Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
56 suhteet: Abakus (arkkitehtuuri), Aiolialainen pylväsjärjestelmä, Akroterion, Antiikin Kreikan arkkitehtuuri, Antiikin Rooman arkkitehtuuri, Arkkitehtuuri, Arkkitehtuurista, Arkkitraavi, Artemiin temppeli (Efesos), Artemiin temppeli (Korfu), Baasi, Doorilainen pylväsjärjestelmä, Efesos, Ekinus, Entablementti, Friisi (arkkitehtuuri), Gutta (arkkitehtuuri), Heraion (Samos), Heran temppeli (Olympia), Joonialainen pylväsjärjestelmä, Kalathos (arkkitehtuuri), Kanneluuri, Kapiteeli (arkkitehtuuri), Klassinen arkkitehtuuri, Kompositapylväsjärjestelmä, Korinttilainen pylväsjärjestelmä, Korkyra (kaupunki), Korniisi, Kreikan arkaainen kausi, Kreikkalainen temppeli, Krepidoma, Kyma, Metooppi, Mutulus, Naos (temppeli), Nemea, Olympia (Kreikka), Päätykolmio, Peristyyli, Plintti, Pylväs, Regula, Renessanssi, Samos (antiikin kaupunki), Sima (arkkitehtuuri), Stereobaatti, Stoa (rakennustyyppi), Stylobaatti, Taenia, Toskanalainen pylväsjärjestelmä, ..., Triglyfi, Uusklassinen arkkitehtuuri, Uusklassismi, Vitruvius, Voluutta, Zeuksen temppeli (Nemea). Laajenna indeksi (6 lisää) »
Abakus (arkkitehtuuri)
Abakus doorilaisen kapiteelin yläpuolella. Abakus eli katelaatta on klassisessa arkkitehtuurissa pylvään kapiteelin ja entablementin eli palkiston väliin sijoitettu sileä, yleensä nelikulmainen laatta.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Abakus (arkkitehtuuri) · Katso lisää »
Aiolialainen pylväsjärjestelmä
kapiteeli. Aiolialainen pylväsjärjestelmä tai aiolialainen tyyli on eräs antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa käytetty pylväsjärjestelmä.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Aiolialainen pylväsjärjestelmä · Katso lisää »
Akroterion
uusklassista arkkitehtuuria edustavan Ateenan akatemian katolla. Akroterion (’huippu’) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa päätykolmion kulmissa käytetty koriste, joka on yleensä palmetinmuotoinen, mutta voi esittää myös ihmis- tai eläinfiguuria.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Akroterion · Katso lisää »
Antiikin Kreikan arkkitehtuuri
Parthenonin temppeli Ateenassa. Antiikin Kreikan arkkitehtuuri on rakennuskulttuuri, joka kukoisti antiikin Kreikan klassisella kaudella 480–330 eaa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Antiikin Kreikan arkkitehtuuri · Katso lisää »
Antiikin Rooman arkkitehtuuri
Pantheon Roomassa Antiikin Rooman arkkitehtuuri oli aikansa kehittyneintä ja tärkeässä osassa Rooman valtakunnan mahdin luomisessa ja ylläpitämisessä.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Antiikin Rooman arkkitehtuuri · Katso lisää »
Arkkitehtuuri
Arkkitehtuurin keskeisiä käsitteitä ovat muiden muassa massa, muoto ja mittasuhteet, tila, aika ja liike, pinnat, materiaalit ja värit sekä valo ja varjo. Carlo Scarpa, Museo di Castelvecchio. Bangladeshin parlamentti. Arkkitehtuuri eli rakennustaide on taiteen ja tekniikan muoto, jossa yhdyskuntia, rakennuksia ja niihin liittyviä osia suunnitellaan useasta näkökulmasta.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Arkkitehtuuri · Katso lisää »
Arkkitehtuurista
Arkkitehtuurista (”(Kymmenen kirjaa) arkkitehtuurista”) on Vitruviuksen kirjoittama antiikin aikainen latinankielinen teos, joka antaa nimensä mukaisesti kokonaisesityksen arkkitehtuurista.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Arkkitehtuurista · Katso lisää »
Arkkitraavi
Arkkitraavi (’pääpalkki’) eli epistyyli on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa kannatinpalkki, joka lepää pylväiden kapiteelien päällä ja kannattaa kattorakenteita.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Arkkitraavi · Katso lisää »
Artemiin temppeli (Efesos)
Artemiin temppeli eli Artemision oli antiikin aikainen Efesoksen Artemiille omistettu kreikkalainen temppeli, joka sijaitsi Efesoksen kaupungin lähellä Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Artemiin temppeli (Efesos) · Katso lisää »
Artemiin temppeli (Korfu)
Artemiin temppeli oli antiikin aikainen Artemiille omistettu kreikkalainen temppeli Korkyran kaupungissa Korkyran eli nykyisen Korfun saarella Kreikassa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Artemiin temppeli (Korfu) · Katso lisää »
Baasi
Attikalais-joonialainen baasi. Baasi on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa pylväänjalusta.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Baasi · Katso lisää »
Doorilainen pylväsjärjestelmä
pylväänvarsi 18. kanneluuri 19. stylobaatti Doorilainen pylväsjärjestelmä tai doorilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Doorilainen pylväsjärjestelmä · Katso lisää »
Efesos
Efesos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin länsirannikolla.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Efesos · Katso lisää »
Ekinus
kapiteeliin. Ekinus on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa doorilaisen ja joonialaisen pylvään kapiteelin ulospäin kaartuva osa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Ekinus · Katso lisää »
Entablementti
Entablementti (Entablementtiin kuuluivat käytännössä lähes kaikki pylväiden päällä ja katon alapuolella olleet osat lukuun ottamatta rakennuksen päätyjen päätykolmioita. Jokaisessa pylväsjärjestelmässä oli omanlaisensa entablementti, jossa sen osien mittasuhteet olivat suhteessa pylväiden mittasuhteisiin kyseisessä pylväsjärjestelmässä.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Entablementti · Katso lisää »
Friisi (arkkitehtuuri)
Doorilainen friisi (merkitty vihreällä) osana entablementtia. Friisi on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston keskimmäinen osa, joka on usein koristeltu reliefein.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Friisi (arkkitehtuuri) · Katso lisää »
Gutta (arkkitehtuuri)
Gutta (lat., ’pisara’; mon. guttae) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa lieriömäinen tai pisaramainen nappula, joita käytettiin koristeina doorilaista tyyliä edustaneiden rakennusten entablementissa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Gutta (arkkitehtuuri) · Katso lisää »
Heraion (Samos)
Heraion eli Heran temppeli oli antiikin aikainen Heralle omistettu temppeli Sámoksen saarella Kreikassa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Heraion (Samos) · Katso lisää »
Heran temppeli (Olympia)
Heran temppeli eli Heraion oli antiikin aikainen Heralle omistettu kreikkalainen temppeli Olympiassa Kreikassa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Heran temppeli (Olympia) · Katso lisää »
Joonialainen pylväsjärjestelmä
torus Joonialainen pylväsjärjestelmä tai joonialainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Joonialainen pylväsjärjestelmä · Katso lisää »
Kalathos (arkkitehtuuri)
kapiteeli kalathoksineen. Kalathos (’kori’) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa korinttilaisen pylvään kapiteelin akantinlehtien ympäröimä ydinosa, joka muistuttaa kreikkalaista kalathosta eli koria.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Kalathos (arkkitehtuuri) · Katso lisää »
Kanneluuri
joonialaisen pylvään läpileikkaus, jossa näkyvät kanneluurien erot. Kanneluuri eli kanneli (Kanneluureja oli satunnaisesti pylväissä jo mykeneläisellä ajalla, mutta ne yleistyivät vasta myöhemmin. Kaikissa kolmessa tärkeimmässä klassisessa pylväsjärjestelmässä pylväät ovat uurretut. Doorilaisessa pylväässä oli 16–20 matalaa uurretta, joita erottivat toisistaan terävät kulmat. Joonialaisessa ja korinttilaisessa pylväässä kanneluureja oli 20–24. Ne olivat kapeampia ja syvempiä kuin doorilaisessa pylväässä, ja niitä erotti toisistaan pieni tasapinta. Kanneluurit veistettiin vasta pystytettyyn pylvääseen. Esimerkiksi Segestan temppelin, Selinuksen Temppeli G:n ja Stratoksen Zeuksen temppelin jääminen keskeneräiseksi näkyy muun muassa siinä, ettei niiden pylväissä tai säilyneissä pylväänosissa ole kanneluureja.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Kanneluuri · Katso lisää »
Kapiteeli (arkkitehtuuri)
komposita. Kapiteeli (Varhaisimmat kapiteelit ovat peräisin Egyptistä, ja niiden pohjana olivat kasviaiheet. Kapiteelilla oli huomattava merkitys antiikin kreikkalaisen arkkitehtuurin ja sittemmin roomalaisen arkkitehtuurin klassisissa pylväsjärjestelmissä, ja pylväsjärjestelmät erottaakin toisistaan helpoimmin erilaisten kapiteelien perusteella. Kreikassa käytettiin useimmiten doorilaisen ja joonialaisen pylväsjärjestelmän mukaisia kapiteeleja, ja Roomassa korinttilaisen pylväsjärjestelmän mukaisia kapiteeleja. Kapiteeli koostui doorilaisessa ja joonialaisessa pylväsjärjestelmässä ulospäin kaartuvasta ekinuksesta ja korinttilaisessa pylväsjärjestelmässä korimaisesta kalathoksesta, sekä näiden yläpuolella kaikissa pylväsjärjestelmissä olleesta abakus-laatasta.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Kapiteeli (arkkitehtuuri) · Katso lisää »
Klassinen arkkitehtuuri
Klassinen arkkitehtuuri, katso.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Klassinen arkkitehtuuri · Katso lisää »
Kompositapylväsjärjestelmä
Kompositapylväsjärjestelmä (Kompositapylvään kapiteelin eli pylväänpään alaosassa on kaksi kerrosta korinttilaiselle kapiteelille ominaisia akantinlehtiä, ja yläosassa joonialaiselle kapiteelille tyypilliset voluutit ja kyma. Pylväänvarret ja baasi eli jalusta ovat muutoin samanlaisia kuin joonialaisessa ja korinttilaisessa tyylissä. Kompositapylväsjärjestelmä on luettu omaksi järjestelmäkseen vasta renessanssiajasta lähtien.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Kompositapylväsjärjestelmä · Katso lisää »
Korinttilainen pylväsjärjestelmä
torus Korinttilainen pylväsjärjestelmä tai korinttilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Korinttilainen pylväsjärjestelmä · Katso lisää »
Korkyra (kaupunki)
Korkyra oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Korkyran eli nykyisen Korfun saarella Kreikassa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Korkyra (kaupunki) · Katso lisää »
Korniisi
Korniisi (merkitty kirjaimella ''c'') osana entablementtia. Korniisi (eli kattolista on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston ylin, ulkoneva osa. Se sijaitsee friisin yläpuolella ja muodostaa vesikaton alareunan tai päätykolmion ylä- ja alareunan. Nykyarkkitehtuurissa korniisiksi kutsutaan mitä tahansa huomattavan ulkonevaa räystästä tai kattolistaa. doorilaiseen temppeliin. Korniisin tehtävänä oli toimia räystäänä, joka heittää sadeveden kauemmaksi rakennuksesta. Korniisiin kuului kolme osaa, alimpana ollut aluslista, keskellä ollut varsinainen geison eli korona (corona) sekä sen päällä ollut sima eli räystäskouru. Usein korniisilla tarkoitetaan kuitenkin vain geisonia. Korniisissa oli samassa rakennuksessa sekä vaakasuoria että vinoja osia. Vaakasuorat osat kulkivat rakennuksen pitkien sivujen yläreunassa sekä lyhyillä sivuilla päätykolmion alapuolella. Vinot osat seurasivat päätykolmion yläreunoja. Jokaisessa pylväsjärjestelmässä oli omanlaisensa korniisi. Doorilaisessa pylväsjärjestelmässä päätyjen vinot korniisit olivat alun perin yleensä eri korkuisia ja näköisiä kuin pitkien sivujen vaakasuorat korniisit, kun taas joonialaisessa pylväsjärjestelmässä kummatkin olivat yleensä samannäköisiä. Joskus ja varsinkin korinttilaisessa pylväsjärjestelmässä korniisissa saattoi olla vaakasuoran geisonin alapuolella hammaslista.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Korniisi · Katso lisää »
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Kreikan arkaainen kausi · Katso lisää »
Kreikkalainen temppeli
Suur-Kreikassa. Temppelit (myös) olivat antiikin kreikkalaisen uskonnon jumalten kuvapatsaiden asunnoiksi tarkoitettuja rakennuksia.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Kreikkalainen temppeli · Katso lisää »
Krepidoma
Krepidoma eli krepis (”jalusta”, ”perustus”) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin näkyvissä oleva kivijalka.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Krepidoma · Katso lisää »
Kyma
Lesboslainen kyma. Kyma (’aalto’) eli kymation on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa lehtinauhasta koostuva ornamenttikoriste, jota käytetään esimerkiksi pylväiden kapiteeleissa ja entablementissa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Kyma · Katso lisää »
Metooppi
Metooppi (merkitty kirjaimella ''a'') doorilaisessa friisissä. Metooppi on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassisessa arkkitehtuurissa suorakulmainen laatta doorilaista pylväsjärjestelmää edustavan rakennuksen friisissä.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Metooppi · Katso lisää »
Mutulus
Mutulukset doorilaisessa korniisissa. Mutulus (lat., mon. mutula) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa doorilaistyyliseen korniisiin kuuluvan geisonin alapinnassa oleva koristeellinen riippulaatta.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Mutulus · Katso lisää »
Naos (temppeli)
Naos (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa. Naos oli antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin umpiseinäinen ydinrakennus.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Naos (temppeli) · Katso lisää »
Nemea
Nemea oli antiikin aikainen Zeukselle omistettu pyhäkköalue Argoliin maakunnassa Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Nemea · Katso lisää »
Olympia (Kreikka)
Olympia oli antiikin aikainen Zeuksen pyhäkköalue Eliin maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Olympia (Kreikka) · Katso lisää »
Päätykolmio
Ateenan akatemian päätykolmio, joka on koristeltu veistoksin. Päätykolmio (harvemmin) eli pedimentti on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston ja kattorakenteiden rajaama kolmiomainen tai harvemmin kaarimainen alue, joka on usein koristeltu veistoksilla.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Päätykolmio · Katso lisää »
Peristyyli
Vettiusten talon ennallistettu peristyyli Pompejissa. Peristyyli (on kreikkalaisessa ja roomalaisessa arkkitehtuurissa rakennuksen sisäpihaa ympäröivä pylväikkö ja pylväikkökäytävä, ja laajemmassa merkityksessä koko kyseisen kaltainen sisäpiha. Arkaaisempi nimitys peristyylille on tetrastoon (/). Kreikkalaista peripteraalitemppeliä reunustava peristyyli on oikeammin peristasis. Peristyylin ympäröimä peristyylipiha on reunoilta katettu, mutta keskeltä avoin sisäpiha, jossa voi olla puutarha tai vesiallas. Roomalaisessa yksityistalossa, domuksessa, peristyyli sijaitsi talon takaosassa atriumin ja tablinumin takana. Sanaa käytetään myös puhuttaessa käsitteen syntymistä varhaisempien kulttuurien vastaavista, kuten egyptiläisen temppelin pylväshalleista. Peristyyli on laajentunut tarkoittamaan myös pylväiden ympäröimää osaa mistä tahansa huoneesta tai rakennuksesta. Keskiajalla peristyylistä kehittyi luostari (’suljettu’) eli luostaripiha, joista luostarit ovat saaneet nimensä.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Peristyyli · Katso lisää »
Plintti
stylobaatin (tummalla) välissä. Plintti (harvemmin) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa pylvään baasin eli pylväänjalan alla oleva aluslaatta, joka lepää stylobaatilla.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Plintti · Katso lisää »
Pylväs
korinttilainen. Pylväs eli kolonni (Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Pylväs”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 473. Rakennusteknisesti todellista painoa kantava pystysuora rakenneosa on pilari. Pylväiksi sanotaan myös muistopylväitä, jotka ovat irrallisia muistomerkkejä, eivät rakenteen osia. Varsinaisissa pylväissä on tavallisesti erotettavissa kolme osaa, baasi eli jalusta, varsi sekä kapiteeli eli pylvään pää. Vanhimmat tunnetut pylväät ovat arkkitehti Imhotepin käsialaa Egyptissä noin vuodelta 2600 eaa. Muinaisen Persian pääkaupungissa Persepoliissa ovat antiikin ajan kenties komeimmat pylväät. Nykyisin pylväitä käytetään usein tukemaan kaaria tai parvekkeita.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Pylväs · Katso lisää »
Regula
entablementissa kunkin triglyfin alapuolella. Regula (lat.) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa doorilaistyylisen taenian eli friisin ja arkkitraavin välissä olevan listan alapinnassa kunkin triglyfin kohdalla oleva kapea lista, joka on koristeltu yleensä kuudella gutta-pisaralla.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Regula · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Renessanssi · Katso lisää »
Samos (antiikin kaupunki)
Samos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Samoksen saarella Kreikassa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Samos (antiikin kaupunki) · Katso lisää »
Sima (arkkitehtuuri)
doorilaiseen entablementtiin. Sima (mon.) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa korniisiin ylälaidassa geisonin yläpuolella oleva kattolista ja räystäskouru, jonka tehtävänä oli sadeveden johtaminen pois katolta.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Sima (arkkitehtuuri) · Katso lisää »
Stereobaatti
Zeuksen temppelin krepidomaa, stereobaatin ylin osa eli euthynteria osittain näkyvissä krepidoman alta. Stereobaatti on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin kivijalan alin, maanpinnan alapuolella oleva osa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Stereobaatti · Katso lisää »
Stoa (rakennustyyppi)
Uudelleenrakennettu Attaloksen stoa Ateenassa. Attaloksen stoan pylväikköä sisältä. Stoa tarkoitti antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa vapaasti seisovaa avointa pylväshallia tai rakennukseen liittyvää katettua pylväshallia, joka oli yleensä tarkoitettu julkiseen käyttöön.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Stoa (rakennustyyppi) · Katso lisää »
Stylobaatti
Segestan temppelin kolmiportainen krepidoma, ylimpänä stylobaatti. Stylobaatti on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin krepidoman eli perustuksen maanpäällisen, yleensä kolmiportaisen osan ylin porras.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Stylobaatti · Katso lisää »
Taenia
Taenia merkittynä doorilaiseen entablementtiin (friisin ja arkkitraavin välissä). Taenia (lat., ’nauha’) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa doorilaistyylisen entablementin friisin ja arkkitraavin välissä sijaitseva lista.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Taenia · Katso lisää »
Toskanalainen pylväsjärjestelmä
kapiteeli ja entablementtia. Toskanalainen pylväsjärjestelmä tai toskanalainen tyyli on etruskilaisessa ja roomalaisessa arkkitehtuurissa kehittynyt pylväsjärjestelmä, joka on yksinkertaistettu muunnelma doorilaisesta pylväsjärjestelmästä.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Toskanalainen pylväsjärjestelmä · Katso lisää »
Triglyfi
Triglyfi (merkitty punaisella) doorilaisessa friisissä. Triglyfi (’kolmikaiverruksinen’) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleensä klassisessa arkkitehtuurissa uurteinen laatta doorilaista pylväsjärjestelmää edustavan rakennuksen friisissä.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Triglyfi · Katso lisää »
Uusklassinen arkkitehtuuri
Robert Smirke, ''British Museum'', 1827–1857, Lontoo. Museon julkisivu on eräs englantilaisen uusklassisen arkkitehtuurin tunnetuimpia esimerkkejä. Uusklassinen arkkitehtuuri on arkkitehtuurin suuntaus, joka syntyi suurin piirtein 1700-luvun puolivälissä lähes yhtä aikaa Ranskassa, Saksassa ja Englannissa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Uusklassinen arkkitehtuuri · Katso lisää »
Uusklassismi
Uusklassismi on jonkin klassisen tyylin uudistunutta tai nykyaikaista muotoa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Uusklassismi · Katso lisää »
Vitruvius
Leonardo da Vincin ihmisruumiin mittasuhteita käsittelevä ''Vitruviuksen mies'' noin vuodelta 1490. Marcus Vitruvius Pollio (n. 80/70 eaa. – jälkeen n. 15 eaa.) oli roomalainen arkkitehti, insinööri ja kirjailija.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Vitruvius · Katso lisää »
Voluutta
kapiteeli, jossa on tunnusomainen voluutta helikseineen. Voluutta tai voluutti (Voluutan päiden spiraalit tunnetaan nimellä heliks. Voluutta esiintyy myös kompositapylvään kapiteelissa, jossa joonialainen voluutta lepää korinttilaisen kapiteelin kalathoksen päällä. Kaarevia voluuttamuotoja käytettiin myös renessanssi- ja barokkiarkkitehtuurissa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Voluutta · Katso lisää »
Zeuksen temppeli (Nemea)
Zeuksen temppeli oli antiikin aikainen Zeukselle omistettu kreikkalainen temppeli Nemean pyhäkköalueella Kreikassa.
Uusi!!: Pylväsjärjestelmät ja Zeuksen temppeli (Nemea) · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Pylväistö, Pylväistöt, Pylväsjärjestelmä.
