Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
88 suhteet: Ahvenanmaan kysymys, Ahvenanmaan maakunta, Amanuenssi, August Langhoff, Äänioikeus, Dekaani, Dosentti, Eduskunta, Ensimmäinen sortokausi, Etelä-Haaga, Filosofian kandidaatti, Geneve, Haaga (kauppala), Hallitusmuoto, Helmikuun manifesti, Helmikuun vallankumous, Helsingfors lyceum, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Helsinki, Henrik August Wrede, Hietaniemen hautausmaa, Itsehallinto, J. V. Snellman, Julkisoikeus, Kameraalitieteet, Kansainliitto, Kansainvälinen oikeus, Kansalliskirjasto (Suomi), Kodifiointi, Kollegiasessori, Kristinusko, Kruununvouti, Kustavilainen aika, Kymin kihlakunnan tuomiokunta Viipurin läänissä, Leo Mechelin, Maisteri, Marraskuun manifesti, Mechelinin senaatti, Ministerivaltiosihteeri, Molemmat oikeudet, Monarkismi, Naisten äänioikeus, Neuvosto-Venäjä, Oulu, Papisto, Paul Laband, Perustuslailliset, Pietari (kaupunki), ..., Postuumi, R. A. Wrede, Reaaliunioni, Ruotsalainen puolue, Säätyvaltiopäivät 1877, Säätyvaltiopäivät 1897, Säätyvaltiopäivät 1899, Säätyvaltiopäivät 1900, Säätyvaltiopäivät 1904, Säätyvaltiopäivät 1905, Siirtomaa, Sortovuodet, Strasbourgin yliopisto, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous, Suomen kuningaskuntahanke, Suomen Lähetysseura, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen Tiedeseura, Suomen valtioneuvosto, Suomen valtiosihteerinvirasto, Suvereniteetti, Valtakunnanlainsäädäntö, Valtio-oikeus, Valtiolliset hautajaiset, Valtiomuoto, Varatuomari, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän väliaikainen hallitus, Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys, Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, Yksikamarijärjestelmä, 10. joulukuuta, 1846, 1928, 2. helmikuuta. Laajenna indeksi (38 lisää) »
Ahvenanmaan kysymys
Frederik Rackwitszin maalaus Ahvenanmaan kysymyksen välimieskäsittelystä Kansainliitossa 27. kesäkuuta 1921 Sveitsin Genevessä. Vasemmalla puhumassa japanilainen diplomaatti Nitobe Inazō. Keskellä kuvaa (11. vasemmalta) Suomen edustaja Carl Enckell. Ahvenanmaan kysymyksellä tarkoitetaan keskustelua Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin Suomen itsenäistymisen jälkeen.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Ahvenanmaan kysymys · Katso lisää »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Amanuenssi
Amanuenssi on henkilö, joka hoitaa yliopiston tai tutkimuslaitoksen hallintovirkaa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Amanuenssi · Katso lisää »
August Langhoff
Carl Fredrik August Langhoff (14. helmikuuta 1856 Heinola – 18. marraskuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen suuriruhtinaskunnan ministerivaltiosihteerinä vuosina 1906–1913.
Uusi!!: Robert Hermanson ja August Langhoff · Katso lisää »
Äänioikeus
Äänioikeus määrittelee, ketkä saavat päättää yhteisön asioista.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Äänioikeus · Katso lisää »
Dekaani
Dekaani ('kymmenenpäämies') on akateeminen ja kirkollinen hallintotehtävä.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Dekaani · Katso lisää »
Dosentti
Dosentti on Suomessa yliopistollinen arvo, mutta se voi tarkoittaa eri maissa hieman eri asiaa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Dosentti · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Eduskunta · Katso lisää »
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »
Etelä-Haaga
Etelä-Haaga on Helsingin 29. kaupunginosaan eli Haagaan kuuluva osa-alue Länsi-Helsingissä.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Etelä-Haaga · Katso lisää »
Filosofian kandidaatti
Filosofian kandidaatti (FK) on vanha suomalainen ylemmän korkeakoulututkinnon nimi, jota käytettiin ennen vuotta 1992 niin humanistisella kuin luonnontieteellisellä alalla.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Filosofian kandidaatti · Katso lisää »
Geneve
Geneve sijaitsee Genevenjärven lounaisnurkassa. Geneve on Sveitsin toiseksi suurin kaupunki sekä Geneven kantonin pääkaupunki.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Geneve · Katso lisää »
Haaga (kauppala)
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Haaga (kauppala) · Katso lisää »
Hallitusmuoto
Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Hallitusmuoto · Katso lisää »
Helmikuun manifesti
asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Helsingfors lyceum
Helsingfors lyceumin koulutalo Helsingissä osoitteessa Vuorikatu 22. Rakennus on myöhemmin purettu. Helsingfors lyceum (Helsingfors privatlyceum,, kutsumanimeltään myös ”Böökin lyseo”,http://yle.fi/uutiset/3-9196553 Yle Uutiset 29.9.2016 Böökska lyceet) oli Helsingissä vuosina 1831–1891 toiminut ruotsinkielinen lyseo, joka oli Suomen ensimmäinen uudenaikainen yksityisoppikoulu.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Helsingfors lyceum · Katso lisää »
Helsingin Diakonissalaitos
Helsingin Diakonissalaitos thumb thumb Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on yleishyödyllinen säätiö, joka toimii Suomessa ja laajemman Euroopan alueella.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Helsingin Diakonissalaitos · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta
Oikeustieteellinen tiedekunta käyttää Porthania-rakennuksen tiloja. Oikeustieteellinen tiedekunta on yksi Helsingin yliopiston 11 tiedekunnasta.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Helsinki · Katso lisää »
Henrik August Wrede
Henrik August Wrede af Elimä (3. toukokuuta 1821 Anjala – 27. lokakuuta 1883 Anjala) Viitattu 9.12.2020.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Henrik August Wrede · Katso lisää »
Hietaniemen hautausmaa
Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Hietaniemen hautausmaa · Katso lisää »
Itsehallinto
Itsehallinto eli autonomia (kreik. auto, itse tai oma ja nomos, laki) voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Itsehallinto · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Julkisoikeus
Julkisoikeus on oikeusjärjestyksen osa-alue, jonka tarkoituksena on säädellä julkisen vallan käyttöä ja erityisesti julkisen vallan ja yksityisen välistä suhdetta.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Julkisoikeus · Katso lisää »
Kameraalitieteet
Kameraalitieteet (.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Kameraalitieteet · Katso lisää »
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Kansainliitto · Katso lisää »
Kansainvälinen oikeus
Kansainvälinen oikeus on oikeudenala, joka koskee kansainvälisen oikeuden subjektien toimintaa ja suhteita kansainvälisellä tasolla.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Kansainvälinen oikeus · Katso lisää »
Kansalliskirjasto (Suomi)
Kansalliskirjasto (ruots. Nationalbiblioteket), aiemmin Helsingin yliopiston kirjasto, on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Kansalliskirjasto (Suomi) · Katso lisää »
Kodifiointi
Kodifiointi (puunrunko; puutauluista koottu kirja) on koonnos, jossa voimassa olevat lain säännökset on lainsäädäntötoimin järjestetty yhtenäiseksi kirjaksi.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Kodifiointi · Katso lisää »
Kollegiasessori
Kollegiasessori oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut kahdeksannen luokan virka-arvo, joka vastasi sotaväen kapteenin arvoa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Kollegiasessori · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Kristinusko · Katso lisää »
Kruununvouti
Kruununvouti on nimitys eräille viranomaisille Suomessa ja Ruotsissa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Kruununvouti · Katso lisää »
Kustavilainen aika
Kustaa III, jonka mukaan aikakausi ja kustavilainen tyyli ovat saaneet nimensä. Kustavilainen aika on Ruotsin ja Suomen historiassa aikakausi kuningas Kustaa III:n ensimmäisestä vallankaappauksesta vuonna 1772 aina Kustaa IV Aadolfin valtakauden päättymiseen vuoden 1809 vallankaappauksessa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Kustavilainen aika · Katso lisää »
Kymin kihlakunnan tuomiokunta Viipurin läänissä
Kymin kihlakunnan tuomiokunta Viipurin läänissä oli Turun hovioikeuspiiriin ja myöhemmin Viipurin hovioikeuspiiriin kuulunut kihlakunnantuomarin virka-alue 1816–1862.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Kymin kihlakunnan tuomiokunta Viipurin läänissä · Katso lisää »
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Leo Mechelin · Katso lisää »
Maisteri
Maisteri ('suurempi', 'ohjaaja', 'opastaja'; lyhenne maist.) on tavallisin ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Maisteri · Katso lisää »
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Marraskuun manifesti · Katso lisää »
Mechelinin senaatti
Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh. Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Mechelinin senaatti · Katso lisää »
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »
Molemmat oikeudet
Molemmat oikeudet sisältää maallisen (roomalaisen) oikeuden ja kirkollisen eli kanonisen oikeuden rinnakkaisina oikeusaloina.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Molemmat oikeudet · Katso lisää »
Monarkismi
Monarkismi on monarkiaa kannattava poliittinen suuntaus.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Monarkismi · Katso lisää »
Naisten äänioikeus
Naisten äänioikeus. suffragettien mielenosoitus New Yorkissa vuonna 1912. Göteborgissa 1918. Naisten äänioikeus on taloudellinen ja poliittinen uudistus, joka antaa naisille oikeuden äänestää.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Naisten äänioikeus · Katso lisää »
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Oulu · Katso lisää »
Papisto
Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Papisto · Katso lisää »
Paul Laband
Paul Laband (24. toukokuuta 1838 – 23. maaliskuuta 1918) oli saksalainen oikeustieteilijä, jonka tutkimusaloja olivat erityisesti yksityisoikeus, oikeushistoria ja myöhemmin julkisoikeus.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Paul Laband · Katso lisää »
Perustuslailliset
Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Perustuslailliset · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Postuumi
Kafkan kuoleman jälkeen teoksen viimeisteli julkaisukuntoon hänen ystävänsä Max Brod. Postuumilla tarkoitetaan henkilön kuolemansa jälkeen saamaa tunnustusta tai julkaistua teosta.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Postuumi · Katso lisää »
R. A. Wrede
R. A. Wrede kuvattuna 1905–1910 Rabbe Axel (R. A.) Wrede af ElimäFinlands ridderskaps och adels kalender, 1956, sivu 537 (16. heinäkuuta 1851 Anjala – 16. helmikuuta 1938 Anjala) oli suomalainen oikeustieteen professori ja poliitikko.
Uusi!!: Robert Hermanson ja R. A. Wrede · Katso lisää »
Reaaliunioni
Reaaliunioni on kahden tai useamman valtion välinen pysyvä liitto, jolla on personaaliunionista poiketen yhteisen hallitsijan lisäksi myös joitakin yhteisiä valtiollisia toimielimiä.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Reaaliunioni · Katso lisää »
Ruotsalainen puolue
Ruotsalainen puolue oli vuosina 1870–1906 toiminut suomalainen puolue, jonka tarkoitus oli suomalaisuusliikkeen vastustaminen.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Ruotsalainen puolue · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1877
Säätyvaltiopäivät 1877 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Säätyvaltiopäivät 1877 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1897
Suomen suuriruhtinaskunnan vuoden 1897 säätyvaltiopäivät kokoontuivat Helsingissä 22.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Säätyvaltiopäivät 1897 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1899
Säätyvaltiopäivät 1899 olivat ylimääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Säätyvaltiopäivät 1899 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1900
Säätyvaltiopäivät 1900 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Säätyvaltiopäivät 1900 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1904
Säätyvaltiopäivät 1904–1905 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Säätyvaltiopäivät 1904 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1905
Säätyvaltiopäivät 1905 olivat ylimääräiset ja samalla Suomen suuriruhtinaskunnan viimeiset säätyvaltiopäivät.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Säätyvaltiopäivät 1905 · Katso lisää »
Siirtomaa
Siirtomaa eli kolonia on jonkin valtion hallinnassa oleva, mutta sen rajojen ulkopuolinen (usein merentakainen) alue, jonka väestö koostuu emämaasta muuttaneista ja alkuperäisväestöstä.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Siirtomaa · Katso lisää »
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Sortovuodet · Katso lisää »
Strasbourgin yliopisto
Strasbourgin yliopisto on Ranskan suurin yliopisto, joka sijaitsee Strasbourgin kaupungissa Alsacessa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Strasbourgin yliopisto · Katso lisää »
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous on kirkon hallinnon korkein päättävä elin.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous · Katso lisää »
Suomen kuningaskuntahanke
Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Suomen kuningaskuntahanke · Katso lisää »
Suomen Lähetysseura
K. A. Wreden suunnittelema Suomen Lähetysseuran talo Helsingin Tähtitorninkadulla. Lähetysseura omistaa Lähetyskirkon ja siellä järjestetään muun muassa Kauneimpia joululauluja. Helsingin seurakuntayhtymä on vuokrannut kirkon kansainväliselle seurakunnalle. (IEC, International Evangelical Church www.church.fi) Suomen Lähetysseura ry on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vanhin lähetysjärjestö ja yksi Suomen suurimmista kehitysjärjestöistä.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Suomen Lähetysseura · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen Tiedeseura
Suomen Tiedeseura r.y. on Suomen vanhin, vuonna 1838 perustettu tiedeakatemia.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Suomen Tiedeseura · Katso lisää »
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »
Suomen valtiosihteerinvirasto
Suomen valtiosihteerinvirasto oli vuosina 1826–1918 autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan edustajana Pietarissa toiminut virasto.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Suomen valtiosihteerinvirasto · Katso lisää »
Suvereniteetti
Suvereniteetti tarkoittaa täydellisen, ehdottoman ja riippumattoman vallan omaamista jollain maantieteellisellä alueella tai valtaa päättää jostain tietystä asiasta.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Suvereniteetti · Katso lisää »
Valtakunnanlainsäädäntö
Valtakunnanlainsäädäntö tarkoittaa koko liittovaltiota koskevaa lainsäädäntöä erotuksena osavaltioiden lainsäädännölle.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Valtakunnanlainsäädäntö · Katso lisää »
Valtio-oikeus
Valtio-oikeus tarkoittaa nykyisin yleensä valtiosääntöoikeutta eli niitä oikeussäännöksiä, joissa on määräykset valtion ylimmistä valtaoikeuksista.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Valtio-oikeus · Katso lisää »
Valtiolliset hautajaiset
Yhdysvaltain Capitolilla vuonna 1969. Valtiolliset hautajaiset ovat valtion kustannuksella järjestettävät hautajaiset tärkeälle henkilölle, joissa noudatetaan tarkkaa protokollaa ja joihin usein liittyy tavallisista hautajaisista poikkeavia seremonioita, kuten kunnialaukausten ampuminen tai yleinen suruliputus.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Valtiolliset hautajaiset · Katso lisää »
Valtiomuoto
Valtiomuoto tarkoittaa poliittisten instituutioiden muodostamaa valtiojärjestystä, jonka tarkoitus on hallita valtiota ja sen kansaa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Valtiomuoto · Katso lisää »
Varatuomari
Varatuomari (lyh. VT) on oikeustieteellinen arvonimi Suomessa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Varatuomari · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä eli laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys (AsK 45/1910) oli Venäjän keisarikunnan duuman säätämä laki, jolla määriteltiin, mitkä asiat kuuluvat Suomen paikalliseen lainsäädäntöön ja mitkä voitiin luokitella yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kysymyksiksi.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Katso lisää »
Yksikamarijärjestelmä
Ei parlamenttia Yksikamarijärjestelmässä lakia säätävä elin eli parlamentti muodostaa yhden kokonaisuuden.
Uusi!!: Robert Hermanson ja Yksikamarijärjestelmä · Katso lisää »
10. joulukuuta
10.
Uusi!!: Robert Hermanson ja 10. joulukuuta · Katso lisää »
1846
Ei kuvausta.
Uusi!!: Robert Hermanson ja 1846 · Katso lisää »
1928
Vuosi 1928 oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Robert Hermanson ja 1928 · Katso lisää »
2. helmikuuta
2.
Uusi!!: Robert Hermanson ja 2. helmikuuta · Katso lisää »
