Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Antropologia, Argumentti, Dekonstruktio, Diskurssianalyysi, Etnografia, Feminismi, J. V. Snellman, Kielitiede, Korpus, Kulttuurintutkimus, Latina, Marxilaisuus, Merkitys, Michel Foucault, Modaliteetti, Semantiikka, Sosiologia, Suomi-kuva, Teoreettinen viitekehys, Tieteenfilosofia, Tietoteoria, Valta, Yhteiskuntatiede, Zachris Topelius.
Antropologia
Antropologia (muinaiskreikan sanoista ἄνθρωπος, anthrōpos ’ihminen’ ja λογία, logia ’oppi’) eli ihmistutkimus on ihmislajille (Homo-suvun eläimet, myös muut kuin Homo sapiens) ominaisia piirteitä ja ihmisen kulttuuria tutkivan tieteen yleisnimitys.
Uusi!!: Diskurssi ja Antropologia · Katso lisää »
Argumentti
Argumentti (väittää, osoittaa) on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.
Uusi!!: Diskurssi ja Argumentti · Katso lisää »
Dekonstruktio
Dekonstruktio on jälkistrukturalistisen ranskalaisfilosofi Jacques Derridan kehittämä kriittinen lukutapa.
Uusi!!: Diskurssi ja Dekonstruktio · Katso lisää »
Diskurssianalyysi
Diskurssianalyysi (myös diskurssitutkimus) tarkoittaa analyysiä, joka kohdistuu kirjoitettuun, puhuttuun tai merkein viestittyyn kielen käyttöön tai muuhun merkittävään semioottiseen tapahtumaan.
Uusi!!: Diskurssi ja Diskurssianalyysi · Katso lisää »
Etnografia
Perun Sierran lapsia Cuscossa, 2007. Etnografia (’kansa’, graphein ’kirjoittaa’) on kansan ja sen kulttuurin kuvaus.
Uusi!!: Diskurssi ja Etnografia · Katso lisää »
Feminismi
Venus-symbolista johdettu radikaalifeminismin tunnus. Feminismi on sosiaalisista ja poliittisista liikkeistä sekä ideologioista koostuva kokonaisuus, joita yhdistää yhteinen päämäärä: saavuttaa poliittinen, taloudellinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen seksuaalisten suuntautumisten sekä sukupuolten tasa-arvo.
Uusi!!: Diskurssi ja Feminismi · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Diskurssi ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Diskurssi ja Kielitiede · Katso lisää »
Korpus
Korpus (latinan sanasta corpus, kokoelma tai kirjaimellisesti 'keho') on kielitieteen alalla käytetty, tarkoin määrätty ja koottu joukko kirjoitetun kielen tekstejä (tekstikorpus) tai puhutun kielen nauhoitteita (puhekorpus), jotka on poimittu aidoista teksteistä ja tilanteista.
Uusi!!: Diskurssi ja Korpus · Katso lisää »
Kulttuurintutkimus
Kulttuurintutkimus on monitieteistä ja ensisijaisesti länsimaisen nykykulttuurin tutkimukseen keskittyvää humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.
Uusi!!: Diskurssi ja Kulttuurintutkimus · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Diskurssi ja Latina · Katso lisää »
Marxilaisuus
Marxilaisuus eli marxismi (myös marksilaisuus, marksismi) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen näkemykseen pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.
Uusi!!: Diskurssi ja Marxilaisuus · Katso lisää »
Merkitys
Merkitys on semiotiikan ja kielifilosofian käyttämä käsite.
Uusi!!: Diskurssi ja Merkitys · Katso lisää »
Michel Foucault
Paul-Michel (Michel) Foucault (15. lokakuuta 1926 Poitiers – 25. kesäkuuta 1984 Pariisi) oli ranskalainen filosofi ja ajatusjärjestelmien historian professori Collège de Francessa.
Uusi!!: Diskurssi ja Michel Foucault · Katso lisää »
Modaliteetti
Modaliteetti (Psykologiassa modaliteetilla tarkoitetaan yleensä aistikanavaa, esimerkiksi näkö, kosketus tai kuulo. Lääketieteellisessä tekniikassa ja radiologiassa modaliteetti tarkoittaa erilaisia menetelmiä, joilla tutkimus voidaan suorittaa, esimerkiksi röntgenkuvaus, magneettikuvaus tai ultraääni.
Uusi!!: Diskurssi ja Modaliteetti · Katso lisää »
Semantiikka
Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä.
Uusi!!: Diskurssi ja Semantiikka · Katso lisää »
Sosiologia
Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Uusi!!: Diskurssi ja Sosiologia · Katso lisää »
Suomi-kuva
Suomi-kuva voi tarkoittaa sekä suomalaisten omia että ulkomaalaisten käsityksiä Suomesta.
Uusi!!: Diskurssi ja Suomi-kuva · Katso lisää »
Teoreettinen viitekehys
Teoreettinen viitekehys tarkoittaa usein tutkimukseen, mutta myös esimerkiksi tuotekehitykseen, liittyvää käsitteellistä ja ajattelua ohjaavaa jäsennystä, tiettyä näkökulmaa.
Uusi!!: Diskurssi ja Teoreettinen viitekehys · Katso lisää »
Tieteenfilosofia
Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.
Uusi!!: Diskurssi ja Tieteenfilosofia · Katso lisää »
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Uusi!!: Diskurssi ja Tietoteoria · Katso lisää »
Valta
Valta tarkoittaa yleisesti jonkun tai jonkin oikeutta tai mahdollisuutta hallita jotakuta, määrätä tai päättää jostakin.
Uusi!!: Diskurssi ja Valta · Katso lisää »
Yhteiskuntatiede
Yhteiskuntatieteet on yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä tutkivia tieteenaloja yhdistävä nimitys.
Uusi!!: Diskurssi ja Yhteiskuntatiede · Katso lisää »
Zachris Topelius
Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Uusi!!: Diskurssi ja Zachris Topelius · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Diskursiivinen, Diskursio, Diskurssio, Puheavaruus.
