53 suhteet: Ahven, Biomassa, Fosfori, Happi, Harjujakso, Hauki, Haukilammi (Tammelan Vehmaankulma), Hämeenlinna, Hehtaari, Hirvilammi (Hämeenlinnan Longankulma), Honkalanlammi, Humus, Ilmetynjoki, Jäätikköjoki, Järvi, Kalmbergin kartasto, Kanta-Hämeen maakunta, Kantatie 54, Kiiski, Kokemäenjoen vesistö, Kuha, Lahna, Loimijoen valuma-alue, Loppi, Luusua, Made, Mannerjäätikkö, Moreeni, Myllyjärvi (Hämeenlinnan Lietsa), Myllylammi (Hämeenlinnan Lietsa), Nyypakanlammi, Pikkulammi (Tammelan Pääjärvi), Pitkäjärvi (Hämeenlinna), Porras, Renko, Reunamoreeni, Rietajärvi, Salpausselät, Sanduri, Särki, Suomi, Suppa, Suutari, Tammela, Tammelan ylänkö, Tervalammi (Lopen Räyskälä), Turpoonjoki, Typpi, Valuma-alue, Vähä-Ilmetty, ..., Viime jääkauden loppuvaihe, Vojakkala (Loppi), Yoldiameri. Laajenna indeksi (3 lisää) »
Ahven
Ahven (Perca fluviatilis) on Euraasiassa makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Ahven · Katso lisää »
Biomassa
Biomassa tarkoittaa biologiassa kaikkien elollisten olioiden yhteispainoa tietyllä pinta-alalla.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Biomassa · Katso lisää »
Fosfori
Fosfori on yksi maapallon yleisimmistä alkuaineista.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Fosfori · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Happi · Katso lisää »
Harjujakso
Harjujakso on harjuista, harjuselänteistä ja muun tyyppisten viimeisen jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjokimuosdostumista syntynyt glasifluviaalinen kokonaisuus, jonka mittasuhteet maastossa voivat olla sadoista metreistä satoihin kilometreihin.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Harjujakso · Katso lisää »
Hauki
Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Hauki · Katso lisää »
Haukilammi (Tammelan Vehmaankulma)
Haukilammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Haukilammi (Tammelan Vehmaankulma) · Katso lisää »
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Hämeenlinna · Katso lisää »
Hehtaari
Neliön muotoisen hehtaarin koko eli 100 m × 100 m. Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Hehtaari · Katso lisää »
Hirvilammi (Hämeenlinnan Longankulma)
Hirvilammi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Hirvilammi (Hämeenlinnan Longankulma) · Katso lisää »
Honkalanlammi
Honkalanlammi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa oleva lampi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Honkalanlammi · Katso lisää »
Humus
Humusta. Humus (lat.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Humus · Katso lisää »
Ilmetynjoki
Ilmetynjoki on 13 kilometriä pitkä joki Tammelassa ja Lopella Kanta-Hämeessä.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Ilmetynjoki · Katso lisää »
Jäätikköjoki
Uudessa-Seelannissa. Jäätikköjoki saa vetensä jäätiköiden sulamisvesistä, jotka kerääntyvät yhteen puroiksi ja jotka yhtyvät lopulta jäätikköjokeen jäätikön sisällä.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Jäätikköjoki · Katso lisää »
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Järvi · Katso lisää »
Kalmbergin kartasto
Keisarillisen Venäjän sotilaskartaston lehtijako vuodelta 1855–1856. Kartasto tunnetaan paremmin Kalmbergin kartaston nimellä. Kalmbergin kartasto on venäläisten sotilastopografien vuosina 1855–1856 eversti Gustav Adolf Kalmbergin johdolla laatima kartta Etelä- ja Länsi-Suomesta.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Kalmbergin kartasto · Katso lisää »
Kanta-Hämeen maakunta
Kanta-Häme (vuoteen 1998 Hämeen maakunta) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Kanta-Hämeen maakunta · Katso lisää »
Kantatie 54
Kantatie 54 on Hollolasta Riihimäen kautta Tammelaan kulkeva kantatie, jonka pituus on 97 kilometriä.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Kantatie 54 · Katso lisää »
Kiiski
Kiiski (Gymnocephalus cernua, ent. Gymnocephalus cernuus) on ahventen (Percidae) heimoon kuuluva pienikokoinen kalalaji.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Kiiski · Katso lisää »
Kokemäenjoen vesistö
Kokemäenjoen vesistöalue. Kokemäenjoen vesistö (vesistöaluetunnus 35) on Suomen päävesistöalue, joka on nimetty laskujokensa Kokemäenjoen mukaan.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Kokemäenjoen vesistö · Katso lisää »
Kuha
250px Kuha (Sander lucioperca, syn. Stizostedion lucioperca) on ahventen heimoon kuuluva euraasialainen makeiden ja murtovesien petokala.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Kuha · Katso lisää »
Lahna
Lahna (Abramis brama) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Lahna · Katso lisää »
Loimijoen valuma-alue
Loimijoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.9) on Kokemäenjoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 3 138,36 neliökilometriä.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Loimijoen valuma-alue · Katso lisää »
Loppi
Loppi on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Loppi · Katso lisää »
Luusua
Luusua on järven laskukohta, josta järven lasku-uomana oleva joki saa alkunsa eli joen niska.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Luusua · Katso lisää »
Made
Made eli matikka (Lota lota) on ainoa makeassa vedessä esiintyvä turskakalalaji.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Made · Katso lisää »
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Moreeni · Katso lisää »
Myllyjärvi (Hämeenlinnan Lietsa)
Myllyjärvi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Myllyjärvi (Hämeenlinnan Lietsa) · Katso lisää »
Myllylammi (Hämeenlinnan Lietsa)
Myllylammi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa oleva tekolampi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Myllylammi (Hämeenlinnan Lietsa) · Katso lisää »
Nyypakanlammi
Nyypakanlammi eli Nybackanlammi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Nyypakanlammi · Katso lisää »
Pikkulammi (Tammelan Pääjärvi)
Pikkulammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva lampi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Pikkulammi (Tammelan Pääjärvi) · Katso lisää »
Pitkäjärvi (Hämeenlinna)
Pitkäjärvi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Pitkäjärvi (Hämeenlinna) · Katso lisää »
Porras
Portaan kylänraitti on osa Hämeen Härkätien vanhaa linjausta. Vasemmalla Portaan kylätalo. Viitattu.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Porras · Katso lisää »
Renko
Renko on entinen Suomen kunta, joka liittyi vuonna 2009 tehdyssä Hämeenlinnan seudun kuntaliitoksessa osaksi Hämeenlinnan kaupunkia.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Renko · Katso lisää »
Reunamoreeni
Moraine frontale) erottuu maisemassa poikittaisena kohoumana. Päätemoreeni syntyy jäätikkökielekkeen eteen. Jäätikkö etenee kuvassa oikealta päin. Takaa kuvaajaa päin etenevä ''Isunnguata Sermia'' -jäätikkö (Grönlanti) on puskenut eteensä harmaita moreenikasoja, joiden edessä näkyy tasainen sanduurikenttä. Somerniemen Kaskiston Väärijärven pohjoispuolella. Reunamoreeni eli päätemoreeni on harjumainen tai vallimainen moreenimuodostuma, joka on syntynyt etenevän mannerjäätikön tai jäätikön eteen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Reunamoreeni · Katso lisää »
Rietajärvi
Rietajärvi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Rietajärvi · Katso lisää »
Salpausselät
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä ja moreenista, hiekasta, sorasta ja kivestä koostuvia reunamuodostumia.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Salpausselät · Katso lisää »
Sanduri
Uudessa-Seelannissa. Sanduri (myös sandur) on kuivalla maalla oleva, jäätikön sulamisvesien kuljettaman hiekan tuottama jokisuistoalue.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Sanduri · Katso lisää »
Särki
Särki (Rutilus rutilus) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji, jota tavataan läntisessä Aasiassa ja Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Särki · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Suomi · Katso lisää »
Suppa
Suppalampi Hossan retkeilyalueella Suomussalmella. Siperian suppajärviä satelliittikuvassa. Suppa eli harjuhauta tai harjukuoppa on jääkauden sulamisvaiheen aikana syntyneille harjualueille muodostunut usein varsin pyöreä painanne.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Suppa · Katso lisää »
Suutari
Suutareita piirroksessa Suutari on käsityöläinen, joka korjaa ja valmistaa kenkiä.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Suutari · Katso lisää »
Tammela
Tammelan kirkko. Kuva Hakkapeliittatapahtumasta vuodelta 2006. Torronsuon kansallispuistoa keväällä 2005. Kuvattu Idänpäänkallion luontotornista. Liesjärven ja Kyynärän järvet. Vasemmalla Liesjärvi. Kuvattu marraskuussa 2014. Tammela on Suomen kunta ja vanha hämäläinen kirkkopitäjä nykyisessä Kanta-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Tammela · Katso lisää »
Tammelan ylänkö
Torronsuon kansallispuistoa keväällä 2005. Kuvattu Idänpäänkallion luontotornista. Liesjärven ja Kyynärän järvet. Vasemmalla Liesjärvi. Kuvattu marraskuussa 2014. Tammelan ylänkö on karu ja harvaan asuttu ylänköalue Kanta-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen nykymaakuntien rajaseudulla, suurimmaksi osaksi Kanta-Hämeen maakunnassa Hämeenlinnan, Forssan ja Karkkilan väliin jäävällä alueella.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Tammelan ylänkö · Katso lisää »
Tervalammi (Lopen Räyskälä)
Tervalammi on Kanta-Hämeessä Lopella oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Tervalammi (Lopen Räyskälä) · Katso lisää »
Turpoonjoki
Turpoonjoki, vanhana rinnakkaisnimenä myös Pikku-Loimijoki, on 10 kilometriä pitkä joki Kanta-Hämeessä Tammelassa.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Turpoonjoki · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Typpi · Katso lisää »
Valuma-alue
Romanian Latorițajoen valuma-alue (vihreä alue) sijaitsee vuoristossa, jossa vedenjakajat seuraavat vuorten harjanteita. Euroopan päävesistöalueita, johon on merkitty keltaisella erikseen suurimpien jokien valuma-alueita. sisäiset valuma-alueet. Valuma-alue on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Valuma-alue · Katso lisää »
Vähä-Ilmetty
Vähä-Ilmetty on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Vähä-Ilmetty · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
Vojakkala (Loppi)
Vojakkala on kylä Lopen kunnan länsilaidalla.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Vojakkala (Loppi) · Katso lisää »
Yoldiameri
Yoldiavaihe alkoi, kun vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva näyttää, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteyttä) Yoldiasimpukan (''Portlandia arctica'') fossiilinen kuori Yoldiameri (ääntyy Joldiameri) oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen.
Uusi!!: Pääjärvi (Loppi) ja Yoldiameri · Katso lisää »