitseva ääni, melodia, ja muiden äänien tehtävä on lähinnä luoda taustaa tälle äänelle.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Homofonia · Katso lisää »
Humanismi
Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Humanismi · Katso lisää »
Intervalli
Intervalli (latinan sanasta intervallum ’välimatka’) on musiikissa yleisin ja käyttökelpoisin tapa kertoa kahden sävelen välinen korkeusero.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Intervalli · Katso lisää »
Isabella Katolilainen
Ferdinand II Isabella Katolilainen (Ysabel, nykyespanjaksi: Isabel La Católica), (22. huhtikuuta 1451 – 26. marraskuuta 1504) oli Kastilian kuningatar vuodesta 1474.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Isabella Katolilainen · Katso lisää »
Isorytmiikka
Isorytmiikka on keskiajan musiikissa syntynyt sävellystekniikka, jossa melodiaa esittävä ääni, eli tenori, koostuu samanlaisina toistuvista rytmillisistä kuvioista.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Isorytmiikka · Katso lisää »
Italian kieli
Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Italian kieli · Katso lisää »
Jacob Obrecht
Jacob Obrecht Jacob Obrecht (1457 tai 1458 – 1505) oli alankomaalainen säveltäjä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Jacob Obrecht · Katso lisää »
Jean Calvin
Jean Calvin (alkujaan Cauvin; 10. heinäkuuta 1509 Noyon – 27. toukokuuta 1564 Geneve) oli ranskalaissyntyinen uskonpuhdistaja.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Jean Calvin · Katso lisää »
Johann Fux
Johann Joseph Fux Johann Joseph Fux (n. 1660 – 13. huhtikuuta 1741) oli itävaltalainen säveltäjä, musiikkipedagogi ja musiikkiteoreetikko.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Johann Fux · Katso lisää »
Johannes Ockeghem
Johannes Ockeghem (noin 1410 – 6. helmikuuta 1497) oli alankomaalainen säveltäjä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Johannes Ockeghem · Katso lisää »
Johannes Tinctoris
Johannes Tinctoris (n. 1435–1511) oli renessanssinajan ranskalais-flaamilainen säveltäjä ja musiikkiteoreetikko.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Johannes Tinctoris · Katso lisää »
John Taverner
John Taverner (n. 1490 Lincolnshire, Englanti – 18. lokakuuta 1545 Boston, Lincolnshire) oli englantilainen säveltäjä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja John Taverner · Katso lisää »
Josquin Desprez
Josquin Desprez. Petrus Opmeerin puupiirros. Josquin Desprez (tunnetaan myös nimellä Josquin Des Prez; noin 1450 Hainaut – 27. elokuuta 1521 Condé-sur-l'Escaut) oli alankomaalainen renessanssisäveltäjä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Josquin Desprez · Katso lisää »
Kalvinismi
Jean Calvin. Kalvinismi on protestanttisen kristinuskon oppisuunta, joka sai nimensä ranskalaissyntyisen Jean Calvinin mukaan.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Kalvinismi · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Keskiaika · Katso lisää »
Kirkkomusiikki
Kirkkomusiikki tarkoittaa säveltaidetta, jonka ytimen yleisesti katsotaan olevan kristillisessä jumalanpalveluksessa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Kirkkomusiikki · Katso lisää »
Kirkkosävellaji
Kirkkosävellajit ovat alkujaan keskiaikaisessa gregoriaanisessa laulussa käytettyjä sävellajeja.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Kirkkosävellaji · Katso lisää »
Konsertto
Konsertto on soitinsolistille tai -solisteille ja orkesterille sävelletty teos, joka syntyi barokin ajan Italiassa 1600-luvulla.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Konsertto · Katso lisää »
Konsonanssi
Konsonanssi, musiikillisena terminä voi viitata joko tasasointiseen harmoniaan, sointuun tai intervalliin.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Konsonanssi · Katso lisää »
Kontrapunkti
1600-luvun kontrapunktia. Kontrapunkti (latinaksi punctum contra punctum 'nuotti nuottia vastaan') on kahden tai useamman melodian hallittua yhdistämistä yhtäaikaiseksi.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Kontrapunkti · Katso lisää »
Koraali
Johann Sebastian Bachin koraalialkusoitto ''Wie schön leuchtet der Morgenstern'' BWV 739. Koraali on luterilaisessa kirkossa koko seurakunnan laulama virsisävelmä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Koraali · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Latina · Katso lisää »
Leonardo da Vinci
Leonardo di ser Piero da Vinci (15. huhtikuuta 1452 Vinci, Toscana, Kirkkovaltio – 2. toukokuuta 1519 Amboise, Indre-et-Loire, Ranskan kuningaskunta) oli italialainen tieteilijä, matemaatikko, insinööri, keksijä, anatomi, taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, kasvitieteilijä, muusikko ja kirjailija.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Leonardo da Vinci · Katso lisää »
Luca Marenzio
Luca Marenzio. Luca Marenzio (18. lokakuuta 1553 Coccaglio – 22. elokuuta 1599) oli italialainen säveltäjä, joka sävelsi muun muassa madrigaaleja ja motetteja.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Luca Marenzio · Katso lisää »
Luettelo renessanssisäveltäjistä
Tämä on luettelo renessanssiajan (noin 1400-1600) säveltäjistä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Luettelo renessanssisäveltäjistä · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Luuttu
12 -kielinen luuttu. Luuttu on näppäilemällä soitettava kielisoitin.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Luuttu · Katso lisää »
Madrigaali
Madrigaali on eräs renessanssin ajan taidemusiikin tyylilaji.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Madrigaali · Katso lisää »
Martti Luther
Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Martti Luther · Katso lisää »
Messu
Paavi Benedictus XVI toimittamassa messua vuonna 2007. Päämessu Växjön tuomiokirkossa Ruotsissa Messu tarkoittaa useissa kristillisissä kirkkokunnissa ehtoollisjumalanpalvelusta.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Messu · Katso lisää »
Missa Papae Marcelli
Palestrinan Missa Papae Marcellin Kyrie-osan ensimmäiset tahdit, jossa esiintyy monia Palestrina-tyylille ominaisia piirteitä. Missa Papae Marcelli (eli paavi Marcelluksen messu) on Giovanni Pierluigi da Palestrinan säveltämä, kuusiääninen (cum sex vocibus: sopraano, altto, kaksi tenoriääntä ja kaksi bassoa), messu, jonka hän omisti vain kolme viikkoa paavina olleelle Marcellus II:lle.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Missa Papae Marcelli · Katso lisää »
Motetti
Johann Pachelbelin motetti ''Gott ist unser Zuversicht'' psalmista 46. Motetti (lat. movere, liikkua tai mahdollisesti ransk. mot, sana) on erilaisista kuoroteoksista käytetty nimitys.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Motetti · Katso lisää »
Muuntelu (musiikki)
Muuntelu on musiikissa tekniikka, jossa teosta tai teoksen osaa muutetaan sitä toistettaessa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Muuntelu (musiikki) · Katso lisää »
Nikean uskontunnustus
keisari Konstantinus ja Nikean 1. kirkolliskokoukseen osallistuneet kirkkoisät. Heidän pitämässä käärössä on uskontunnustuksen teksti kreikaksi sanoihin:''"kärsi ja haudattiin"'' asti. Nikean uskontunnustus eli Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus on yksi kolmesta niin sanotun vanhan kirkon uskontunnustuksesta.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Nikean uskontunnustus · Katso lisää »
Nokkahuilu
Erilaisia nokkahuiluja: tenori-, altto-, sopraano- (tavallisin koko) ja sopranino-nokkahuilu. Nokkahuilu on puupuhallinsoitin, jossa soittaja puhaltaa erityiseen suukappaleeseen eli ”nokkaan”.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Nokkahuilu · Katso lisää »
Orlando di Lasso
Orlando di Lasso Orlando di Lasso (tunnetaan myös nimillä Orlande de Lassus, Orlandus Lassus, Roland de Lassus ja Roland Delattre, n. 1532 Mons – 14. kesäkuuta 1594 München) oli flaamilainen myöhäisrenessanssin säveltäjä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Orlando di Lasso · Katso lisää »
Orlando Gibbons
Orlando Gibbons. Orlando Gibbons (1583 Oxford – 5. kesäkuuta 1625 Canterbury) oli brittiläinen säveltäjä ja urkuri.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Orlando Gibbons · Katso lisää »
Painaminen
Kirjapaino vuodelta 1568 Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Painaminen · Katso lisää »
Palestrina-tyyli
Palestrinan Missa Papae Marcellin Kyrie-osan ensimmäiset tahdit, jossa esiintyy monia Palestrina-tyylille ominaisia piirteitä. Palestrina-tyyli on myöhäisrenessanssin ajan teosten luonteenomainen sävellystyyli, jonka keskeisin vaikuttaja oli Giovanni Pierluigi da Palestrina.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Palestrina-tyyli · Katso lisää »
Passamezzo
Passamezzo on renessanssin ajan Italiassa käytetty nopea tasajakoinen tanssi, jonka parina käytettiin usein saltarelloa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Passamezzo · Katso lisää »
Pavane
Pavane (myös pavan, pauan, pauane, paduan, paduane) on hidas, arvokas, tasajakoinen kulkuetanssi, joka oli suosittu renessanssin Euroopassa 1500–1600-luvuilla niin hoveissa kuin kansan keskuudessa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Pavane · Katso lisää »
Pidätys
Pidätys tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Pidätys · Katso lisää »
Piispa
Jaakob, Herran veli, joka oli perimätiedon mukaan Jerusalemin ensimmäinen piispa. Piispa (kreikaksi episkopos, sananmukaisesti ’päällekatsoja’) tarkoittaa kristillisissä kirkoissa tietyn alueen hengellistä johtajaa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Piispa · Katso lisää »
Poikkihuilu
Jalometallista tehty, h-jalalla ja avoläpillä varustettu poikkihuilu. Poikkihuilu on puupuhaltimiin kuuluva soitin, jota yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan huilusta.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Poikkihuilu · Katso lisää »
Polyfonia
Polyfoniseksi sanotaan moniäänistä musiikkia, jossa äänistä vähintään kaksi on itsenäisiä sekä rytminsä että melodiansa suhteen, eikä niitä voida selkeästi jakaa melodiaääneen ja sitä säestäviin ääniin.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Polyfonia · Katso lisää »
Preludi
Preludi on musiikkikappale, jolla yleensä ei ole tarkkaan määriteltyä sisäistä rakennetta ja joka on yleensä lyhyehkö, mutta voi olla laajakin.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Preludi · Katso lisää »
Psalmien kirja
Psalmien kirja eli Psalmit (”Ylistykset”;, ”Laulut”) on yksi Raamatun Vanhan testamentin viisauskirjoista.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Psalmien kirja · Katso lisää »
Pyhän Markuksen kirkko
Pyhän Markuksen kirkko tarkoittaa seuraavia kirkkorakennuksia.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Pyhän Markuksen kirkko · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Raamattu · Katso lisää »
Ranskalais-flaamilainen koulukunta
Ranskalais-flaamilainen koulukunta hallitsi eurooppalaista musiikkielämää 1400-luvun puolestavälistä aina 1520-luvulle asti.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Ranskalais-flaamilainen koulukunta · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Renessanssi · Katso lisää »
Renessanssin arkkitehtuuri
Filippo Brunelleschin ''Santa Maria del Fioren'' kupoli, josta renessanssin arkkitehtuurin katsotaan alkaneen. Pietarille omistettu kappeli. Renessanssin arkkitehtuuri oli eurooppalaisen arkkitehtuurin ajanjakso 1400-luvun alusta 1600-luvun alulle.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Renessanssin arkkitehtuuri · Katso lisää »
Ricercar
Ricercar tai ricercare (it.) on myöhäisrenessanssin ja varhaisbarokin aikana suosittu soitinmusiikin muoto.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Ricercar · Katso lisää »
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Rooma · Katso lisää »
Saltarello
Saltarello on eloisa italialainen tanssi ja siihen perustuva musiikkikappale.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Saltarello · Katso lisää »
Säkkipilli
Edinburgilainen säkkipillinsoittaja. Hän puhaltaa ilmaputken kautta ilmaa säkkiin, josta ilma jatkaa alaspäin osoittavaan melodiaputkeen sekä ylöspäin osoittaviin bordunaputkiin. Säkkipillejä soittava yhtye. Säkkipilli on puhallinsoitin, jonka ominaispiirre on lampaan tai muun eläimen nahasta tehty säkki, joka toimii ilmavarastona.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Säkkipilli · Katso lisää »
Sekvenssi (liturgia)
Sequentia ''Lauda Sion''. Sekvenssi (lat. sequentia, seuraava) on latinankielinen runo, joka on kirjoitettu ei-klassisessa runomitassa ja usein kristillisestä aiheesta.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Sekvenssi (liturgia) · Katso lisää »
Sinkki (soitin)
Sinkki on yleensä luusta tai nahalla päällystetystä puusta valmistettu puhallinsoitin, joka tunnetaan jo varhaiskeskiajalta.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Sinkki (soitin) · Katso lisää »
Skalmeija
Nainen soittaa bassopommeria (.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Skalmeija · Katso lisää »
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Skolastiikka · Katso lisää »
Skotlanti
Skotlanti on maa Ison-Britannian saaren pohjoisosassa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Skotlanti · Katso lisää »
Sonaatti
Sonaatti (.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Sonaatti · Katso lisää »
Spinetti
Spinetti Spinetti on pienikokoinen, cembalon sukuinen kielisoitin, jossa kielet kulkevat viistosti (noin 30 asteen kulmassa) koskettimistoon nähden.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Spinetti · Katso lisää »
Stereotyyppinen käytös
Kaksi kulta-arattia lintulassa, vasemmanpuoleisella höyhentennyppimiskäytökselle tyypillinen kalju rinnassa. Stereotyyppisellä käytöksellä eli sensorismilla, stimmailulla (engl. stimming), toistavalla käyttäytymisellä tai maneereilla viitataan yleensä ilmiötä tuntemattomien henkilöiden mielestä eriskummalliselta vaikuttavaan käytökseen, jota esiintyy etenkin lapsuudessa muun muassa lähes kaikilla Kannerin autisteilla, syntymästään sokeilla lapsilla sekä vähävirikkeisissä olosuhteissa pidettävillä eläimillä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Stereotyyppinen käytös · Katso lisää »
Sveitsi
Sveitsi (retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Sveitsi · Katso lisää »
Taidemusiikki
Tuntematon venetsialainen muusikko 1700-luvun alusta. Kuvan on väitetty virheellisesti esittävän Antonio Vivaldia. Länsimainen taidemusiikki eli puhekielessä klassinen musiikki viittaa monimuotoiseen ja epäyhtenäiseen länsimaisen musiikin perinteeseen erotuksena esimerkiksi kansanmusiikista ja populaarimusiikista.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Taidemusiikki · Katso lisää »
Tenori
Tenori (lat. tenere eli kannatella) on korkea miesääni, jonka ääniala on yleensä C3–B♭4.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Tenori · Katso lisää »
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Teologia · Katso lisää »
Toccata
Toccata on taidemusiikin kosketinsoitinsävellys, joka vaatii esittäjältä teknistä taituruutta.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Toccata · Katso lisää »
Tonaalisuus
Tonaalisuus on musiikissa käytetty järjestelmä, joka määrittelee eri sävelkorkeuksien hierarkkiset suhteet johonkin keskeiseen säveleen eli toonikaan nähden.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Tonaalisuus · Katso lisää »
Trenton kirkolliskokous
Trenton kirkolliskokous. Katolisen kirkon yhdeksästoista ekumeeninen kirkolliskokous pidettiin vuosina 1545–1563 Trentossa, joka sijaitsee Pohjois-Italiassa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Trenton kirkolliskokous · Katso lisää »
Trumpetti
Nuori trumpetisti soittotunnilla Trumpetti Trumpetti on vaskisoitinperheen korkein soitin.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Trumpetti · Katso lisää »
Urut
Helsingin tuomiokirkon urkujen julkisivu on vuodelta 1847. Turun tuomiokirkon pääurut. Urut, joita kutsutaan myös pilliuruiksi tai kirkkouruiksi (erotukseksi populaarimusiikissa käytetyistä sähköuruista), on yhdistetty puhallin- ja kosketinsoitin, jossa on paineilman avulla soivat pillit.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Urut · Katso lisää »
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »
Vastauskonpuhdistus
Trenton kirkolliskokouksen päätökset olivat tulleet voimaan. Vastauskonpuhdistus eli katolinen reaktio eli katolinen reformaatio oli katolisen kirkon vastaus reformaatioon ja protestantismin leviämiseen 1500-luvun Euroopassa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Vastauskonpuhdistus · Katso lisää »
Venetsia
Venetsia (venetsian kielellä Venesia) on Koillis-Italiassa Adrianmeren rannikolla sijaitseva kaupunki.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Venetsia · Katso lisää »
Viola da gamba
Joachim Tielken, saksalaisen gambarakentajan tekemiä soittimia joita hän valmisti Hampurissa. Erikokoisia viola da gamboja. Michael Praetorius: ''Syntagma musicum'' (1618). Viola da gamba basso. Viola da gamba on jousisoitinperhe, jonka eri kokoisia soittimia pidetään polvien välissä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Viola da gamba · Katso lisää »
Virginaali
Flaamilainen virginaali (Pariisi, Musée de la Musique) Virginaali (.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Virginaali · Katso lisää »
Virsikirja
Virsikirja voi tarkoittaa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Virsikirja · Katso lisää »
William Byrd
William Byrd. William Byrd (noin 1540–1623) oli englantilainen säveltäjä.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja William Byrd · Katso lisää »
William Lawes
William Lawes William Lawes (1602–1645) oli englantilainen säveltäjä, joka vaikutti Kaarle I:n hovissa.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja William Lawes · Katso lisää »
Yhteislaulu
Yhteislaulu on ryhmässä laulamista huvin vuoksi, ilman suuria esityksellisiä tavoitteita.
Uusi!!: Renessanssin musiikki ja Yhteislaulu · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aikajana renessanssisäveltäjistä, Renessanssi (musiikki), Renessanssimusiikki.
