Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
53 suhteet: Aivot, Ammoniitit, Belemniitit, Devonikausi, Dinosaurukset, Ekosysteemi, Eläimet, Elävä fossiili, Fossiili, Georges Cuvier, Hedelmöitys, Helmiveneet, Hemoglobiini, Hemosyaniini, Hermosolu, Hermosto, Innovaatio, Jättiläiskalmarit, Kala, Kalmarit, Kambrikausi, Kamera, Kidukset, Kiina, Kivihiilikausi, Kolossikalmari, Kymmenlonkeroiset, Laskimo, Liitukausi, Linssi, Maljakotilot, Matelijat, Mesotsooinen maailmankausi, Mustekalat, Nilviäiset, Paleotsooinen maailmankausi, Parafyleettinen ryhmä, Polttopiste, Raastinkieli, Ravintoketju, Seepiat, Selkärangattomat, Sifoni (biologia), Silmä, Suvullinen lisääntyminen, Sydän, Tursaat, Uimarakko, Valtimo (anatomia), Vampyyritursas, ..., Verenkierto, Veri, Verkkokalvo. Laajenna indeksi (3 lisää) »
Aivot
Ihmisen aivot Aivot ovat eläimen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Aivot · Katso lisää »
Ammoniitit
Halkaistusta ammoniitista nähdään sen kuoren väliseinät ja kammiot. Ammoniitit olivat nilviäisten pääjaksoon ja siinä pääjalkaisten luokkaan luettuja muinaisia merieläimiä, joiden lähimpiä nykysukulaisia lienevät helmiveneet.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Ammoniitit · Katso lisää »
Belemniitit
Belemniitit (Belemnoidea) olivat trias-, jura- ja liitukauden pääjalkaisiin kuuluneita nilviäisiä.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Belemniitit · Katso lisää »
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Devonikausi · Katso lisää »
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Dinosaurukset · Katso lisää »
Ekosysteemi
Kieli.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Ekosysteemi · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Eläimet · Katso lisää »
Elävä fossiili
Elävä fossiili tarkoittaa eliölajia tai -ryhmää, joka on säilynyt nykyaikaan esihistoriallisista ajoista lähes muuttumattomana.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Elävä fossiili · Katso lisää »
Fossiili
trilobiitin fossiili. ''Isocrinus nicoleti'' Fossiili on vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäännös.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Fossiili · Katso lisää »
Georges Cuvier
Georges Léopold Chrétien Frédéric Dagobert Cuvier (23. elokuuta 1769 Montbéliard – 13. toukokuuta 1832 Pariisi) oli ranskalainen naturalisti ja monipuolinen eläintieteilijä.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Georges Cuvier · Katso lisää »
Hedelmöitys
Siittiö yrittää tunkeutua munasoluun hedelmöittääkseen sen Hedelmöitys tarkoittaa sukusolujen yhdistymistä, jossa uusi yksilö saa alkunsa.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Hedelmöitys · Katso lisää »
Helmiveneet
Helmiveneet (Nautiloidea) ovat kuorellisia, merissä eläviä pääjalkaisten luokkaan luettavia nilviäisiä.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Helmiveneet · Katso lisää »
Hemoglobiini
Hemoglobiini. Hemoglobiini eli verenpuna (lyh. Hb) (C2932H4724N828S8Fe4O848) muodostaa kolmasosan punasolusta.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Hemoglobiini · Katso lisää »
Hemosyaniini
Hemosyaniini-proteiinin rakenne Hemosyaniini on kuparipitoinen happea sitova proteiini.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Hemosyaniini · Katso lisää »
Hermosolu
Hermosolu mikroskoopilla tarkasteltuna. Hermosolu eli neuroni on hermokudoksen solu, jonka päätehtävänä on käsitellä ja välittää tietoa sähköisen hermoimpulssin avulla.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Hermosolu · Katso lisää »
Hermosto
Hermosto Rupikonnan hermosto Hermosto on kompleksisen eliön hermosoluihin eli neuroneihin ja niiden sähkökemialliseen viestintään perustuva tiedonvälitys- ja säätelyjärjestelmä, joka vastaanottaa sekä eliön sisäistä että sen ulkopuolelta tulevaa informaatiota, muokkaa sitä ja ohjaa sen perusteella elimistön toimintaa edistäen eliön sopeutumista ympäristöönsä.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Hermosto · Katso lisää »
Innovaatio
Innovaatio eli uudennos on jokin uusi tai olennaisesti parannettu, yritykselle kilpailuetua antava ja voittoja kasvattava tuote, prosessi, palvelu tai keksintö.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Innovaatio · Katso lisää »
Jättiläiskalmarit
Jättiläiskalmarit (Architeuthidae) ovat kalmarien lahkoon kuuluvia mustekaloja, jotka ovat kolossikalmarin jälkeen maailman toiseksi suurikokoisimpia selkärangattomia eläimiä.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Jättiläiskalmarit · Katso lisää »
Kala
Valashai, maailman suurin nykyään elävä kala. Ahven (''Perca fluviatilis'') on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Kala · Katso lisää »
Kalmarit
Kalmarit (Teuthida) on yksi mustekaloihin kuuluvista nilviäislahkoista.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Kalmarit · Katso lisää »
Kambrikausi
Trilobiittilaji ''Asaphiscus wheeleri''. Kambrikausi oli geologinen ajanjakso 542–490 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Kambrikausi · Katso lisää »
Kamera
Kameran objektiivi Kamera on kuvien tallentamiseen käytettävä laite.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Kamera · Katso lisää »
Kidukset
Kidukset ovat vedessä elävien eläinten hengityselimet.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Kidukset · Katso lisää »
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Kiina · Katso lisää »
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Kivihiilikausi · Katso lisää »
Kolossikalmari
Kolossikalmari (Mesonychoteuthis hamiltoni) on mustekala, jonka uskotaan olevan kalmarilajeista suurin ja samalla suurin nykyisistä selkärangattomista eläimistä.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Kolossikalmari · Katso lisää »
Kymmenlonkeroiset
Kymmenlonkeroiset (Decapodiformes) on mustekaloihin kuuluva ylälahko, jonka edustajilla on kahdeksan suulonkeron lisäksi kaksi pyyntilonkeroa.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Kymmenlonkeroiset · Katso lisää »
Laskimo
Piirros laskimosta ja laskimoläpästä Laskimo eli veena on verisuoni, joka kuljettaa verta sydämeen.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Laskimo · Katso lisää »
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Liitukausi · Katso lisää »
Linssi
Linssi voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Linssi · Katso lisää »
Maljakotilot
Maljakotilot (Patellidae) on kotiloihin kuuluva nilviäisheimo.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Maljakotilot · Katso lisää »
Matelijat
Matelijat (Reptilia) on nelijalkaisten selkärankaisten luokka.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Matelijat · Katso lisää »
Mesotsooinen maailmankausi
Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Mesotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Mustekalat
Mustekalat (Coleoidea) ovat merten nilviäisiä, joilla on suuri pää ja hyvin kehittyneet silmät, ja joiden suuta ympäröi joko kahdeksan tai kymmenen imukupein varustettua lonkeroa.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Mustekalat · Katso lisää »
Nilviäiset
Nilviäiset (Mollusca) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, ja lajimäärältään toiseksi suurin niveljalkaisten jälkeen.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Nilviäiset · Katso lisää »
Paleotsooinen maailmankausi
Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Paleotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Parafyleettinen ryhmä
Selkärankaisten yksinkertainen kladogrammi. Matelijat (sininen) on '''parafyleettinen''' ryhmä, sillä sen ulkopuolelle on rajattu linnut (Aves). Sauropsidit (Sauropsida, keltainen) sen sijaan on '''monofyleettinen''' ryhmä eli kladi, joka sisältää sauropsidien kantamuodon ja kaikki sen jälkeläiset, niin matelijat kuin linnut. Tasalämpöiset eläimet (linnut ja nisäkkäät, punainen) on '''polyfyleettinen''' ryhmä. Parafyleettinen ryhmä on kladistiikassa karsittu monofyleettinen eliöiden ryhmä (kladi), joka sisältää lajien yhteisen kantamuodon, mutta sulkee pois tiettyjä monofyleettisiä ryhmiä – yleensä yhden tai kaksi.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Parafyleettinen ryhmä · Katso lisää »
Polttopiste
Polttopiste eli fokus on optiikassa piste, jonka kautta kaikki linssin läpi tai peilin kautta tulevat säteet kulkevat.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Polttopiste · Katso lisää »
Raastinkieli
Kuvasarja kotilon raastinkielen toiminnasta. Raastinkieli eli radula on nilviäisillä tavattava anatominen rakenne, jolla ne hienontavat ruuan.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Raastinkieli · Katso lisää »
Ravintoketju
Yksinkertaistetut esimerkit kahdesta erilaisesta ravintoketjusta. Ravintoketju kuvaa aineen ja energian kulkua trofiatasolta toiselle eliöyhteisössä.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Ravintoketju · Katso lisää »
Seepiat
Seepiat (Sepiida) on mustekaloihin kuuluva nilviäislahko.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Seepiat · Katso lisää »
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Selkärangattomat · Katso lisää »
Sifoni (biologia)
Venussimpukan sifoni osoittaa oikealle ja siinä on erilliset hylky- ja hengitysputket. Sifoni eli suppilo on nilviäisillä esiintyvä anatominen rakenne.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Sifoni (biologia) · Katso lisää »
Silmä
Ihmisen silmä lähikuvassa. Silmä on aistinelin, joka vastaanottaa näköaistin tarvitseman informaation valosäteilynä ja lähettää sen aivoihin näköhermon kautta.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Silmä · Katso lisää »
Suvullinen lisääntyminen
Suvullinen lisääntyminen tarkoittaa lisääntymistä sukusolujen avulla, toisin kuin esimerkiksi suoralla solunjakautumisella tai itiöiden kautta.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Suvullinen lisääntyminen · Katso lisää »
Sydän
Ihmisen sydän ja sen sijainti rintakehällä. Sydän on elin, joka pumppaa verta isoon ja pieneen verenkiertoon.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Sydän · Katso lisää »
Tursaat
Tursaat (Octopoda) ovat mustekaloja, joilla on kahdeksan lonkeroa.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Tursaat · Katso lisää »
Uimarakko
Särjen sukuisen sorvan uimarakko Uimarakko on monilla kaloilla ruumiinontelon yläosassa oleva elin, joka sisältää kaasuja.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Uimarakko · Katso lisää »
Valtimo (anatomia)
300px Valtimo on paksuseinäinen verisuoni, joka kuljettaa verta sydämestä poispäin.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Valtimo (anatomia) · Katso lisää »
Vampyyritursas
Vampyyritursas (Vampyroteuthis infernalis) on valtamerialueilla elävä mustekalalaji.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Vampyyritursas · Katso lisää »
Verenkierto
Ihmisen verisuonisto Verenkierto on järjestelmä, jolla elimistön soluille kuljetetaan verisuonten avulla ravintoa ja happea, sekä solujen tuottamia kuona-aineita ja hiilidioksidia kuljetetaan maksaan ja keuhkoihin käsiteltäväksi ja poistettavaksi elimistöstä.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Verenkierto · Katso lisää »
Veri
Veren punasoluja Verenkiertoelimistö Veri on nestemäinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehon eri osiin ja kuona-aineita kehon kuona-aineidenpoistosta vastaaviin osiin.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Veri · Katso lisää »
Verkkokalvo
Verkkokalvoa. R: sauvasolu, C: tappisolu, M: Müllerin gliasolu Verkkokalvo eli retina on silmän aistiva osa, joka muistuttaa rakenteeltaan keskushermostoa.
Uusi!!: Pääjalkaiset ja Verkkokalvo · Katso lisää »
