Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn

Ranskan kieli

Indeksi Ranskan kieli

Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.

Sisällysluettelo

  1. 184 suhteet: Adjektiivi, Afrikan unioni, Afrikka, Aktiivi, Akvitania, Alemannit, Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Anglonormanni, Anglosaksit, Approksimantti, Apuverbi, Arabian kieli, Armand de Richelieu, Arpitaani, Artikkeli (kielioppi), Aspiraatio (fonetiikka), Švaa, Belgia, Belgianranska, Bilabiaalinen nasaali, Bretagne, Bretoni, Burgundit, Chanson de geste, Cicero, Dentaali, Englannin kieli, Espanja, Etymologia, Euroopan komissio, Euroopan neuvosto, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, Euroopan unioni, Euroopan yleisradiounioni, Foinikialaiset, Frankit, Frankofonia, Frans I (Ranska), Fredrik Suuri, Frikatiivi, Futuuri, Gallia, Gallialaiset, Gallian sota, Galloromaaniset kielet, Germaanit, Gerundi, Guadeloupe, Haiti, ... Laajenna indeksi (134 lisää) »

  2. Algerian kielet
  3. Belgian kielet
  4. Beninin kielet
  5. Burkina Fason kielet
  6. Burundin kielet
  7. Djiboutin kielet
  8. Gabonin kielet
  9. Guinean kielet
  10. Haitin kielet
  11. Kambodžan kielet
  12. Kamerunin kielet
  13. Kanadan kielet
  14. Keski-Afrikan tasavallan kielet
  15. Komorien kielet
  16. Kongon demokraattisen tasavallan kielet
  17. Kongon tasavallan kielet
  18. Laosin kielet
  19. Libanonin kielet
  20. Luxemburgin kielet
  21. Madagaskarin kielet
  22. Malin kielet
  23. Marokon kielet
  24. Mauritanian kielet
  25. Mauritiuksen kielet
  26. Monacon kielet
  27. Nigerin kielet
  28. Norsunluurannikon kielet
  29. Ranskan Guayanan kielet
  30. Ranskan Polynesian kielet
  31. Ranskan kielet
  32. Ruandan kielet
  33. Senegalin kielet
  34. Seychellien kielet
  35. Sveitsin kielet
  36. Tšadin kielet
  37. Togon kielet
  38. Tunisian kielet
  39. Uuden-Kaledonian kielet
  40. Vanuatun kielet
  41. Vietnamin kielet
  42. Wallis ja Futunan kielet
  43. Yhdysvaltain kielet

Adjektiivi

Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.

Katsoa Ranskan kieli ja Adjektiivi

Afrikan unioni

Afrikan unioni (lyhenne AU) on 54 Afrikan valtion muodostama kansainvälinen järjestö.

Katsoa Ranskan kieli ja Afrikan unioni

Afrikka

Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.

Katsoa Ranskan kieli ja Afrikka

Aktiivi

Aktiivi on kielioppiterminä verbin pääluokka, jossa toiminnan tekijä tunnetaan.

Katsoa Ranskan kieli ja Aktiivi

Akvitania

Akvitania on Lounais-Ranskassa sijaitseva Ranskan hallintoalue, joka rajoittuu lännessä Biskajanlahteen ja etelässä Espanjaan ja Pyreneihin.

Katsoa Ranskan kieli ja Akvitania

Alemannit

Alue, jossa asui alemanneja. Alemannit tai alamannit olivat germaaniheimo, joka asui 200-luvulla keskisen Reinin varrella Lounais-Germaniassa.

Katsoa Ranskan kieli ja Alemannit

Alveolaari

Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.

Katsoa Ranskan kieli ja Alveolaari

Alveolaarinen nasaali

Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.

Katsoa Ranskan kieli ja Alveolaarinen nasaali

Anglonormanni

Anglonormanni tarkoittaa seuraavia.

Katsoa Ranskan kieli ja Anglonormanni

Anglosaksit

Anglosaksien muuttoliike 400-luvulla. Englannin kansat noin vuonna 600. Anglit punaisella, saksit ruskealla, juutit keltaisella. Anglosaksit ovat Englantia varhaiskeskiajalta lähtien asuttaneita germaanisia kansoja, jotka puhuivat alun perin muinaisenglannin kieltä.

Katsoa Ranskan kieli ja Anglosaksit

Approksimantti

Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.

Katsoa Ranskan kieli ja Approksimantti

Apuverbi

Apuverbi tarkoittaa merkitykseltään vaillinnaista verbiä, joita käytetään apuna muodostaessa verbilausekkeita toisen verbin (ns. pääverbin) infinitiivimuotojen kanssa.

Katsoa Ranskan kieli ja Apuverbi

Arabian kieli

Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.

Katsoa Ranskan kieli ja Arabian kieli

Armand de Richelieu

Armand Jean du Plessis de Richelieu, yleisimmin tunnettu nimellä kardinaali Richelieu, oli ranskalainen herttua, kardinaali ja valtiomies, joka toimi Ranskan pääministerinä vuosina 1624–1642.

Katsoa Ranskan kieli ja Armand de Richelieu

Arpitaani

Arpitaani eli frankoprovensaali on romaaninen kieli, joka kuuluu samaan ryhmään ranskan, vallonin ja picardin kanssa.

Katsoa Ranskan kieli ja Arpitaani

Artikkeli (kielioppi)

Kieliopissa artikkeli on substantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta.

Katsoa Ranskan kieli ja Artikkeli (kielioppi)

Aspiraatio (fonetiikka)

Aspiraatio fonetiikassa liittyy obstruenttien ääntymiseen.

Katsoa Ranskan kieli ja Aspiraatio (fonetiikka)

Švaa

Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.

Katsoa Ranskan kieli ja Švaa

Belgia

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.

Katsoa Ranskan kieli ja Belgia

Belgianranska

Belgian virallisten kielten alueellinen sijoittuminen; ranskankieliset alueet punaisella Belgianranska on nimitys Belgiassa puhuttavalle ranskan kielen muodolle.

Katsoa Ranskan kieli ja Belgianranska

Bilabiaalinen nasaali

Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.

Katsoa Ranskan kieli ja Bilabiaalinen nasaali

Bretagne

Bretagne, bretonin kielellä Breizh, on yksi Ranskan 18 hallintoalueesta.

Katsoa Ranskan kieli ja Bretagne

Bretoni

Tienviittoja ranskaksi ja bretoniksi. Bretoni on kelttiläinen kieli, jota puhutaan Bretagnessa, Luoteis-Ranskassa bretonien keskuudessa.

Katsoa Ranskan kieli ja Bretoni

Burgundit

Burgundien kuningaskunta 443–476. Burgundit olivat itägermaaneihin kuuluva kansa, joka on saattanut alun perin olla kotoisin Skandinaviasta.

Katsoa Ranskan kieli ja Burgundit

Chanson de geste

Roland puhaltaa Olifant-torveensa Roncevaux'n taistelussa. Rolandin laulun kuvitusta Chanson de geste ('laulu uroteoista') tarkoittaa keskiaikaisia ranskalaisia eeppisiä sankarirunoelmia.

Katsoa Ranskan kieli ja Chanson de geste

Cicero

Marcus Tullius Cicero (3. tammikuuta 106 eaa. – 7. joulukuuta 43 eaa.) oli roomalainen poliitikko, puhuja, filosofi, lakimies ja kirjailija.

Katsoa Ranskan kieli ja Cicero

Dentaali

Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.

Katsoa Ranskan kieli ja Dentaali

Englannin kieli

Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.

Katsoa Ranskan kieli ja Englannin kieli

Espanja

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.

Katsoa Ranskan kieli ja Espanja

Etymologia

Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.

Katsoa Ranskan kieli ja Etymologia

Euroopan komissio

Euroopan komissio on Euroopan unionin (EU) toimielin, joka antaa EU:n lainsäädäntöesitykset ja valvoo perussopimusten noudattamista.

Katsoa Ranskan kieli ja Euroopan komissio

Euroopan neuvosto

Euroopan neuvosto (EN) on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen järjestö, joka käsittelee ihmisoikeuksia.

Katsoa Ranskan kieli ja Euroopan neuvosto

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj, ETYJ) on järjestö, jossa on jäseninä 57 valtiota Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa.

Katsoa Ranskan kieli ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.

Katsoa Ranskan kieli ja Euroopan unioni

Euroopan yleisradiounioni

Euroopan yleisradiounioni ((EBU), ransk. Union européenne de radio-télévision (UER)) on eurooppalainen televisio- ja radioliitto, jonka eurooppalaiset länsimaat Suomi mukaan lukien perustivat 12.

Katsoa Ranskan kieli ja Euroopan yleisradiounioni

Foinikialaiset

Foinikia Välimeren itäpohjukassa, ja sen kauppareitit. Foinikialaiset olivat Lähi-idässä itäisen Välimeren pohjukassa nykyisen Libanonin tienoilla noin 3500–146 eaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Foinikialaiset

Frankit

Frankkien valtakunnan laajeneminen vuosien 481 ja 814 välillä. Frankit (lat. Franci) olivat alun perin Reinin itäpuolella asunut suuri germaaninen kansa, joka ilmestyi 200-luvulla Gallian koillisrajalle.

Katsoa Ranskan kieli ja Frankit

Frankofonia

Frankofoninen maailma, OIF:n jäsenet. Frankofonialla tarkoitetaan niin ranskankielistä maailmaa yleensä kuin ranskan kieltä ja kulttuuria edistävää toimintaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Frankofonia

Frans I (Ranska)

Frans I (12. syyskuuta 1494 – 31. maaliskuuta 1547) oli Ranskan kuningas vuosina 1515–1547.

Katsoa Ranskan kieli ja Frans I (Ranska)

Fredrik Suuri

Fredrik Suuri eli Fredrik II (24. tammikuuta 1712 Berliini, Preussin kuningaskunta – 17. elokuuta 1786 Potsdam, Preussin kuningaskunta) oli Hohenzollern-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka hallitsi vuosina 1740–1786.

Katsoa Ranskan kieli ja Fredrik Suuri

Frikatiivi

Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.

Katsoa Ranskan kieli ja Frikatiivi

Futuuri

Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Futuuri

Gallia

Gallia noin vuonna 58 eaa. Gallia oli gallialaisten, kelttien muinaisen pääheimon, kotimaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Gallia

Gallialaiset

Gallialaispäällikkö Vercingetorixin patsas Ranskassa. Gallialaiset olivat kelttiläisiä kieliä puhuneita kelttiheimoja, joita asui roomalaisten Galliaksi kutsumalla alueella nykyisten Ranskan, Belgian, Sveitsin, Alankomaiden, läntisen Saksan ja Pohjoisen Italian seuduilla.

Katsoa Ranskan kieli ja Gallialaiset

Gallian sota

Gallian sota käytiin Rooman tasavallan ja Gallian eri heimojen välillä vuosina 59–51 eaa. Sodassa melko pieni joukko roomalaisia valloitti väestöltään muutaman miljoonan asukkaan alueen.

Katsoa Ranskan kieli ja Gallian sota

Galloromaaniset kielet

Galloromaaniset kielet on yksi romaanisen kieliperheen haaroista.

Katsoa Ranskan kieli ja Galloromaaniset kielet

Germaanit

Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.

Katsoa Ranskan kieli ja Germaanit

Gerundi

Gerundi on verbin muoto, joka ilmaisee jatkuvaa, parhaillaan tekeillä olevaa tai keskeneräistä tekemistä.

Katsoa Ranskan kieli ja Gerundi

Guadeloupe

Guadeloupe (virallisesti Guadeloupen departementti) on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue (département d'outre-mer ja myös région).

Katsoa Ranskan kieli ja Guadeloupe

Haiti

Haitin tasavalta eli Haiti on noin yhdentoista miljoonan asukkaan valtio Karibianmerellä.

Katsoa Ranskan kieli ja Haiti

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on Suomen valtion ylläpitämä erikoiskoulu, jossa noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa painotetulla ranskanopetuksella vahvistettuna.

Katsoa Ranskan kieli ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu

Iberit

Iberien asumat alueet Bazasta löydetty iberinaista esittävä veistos 4. vuosisadalta eaa. Iberit olivat yhdessä liguurien kanssa Iberian niemimaan eli nykyisten Portugalin ja Espanjan alueiden vanhimpia nimettyjä asukkaita.

Katsoa Ranskan kieli ja Iberit

Imperatiivi

Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.

Katsoa Ranskan kieli ja Imperatiivi

Imperfekti

Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.

Katsoa Ranskan kieli ja Imperfekti

Indikatiivi

Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.

Katsoa Ranskan kieli ja Indikatiivi

Indoeurooppalaiset kielet

Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä.

Katsoa Ranskan kieli ja Indoeurooppalaiset kielet

Infinitiivi

Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.

Katsoa Ranskan kieli ja Infinitiivi

International New York Times

International Herald Tribunen logo vuonna 2013. International New York Times (vuoteen 2013 saakka nimeltään International Herald Tribune eli IHT) on englanninkielinen kansainvälinen päivittäin ilmestyvä sanomalehti.

Katsoa Ranskan kieli ja International New York Times

Intonaatio

Intonaatio on puheen sävelkulkua.

Katsoa Ranskan kieli ja Intonaatio

Israel

Israelin valtio eli Israel on valtio Välimeren ja Jordanjoen välissä Lähi-idässä.

Katsoa Ranskan kieli ja Israel

Jean Racine

Jean Racine Jean Baptiste Racine (joulukuu 1639 La Ferte-Milon, Ranska – 21. huhtikuuta 1699 Pariisi, Ranska, Bibliotheque nationale de France, viitattu 26.6.2020) oli ranskalainen näytelmäkirjailija.

Katsoa Ranskan kieli ja Jean Racine

Kaarle Suuri

Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.

Katsoa Ranskan kieli ja Kaarle Suuri

Kanada

Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.

Katsoa Ranskan kieli ja Kanada

Kansainvälinen olympiakomitea

KOK:n päämaja Lausannessa Sveitsissä. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) on suurin ja vaikutusvaltaisin urheilun kattojärjestöistä.

Katsoa Ranskan kieli ja Kansainvälinen olympiakomitea

Kansainvälinen tuomioistuin

Kansainvälinen tuomioistuin on Yhdistyneiden kansakuntien oikeudellinen pääelin.

Katsoa Ranskan kieli ja Kansainvälinen tuomioistuin

Katariina Suuri

Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.

Katsoa Ranskan kieli ja Katariina Suuri

Kelttiläiset kielet

Kelttiläiset kielet on yksi indoeurooppalaisen kielikunnan kieliryhmistä.

Katsoa Ranskan kieli ja Kelttiläiset kielet

Klodvig I

Klodvigin muotokuva 1700-luvun pronssimitalissa Klodvig (myös Klodovig, Chlodovech tai Clovis, 465 – 27. marraskuuta 511) oli ensimmäinen frankkikuningas, jonka onnistui yhdistää frankkien eri heimot valtansa alle.

Katsoa Ranskan kieli ja Klodvig I

Klusiili

Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.

Katsoa Ranskan kieli ja Klusiili

Konditionaali

Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.

Katsoa Ranskan kieli ja Konditionaali

Konjunktio (kielitiede)

Konjunktiot, eli sidesanat, ovat partikkelien sanaluokkaan kuuluvia sanoja, joilla yhdistetään virkkeen eri lauseita toisiinsa.

Katsoa Ranskan kieli ja Konjunktio (kielitiede)

Kreikkalaiset

Kreikkalaiset (Helleenit) ovat kansa ja etninen ryhmä, joka asuu Kreikassa, Kyproksella ja siirtolaisina ympäri maailmaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Kreikkalaiset

Kreolikieli

Kreolikieli, lyhyemmin kreoli, on kieli, joka on syntynyt, kun erikielisten ryhmien keskinäiseksi kieleksi kehitetty yksinkertainen pidginkieli on saanut äidinkielisen puhujakunnan ja muuttunut täysipainoiseksi kieleksi.

Katsoa Ranskan kieli ja Kreolikieli

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Katsoa Ranskan kieli ja Kristinusko

Labiaali

Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).

Katsoa Ranskan kieli ja Labiaali

Lainasana

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Lainasana

Latina

Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.

Katsoa Ranskan kieli ja Latina

Lavea puoliväljä etuvokaali

Lavea puoliväljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään suomen kielen äänteiden e e ja ä æ väliin.

Katsoa Ranskan kieli ja Lavea puoliväljä etuvokaali

Lavea suppea etuvokaali

Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.

Katsoa Ranskan kieli ja Lavea suppea etuvokaali

Lavea väljä etuvokaali

Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.

Katsoa Ranskan kieli ja Lavea väljä etuvokaali

Lavea väljä takavokaali

Lavea väljä takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy tiettävästi kaikissa maailman kielissä.

Katsoa Ranskan kieli ja Lavea väljä takavokaali

Länsi-Intia

Poliittinen kartta Länsi-Intiasta Länsi-Intia on Karibialla, Atlantin valtamerellä sijaitseva alue, johon kuuluvat Isot Antillit, Pienet Antillit sekä Lucayanien saaristo.

Katsoa Ranskan kieli ja Länsi-Intia

Länsigootit

Visigoottien kulkureitti. Länsigootit eli visigootit (Wisigothi, Vesi, Visi, Wesi, tai Wisi) olivat gootteihin lukeutunut germaaniheimo.

Katsoa Ranskan kieli ja Länsigootit

Länsiromaaniset kielet

Länsiromaaniset kielet ovat yksi Indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvien romaanisten kielten alaryhmistä.

Katsoa Ranskan kieli ja Länsiromaaniset kielet

Libanon

Libanonin tasavalta eli Libanon on 6,1 miljoonan asukkaan valtio Lähi-idässä Välimeren rannalla.

Katsoa Ranskan kieli ja Libanon

Liguurit

Liguurit olivat muinainen kansa, joka asutti Apenniinien niemimaan luoteisosaa ja nykyistä Liguriaa, jolle liguurit ovat antaneet nimensä.

Katsoa Ranskan kieli ja Liguurit

Liittomuoto

Liittomuoto on sanaliitto, joka merkitykseltään vastaa verbin jotakin aikamuotoa.

Katsoa Ranskan kieli ja Liittomuoto

Lingua franca

Lingua franca tarkoittaa yleiskieltä, jolla on äidinkielisiäkin puhujia, mutta jota myös muunkieliset yleisesti osaavat ja käyttävät keskinäiseen viestintäänsä.

Katsoa Ranskan kieli ja Lingua franca

Louisiana

Louisiana on Yhdysvaltojen eteläosissa sijaitseva osavaltio, jonka pääkaupunki on Baton Rouge.

Katsoa Ranskan kieli ja Louisiana

Luoteisterritoriot

Luoteisterritoriot tarkoittavat nykyisen Kanadan alueen laajaa pohjoisosaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Luoteisterritoriot

Luxemburg

Luxemburg eli Luxemburgin suurherttuakunta on noin puolen miljoonan asukkaan perustuslaillinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euroopassa.

Katsoa Ranskan kieli ja Luxemburg

Luxemburgin kieli

Puhuttua luxemburgia Luxemburg eli luksemburgi (omakielinen nimi: Lëtzebuergesch) on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva germaaninen kieli, jota puhutaan Luxemburgissa ja osassa Belgiaa, Ranskaa ja Saksaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Luxemburgin kieli

Maailman kauppajärjestö

Maailman kauppajärjestö (WTO;, OMC;, OMC) on kauppapoliittista yhteistyötä koskeva hallitusten välinen kansainvälinen järjestö, jonka päämaja sijaitsee Sveitsin Genevessä.

Katsoa Ranskan kieli ja Maailman kauppajärjestö

Maailman postiliitto

Maailman postiliitto eli UPU on kansainvälinen järjestö, joka säätelee jäsenvaltioidensa välistä postitoimintaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Maailman postiliitto

Madagaskar

Madagaskarin tasavalta eli Madagaskar on saarivaltio Intian valtameressä noin 640 kilometrin päässä Afrikan itärannikosta.

Katsoa Ranskan kieli ja Madagaskar

Maine (osavaltio)

Maine on Yhdysvaltojen osavaltio Uuden-Englannin alueella Koillis-Yhdysvalloissa.

Katsoa Ranskan kieli ja Maine (osavaltio)

Martinique

Martinique on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue (département d’outre-mer, DOM) Länsi-Intiassa Karibianmerellä.

Katsoa Ranskan kieli ja Martinique

Mauritania

Mauritanian islamilainen tasavalta eli Mauritania on noin neljän miljoonan asukkaan islamilainen valtio Länsi-Afrikassa.

Katsoa Ranskan kieli ja Mauritania

Mauritius

Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista itään.

Katsoa Ranskan kieli ja Mauritius

Mauste

Mausteita. Mausteet ovat aineita, joita lisätään ruokaan tuomaan makua tai parantamaan säilyvyyttä.

Katsoa Ranskan kieli ja Mauste

Meriahvenet

Meriahvenet (Serranidae) on ahvenkaloihin (Perciformes) kuuluva runsaslajinen kalaheimo.

Katsoa Ranskan kieli ja Meriahvenet

Monaco

Monacon ruhtinaskunta (ranskaksi Principauté de Monaco, monegassiksi Principatu de Múnegu) on valtio Euroopassa.

Katsoa Ranskan kieli ja Monaco

Montreal

Montreal (//, Québecin murteella //, //) on Kanadan toiseksi suurin kaupunki Toronton jälkeen ja suurin kaupunki Quebecin provinssissa.

Katsoa Ranskan kieli ja Montreal

Murre

Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.

Katsoa Ranskan kieli ja Murre

Nasaali

Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.

Katsoa Ranskan kieli ja Nasaali

Nato

Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.

Katsoa Ranskan kieli ja Nato

New Hampshire

New Hampshire on Yhdysvaltain koilliskulmassa sijaitseva osavaltio, yksi 13 alkuperäisestä siirtokunnasta.

Katsoa Ranskan kieli ja New Hampshire

Nominaalimuoto

Nominaalimuoto eli infiniittimuoto on verbin taivutusmuoto, joka ei voi persoonamuodon eli finiittimuodon tavoin muodostaa nominin kanssa lausetta.

Katsoa Ranskan kieli ja Nominaalimuoto

Normandia

Ranskan kuningaskunnassa vuonna 1789. Normandian historiallinen maakunta Normandia on Ranskan hallinnollinen alue ja historiallinen maakunta, josta muodostettiin herttuakunta 900-luvulla.

Katsoa Ranskan kieli ja Normandia

Nova Scotia

Nova Scotia (/'noʊvə 'skoʊʃə/) on Kanadan toiseksi pienin provinssi, joka sijaitsee Atlantin valtameren rannalla.

Katsoa Ranskan kieli ja Nova Scotia

Objekti (lauseenjäsen)

Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.

Katsoa Ranskan kieli ja Objekti (lauseenjäsen)

Oksitaani

Oksitaani (occitan tai lenga d’òc) on romaaninen kieli, jota puhutaan Etelä-Ranskassa, Piemonten maakunnassa Italiassa ja Val d’Aranissa Espanjassa.

Katsoa Ranskan kieli ja Oksitaani

Organisation Internationale de la Francophonie

Organisation Internationale de la Francophonie eli OIF on ranskankielisten eli frankofonisten maiden yhteistyöjärjestö, jonka tavoitteena on ajaa ranskan kielen ja kulttuurin asemaa maailmalla sekä syventää kulttuurillista, poliittista ja taloudellista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä.

Katsoa Ranskan kieli ja Organisation Internationale de la Francophonie

Oseania

Oseania on Tyynellämerellä sijaitseva saaristojen ryhmä, johon kuuluvat Melanesia, Mikronesia ja Polynesia sekä suurimpina saarina Uusi-Guinea ja Uuden-Seelannin pääsaaret.

Katsoa Ranskan kieli ja Oseania

Palataali

Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.

Katsoa Ranskan kieli ja Palataali

Palataalinen nasaali

Palataalinen nasaali on konsonanttiäänne, joka esiintyy muun muassa tšekin, ranskan, italian ja espanjan kielissä.

Katsoa Ranskan kieli ja Palataalinen nasaali

Pariisi

Pariisi (.

Katsoa Ranskan kieli ja Pariisi

Partisiippi

Partisiippi eli laatutapa on verbin infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia.

Katsoa Ranskan kieli ja Partisiippi

Passé composé

Passé composé (yhdistetty perfekti) on ranskan kielessä käytettävä aikamuoto, joka suomennetaan tilanteen mukaan imperfektillä tai perfektillä.

Katsoa Ranskan kieli ja Passé composé

Passiivi

Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.

Katsoa Ranskan kieli ja Passiivi

Pääsana

Pääsanaksi kutsutaan kielitieteessä sanaa, johon määritteet viittaavat.

Katsoa Ranskan kieli ja Pääsana

Perfekti

Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.

Katsoa Ranskan kieli ja Perfekti

Pierre Corneille

Pierre Corneille Pierre Corneille (6. kesäkuuta 1606 Rouen – 1. lokakuuta 1684 Pariisi) oli merkittävä ranskalainen näytelmäkirjailija.

Katsoa Ranskan kieli ja Pierre Corneille

Pluskvamperfekti

Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.

Katsoa Ranskan kieli ja Pluskvamperfekti

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.

Katsoa Ranskan kieli ja Pohjois-Amerikka

Postalveolaari

Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.

Katsoa Ranskan kieli ja Postalveolaari

Preesens

Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.

Katsoa Ranskan kieli ja Preesens

Preussi

Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.

Katsoa Ranskan kieli ja Preussi

Prinssi Edwardin saari

Prinssi Edwardin saari on pinta-alaltaan Kanadan pienin provinssi.

Katsoa Ranskan kieli ja Prinssi Edwardin saari

Provensaali

Provensaali on eräs oksitaanin kielen murre.

Katsoa Ranskan kieli ja Provensaali

Pyöreä suppea etuvokaali

Pyöreä suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy joissakin kielissä, muun muassa suomessa.

Katsoa Ranskan kieli ja Pyöreä suppea etuvokaali

Pyöreä suppea takavokaali

Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.

Katsoa Ranskan kieli ja Pyöreä suppea takavokaali

Quebec

Quebec on Kanadan pinta-alaltaan suurin (1 542 056 km²) ja väkiluvultaan toiseksi suurin (8 164 361, 2016) provinssi.

Katsoa Ranskan kieli ja Quebec

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Katsoa Ranskan kieli ja Ranska

Ranskan akatemia

Logo Ranskan akatemia Ranskan akatemia perustettiin vuonna 1635 kardinaali Richelieun aloitteesta huolehtimaan ranskan kielestä.

Katsoa Ranskan kieli ja Ranskan akatemia

Ranskan Guayana

Ranskan Guayana, viralliselta nimeltään Guayanan merentakainen departementti, on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue Etelä-Amerikassa, Karibianmeren rannalla Surinamen ja Brasilian välissä.

Katsoa Ranskan kieli ja Ranskan Guayana

Ranskan kielen äännerakenne

Tämä artikkeli kuvailee Pariisissa puhuttavan standardiranskan äännerakennetta eli fonologiaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Ranskan kielen äännerakenne

Ranskan parlamentti

Ranskan parlamentti on Ranskan valtiollinen elin, joka käyttää lainsäädäntövaltaa ja tarkkailee hallituksen toimintaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Ranskan parlamentti

Rhône

Rhône (paikallisesti Valais’ssa tai,, retorom. Rodan) on joki Ranskassa ja Sveitsissä.

Katsoa Ranskan kieli ja Rhône

Ristiretket

Ristiretket (lat. expeditio cruciata) olivat paavin hyväksymiä, uskonnon avulla perusteltuja sotaretkiä, joita tehtiin keskiajalla.

Katsoa Ranskan kieli ja Ristiretket

Romaaniset kielet

Romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.

Katsoa Ranskan kieli ja Romaaniset kielet

Ruotsin kieli

Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Katsoa Ranskan kieli ja Ruotsin kieli

Saint-Barthélemy

Saint-Barthélemy (myös nimiä Saint Barts, Saint Barths tai Saint Barth käytetään) on Karibialla sijaitseva Ranskan merentakainen yhteisö, johon kuuluu pääsaaren Saint-Barthélemyn lisäksi useita pienempiä saaria.

Katsoa Ranskan kieli ja Saint-Barthélemy

Saint-Martin

Saint-Martin eli Sint Maarten on trooppinen saari Karibian koillisosassa, noin 240 kilometriä Puerto Ricosta itään.

Katsoa Ranskan kieli ja Saint-Martin

Saint-Pierre ja Miquelon

Saint-Pierre ja Miquelon on Ranskalle kuuluva saariryhmä Newfoundlandin etelärannikon edustalla.

Katsoa Ranskan kieli ja Saint-Pierre ja Miquelon

Saksa

Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.

Katsoa Ranskan kieli ja Saksa

Saksan kieli

EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.

Katsoa Ranskan kieli ja Saksan kieli

Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.

Katsoa Ranskan kieli ja Sija

Soinnillinen alveolaarinen klusiili

Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.

Katsoa Ranskan kieli ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili

Soinnillinen alveolaarinen sibilantti

Soinnillinen alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen z-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.

Katsoa Ranskan kieli ja Soinnillinen alveolaarinen sibilantti

Soinnillinen bilabiaalinen klusiili

Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.

Katsoa Ranskan kieli ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili

Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi

Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi (myös soinnillinen palatoalveolaarinen frikatiivi tai soinnillinen postalveolaarinen sibilantti) on konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä ”suhu-z”.

Katsoa Ranskan kieli ja Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi

Soinnillinen uvulaarinen frikatiivi

Soinnillinen uvulaarinen frikatiivi on konsonanttiäänne, jonka IPA-symboli on ⟨ʁ⟩.

Katsoa Ranskan kieli ja Soinnillinen uvulaarinen frikatiivi

Soinnillinen velaariklusiili

Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.

Katsoa Ranskan kieli ja Soinnillinen velaariklusiili

Soinniton alveolaarinen klusiili

Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.

Katsoa Ranskan kieli ja Soinniton alveolaarinen klusiili

Soinniton alveolaarinen sibilantti

Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.

Katsoa Ranskan kieli ja Soinniton alveolaarinen sibilantti

Soinniton bilabiaalinen klusiili

Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.

Katsoa Ranskan kieli ja Soinniton bilabiaalinen klusiili

Soinniton postalveolaarinen frikatiivi

Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".

Katsoa Ranskan kieli ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi

Soinniton velaariklusiili

Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.

Katsoa Ranskan kieli ja Soinniton velaariklusiili

Strasbourgin valat

Strasbourgin valat vuodelta 842 on maailman ensimmäinen tunnettu ranskankielinen kirjallinen dokumentti.

Katsoa Ranskan kieli ja Strasbourgin valat

Subjekti (lauseenjäsen)

Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.

Katsoa Ranskan kieli ja Subjekti (lauseenjäsen)

Subjunktiivi

Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta tai muuta vastaavaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Subjunktiivi

Suku (kielioppi)

Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.

Katsoa Ranskan kieli ja Suku (kielioppi)

Sveitsi

Sveitsi (retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.

Katsoa Ranskan kieli ja Sveitsi

Sveitsinranska

Sveitsinranska viittaa Sveitsin ranskankielisellä Romandien alueella puhuttavaan ranskan kieleen.

Katsoa Ranskan kieli ja Sveitsinranska

SVO-kieli

SVO-kieli tarkoittaa kielitieteessä kieltä, jossa perussanajärjestys on subjekti–verbi–objekti (esimerkiksi minä ajan autoa).

Katsoa Ranskan kieli ja SVO-kieli

Synonymia

Synonymia (kreikan sananmukaisesti 'yhteisnimisyys') tarkoittaa sanojen samamerkityksisyyttä.

Katsoa Ranskan kieli ja Synonymia

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö eli OECD on kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1961 yhtenäistämään ja kehittämään jäsenmaidensa talouskasvua ja vapaakauppaa sekä lisäämään yhteiskunnallista hyvinvointia.

Katsoa Ranskan kieli ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

Tapaluokka

Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.

Katsoa Ranskan kieli ja Tapaluokka

Toulouse

Toulouse on kaupunki Lounais-Ranskassa Garonnejoen varrella.

Katsoa Ranskan kieli ja Toulouse

Trubaduuri

Trubaduuri on alun perin tarkoittanut varhaiskeskiajan eteläranskalaista ammattimaista laulurunoilijaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Trubaduuri

Unesco

Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien itsenäinen erityisjärjestö, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.

Katsoa Ranskan kieli ja Unesco

Uvulaari

Konsonanttien artikulaatiopaikat. Uvulaari kohdassa 9. Uvulaarit ovat konsonanttiäänteitä, joiden ääntöpaikka on nielun takaosassa sijaitseva uvula, jota kohti kieli kurkottaa.

Katsoa Ranskan kieli ja Uvulaari

Valloni

Valloni (walon) on romaaninen kieli, jolla on noin 600 000 puhujaa lähinnä Valloniassa, eteläisessä Belgiassa.

Katsoa Ranskan kieli ja Valloni

Varhaiskeskiaika

Varhaiskeskiaikainen porfyyripatsas. Varhaiskeskiaika on yksi keskiajan kolmesta ajanjaksosta sydänkeskiajan (1000–1300) ja myöhäiskeskiajan (1300–1500) ohella.

Katsoa Ranskan kieli ja Varhaiskeskiaika

Välimeri

Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.

Katsoa Ranskan kieli ja Välimeri

Velaari

Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.

Katsoa Ranskan kieli ja Velaari

Velaarinen nasaali

Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.

Katsoa Ranskan kieli ja Velaarinen nasaali

Vermont

Vermont on Yhdysvaltojen osavaltio Uuden Englannin alueella.

Katsoa Ranskan kieli ja Vermont

Viikingit

Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.

Katsoa Ranskan kieli ja Viikingit

Vilhelm Valloittaja

Vilhelm I eli Vilhelm Valloittaja (tai Guillaume le Conquérant, noin 1028 – 9. syyskuuta 1087) oli Normandian herttua vuosina 1035–1087 ja Englannin ensimmäinen normannikuningas vuosina 1066–1087.

Katsoa Ranskan kieli ja Vilhelm Valloittaja

Virallinen kieli

Virallinen kieli on hallinnon määrittelemä kieli, jota käytetään lainsäädännössä ja virallisissa dokumenteissa sekä opetetaan kouluissa.

Katsoa Ranskan kieli ja Virallinen kieli

Vokaali

ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.

Katsoa Ranskan kieli ja Vokaali

Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö.

Katsoa Ranskan kieli ja Yhdistyneet kansakunnat

Katso myös

Algerian kielet

Belgian kielet

Beninin kielet

Burkina Fason kielet

Burundin kielet

Djiboutin kielet

Gabonin kielet

Guinean kielet

Haitin kielet

Kambodžan kielet

Kamerunin kielet

Kanadan kielet

Keski-Afrikan tasavallan kielet

Komorien kielet

Kongon demokraattisen tasavallan kielet

Kongon tasavallan kielet

Laosin kielet

Libanonin kielet

Luxemburgin kielet

Madagaskarin kielet

Malin kielet

Marokon kielet

Mauritanian kielet

Mauritiuksen kielet

Monacon kielet

Nigerin kielet

Norsunluurannikon kielet

Ranskan Guayanan kielet

Ranskan Polynesian kielet

Ranskan kielet

Ruandan kielet

Senegalin kielet

Seychellien kielet

Sveitsin kielet

Tšadin kielet

Togon kielet

Tunisian kielet

Uuden-Kaledonian kielet

Vanuatun kielet

Vietnamin kielet

Wallis ja Futunan kielet

Yhdysvaltain kielet

Tunnetaan myös nimellä Anglo-normandi, Muinaisranska, Ranskankieli.

, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Iberit, Imperatiivi, Imperfekti, Indikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, International New York Times, Intonaatio, Israel, Jean Racine, Kaarle Suuri, Kanada, Kansainvälinen olympiakomitea, Kansainvälinen tuomioistuin, Katariina Suuri, Kelttiläiset kielet, Klodvig I, Klusiili, Konditionaali, Konjunktio (kielitiede), Kreikkalaiset, Kreolikieli, Kristinusko, Labiaali, Lainasana, Latina, Lavea puoliväljä etuvokaali, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä etuvokaali, Lavea väljä takavokaali, Länsi-Intia, Länsigootit, Länsiromaaniset kielet, Libanon, Liguurit, Liittomuoto, Lingua franca, Louisiana, Luoteisterritoriot, Luxemburg, Luxemburgin kieli, Maailman kauppajärjestö, Maailman postiliitto, Madagaskar, Maine (osavaltio), Martinique, Mauritania, Mauritius, Mauste, Meriahvenet, Monaco, Montreal, Murre, Nasaali, Nato, New Hampshire, Nominaalimuoto, Normandia, Nova Scotia, Objekti (lauseenjäsen), Oksitaani, Organisation Internationale de la Francophonie, Oseania, Palataali, Palataalinen nasaali, Pariisi, Partisiippi, Passé composé, Passiivi, Pääsana, Perfekti, Pierre Corneille, Pluskvamperfekti, Pohjois-Amerikka, Postalveolaari, Preesens, Preussi, Prinssi Edwardin saari, Provensaali, Pyöreä suppea etuvokaali, Pyöreä suppea takavokaali, Quebec, Ranska, Ranskan akatemia, Ranskan Guayana, Ranskan kielen äännerakenne, Ranskan parlamentti, Rhône, Ristiretket, Romaaniset kielet, Ruotsin kieli, Saint-Barthélemy, Saint-Martin, Saint-Pierre ja Miquelon, Saksa, Saksan kieli, Sija, Soinnillinen alveolaarinen klusiili, Soinnillinen alveolaarinen sibilantti, Soinnillinen bilabiaalinen klusiili, Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi, Soinnillinen uvulaarinen frikatiivi, Soinnillinen velaariklusiili, Soinniton alveolaarinen klusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Soinniton velaariklusiili, Strasbourgin valat, Subjekti (lauseenjäsen), Subjunktiivi, Suku (kielioppi), Sveitsi, Sveitsinranska, SVO-kieli, Synonymia, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, Tapaluokka, Toulouse, Trubaduuri, Unesco, Uvulaari, Valloni, Varhaiskeskiaika, Välimeri, Velaari, Velaarinen nasaali, Vermont, Viikingit, Vilhelm Valloittaja, Virallinen kieli, Vokaali, Yhdistyneet kansakunnat.