Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
42 suhteet: Ahrensburgin kulttuuri, Ancylusjärvi, Arotundra, Azilin kulttuuri, Ääninen, Baltian jääjärvi, Boreaali, Butovon kulttuuri, Fosnan kulttuuri, Hieskoivu, Holoseeni, Karjalankannas, Kataja, Komsakulttuuri, Kulttuuri, Kundan kulttuuri, Lapinvuokko, Lappi, Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi, Maglemosen kulttuuri, Mesoliittinen kausi, Metsähaapa, Metsästäjä-keräilijät, Myöhäispaleoliittinen kausi, Nuorempi dryas, Pihlaja, Pleistoseenin ja holoseenin raja, Preboreaalin kylmä heilahdus, Radiohiiliajoitus, Rauduskoivu, Saamelaiset, Salpausselät, Skandinavia, Suomen mesoliittinen kausi, Swidryn kulttuuri, Tundra, Tyrni, Valko-Venäjä, Veiksel-jääkausi, Veretjen kulttuuri, Viro, Yoldiameri.
Ahrensburgin kulttuuri
Ahrensburgin löytömateriaalin mukainen leviämiskartta, jossa ei ole huomioitu Doggerinmaata, eli merestä jääkauden aikana paljastunutta laajaa merenpohjan aluetta. Ahrensburgin kulttuuri oli Saksassa vallinnut jääkauden päättymisen aikainen kulttuuri, jossa ihminen sai elantonsa pyytämällä keskisuurta ja pienriistaa jääkauden aikaisen suurriistan hävittyä.
Uusi!!: Preboreaali ja Ahrensburgin kulttuuri · Katso lisää »
Ancylusjärvi
Ancylusjärven kattama alue noin 9 500 vuotta sitten. Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8 900–7 200 eKr.
Uusi!!: Preboreaali ja Ancylusjärvi · Katso lisää »
Arotundra
Ukokin tasanko Altain tasavallassa, Venäjällä, muistuttaa kadonnutta arotundraa. Arotundra oli parhaimmillaan puistomaista metsäaroa. Tietokoneella laskettu mammutin asuinalue eri aikoina. Merkintä "kyr BP" on tuhatta vuotta sitten. Arotundra oli jääkauden aikainen kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke, jossa kasvoi lähinnä ruohoja, heiniä ja saroja sekä joskus pensaita ja puita.
Uusi!!: Preboreaali ja Arotundra · Katso lisää »
Azilin kulttuuri
Azilin kulttuuri oli kivikautinen metsästys- ja kasvienkeräilykulttuuri aivan jääkauden päättymisen aikoihin Etelä-Ranskassa ja Pohjois-Espanjassa sekä Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Preboreaali ja Azilin kulttuuri · Katso lisää »
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Uusi!!: Preboreaali ja Ääninen · Katso lisää »
Baltian jääjärvi
Baltien jääjärven laajuus sen olemassaolon viime hetkinä. Kartan vesiraja ei vastaa täysin sitä käsitystä, mikä jääjärvestä on nykyään. Baltian jääjärvi (Balttilainen jääjärvi) on nykyisen Itämeren varhainen edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön eteläreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa noin 18 000–11 600 vuotta sitten (lyhennetään vs).
Uusi!!: Preboreaali ja Baltian jääjärvi · Katso lisää »
Boreaali
Boreaali (boreaalinen kausi, boreaalikausi) oli viileä kausi melko pian viime jääkauden päättymisen jälkeen noin 10 500–8 000 vuotta sitten holoseenikauden alkupuolella.
Uusi!!: Preboreaali ja Boreaali · Katso lisää »
Butovon kulttuuri
Butovon kulttuuri oli jääkauden jälkeinen mesoliittinen kulttuuri Venäjällä Ylä-Volgan alueella Volgan ja Okan jokien valuma-alueilla 9600–6000 eaa.
Uusi!!: Preboreaali ja Butovon kulttuuri · Katso lisää »
Fosnan kulttuuri
Jäljennös levykirveestä Fosnan kulttuurista. Fosnan kulttuuri syntyi Norjan länsirannikolle noin 11 500–6 900/6 500 vuotta sitten luultavasti Pohjois-Saksan ja Tanskan seuduilta tai Britteinsaarilta.
Uusi!!: Preboreaali ja Fosnan kulttuuri · Katso lisää »
Hieskoivu
Hieskoivu (Betula pubescens) on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva puu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Uusi!!: Preboreaali ja Hieskoivu · Katso lisää »
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Uusi!!: Preboreaali ja Holoseeni · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Preboreaali ja Karjalankannas · Katso lisää »
Kataja
Kataja eli kotikataja (Juniperus communis) on sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon kuuluva havupuu.
Uusi!!: Preboreaali ja Kataja · Katso lisää »
Komsakulttuuri
Komsan kulttuuri oli noin 10 000–6000 eaa.
Uusi!!: Preboreaali ja Komsakulttuuri · Katso lisää »
Kulttuuri
Tanssikulttuuria vanhassa postikortissa. Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä.
Uusi!!: Preboreaali ja Kulttuuri · Katso lisää »
Kundan kulttuuri
Luista valmistettuja työkaluja Kundan kulttuurin ajalta. Vasemmalta lukien: kaksi jäätuuraa valmistettu hirven sääriluista, kaksi harppuunan kärkeä, nuolen kärki, kaksi keihäänkärkeä. Kundan kulttuuri oli kivikautinen metsästyskulttuuri noin 9000−5000 eaa.
Uusi!!: Preboreaali ja Kundan kulttuuri · Katso lisää »
Lapinvuokko
Lapinvuokko eli tunturilapinvuokko (Dryas octopetala) on tyypillinen arktisella tai vuoristotundralla kasvava lapinvuokkojen sukuun ja ruusukasvien heimoon kuuluva kasvi.
Uusi!!: Preboreaali ja Lapinvuokko · Katso lisää »
Lappi
Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.
Uusi!!: Preboreaali ja Lappi · Katso lisää »
Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi
Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi oli se kausi, jolloin maanviljely otti ensi askeleitaan Lähi-idässä.
Uusi!!: Preboreaali ja Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi · Katso lisää »
Maglemosen kulttuuri
Maglemosen kulttuuri oli kivikautinen kulttuuri Etelä-Skandinaviassa 9500–6800 eaa.
Uusi!!: Preboreaali ja Maglemosen kulttuuri · Katso lisää »
Mesoliittinen kausi
Mesoliittisen asumuksen rekonstruktio Irlannissa. Mesoliittinen kausi (keskimmäinen kivikausi, kreikan mesos keski, lithos kivi) on Euraasian esihistorian vaihe, joka ajoittuu paleoliittisen ja neoliittisen kivikauden väliin noin vuosille 9600 eaa.
Uusi!!: Preboreaali ja Mesoliittinen kausi · Katso lisää »
Metsähaapa
Metsähaapa eli haapa (Populus tremula) on pajukasvien heimoon ja poppeleiden (Populus) sukuun kuuluva nopeakasvuinen lehtipuu, jonka lehdet värisevät pienessäkin tuulessa.
Uusi!!: Preboreaali ja Metsähaapa · Katso lisää »
Metsästäjä-keräilijät
sanien perhe. Metsästäjä-keräilijät ovat ihmisiä, jotka hankkivat ravintonsa suoraan luonnosta metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä.
Uusi!!: Preboreaali ja Metsästäjä-keräilijät · Katso lisää »
Myöhäispaleoliittinen kausi
Eräs myöhäispaleoliittisen kivikauden asuntotyyppi lienee ollut kota. Myöhäispaleoliittinen kausi oli kivikauden jakso noin 36 500–12 000 vuotta sitten, jonka kuluessa nykyihminen levisi Eurooppaan, alkoi luoda luolataidetta ja valmistaa yhtä taitavammin metsästyksessä ja saaliseläinten käsittelyssä tarvittavia kivisiä ja luisia työkaluja.
Uusi!!: Preboreaali ja Myöhäispaleoliittinen kausi · Katso lisää »
Nuorempi dryas
Nuorempi dryaskausi oli viime jääkauden loppuvaiheen aikainen kylmä jakso, joka alkoi noin 12 800 kalenterivuotta sitten ja kesti noin 1 300 vuotta.
Uusi!!: Preboreaali ja Nuorempi dryas · Katso lisää »
Pihlaja
Pihlaja voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Preboreaali ja Pihlaja · Katso lisää »
Pleistoseenin ja holoseenin raja
Pleistoseenin ja holoseenin raja oli noin 11 500 vuotta sitten vallinnut ajanjakso, jolloin ilmasto lämpeni kylmästä nuoremmaasta dryaskaudesta holoseeniin.
Uusi!!: Preboreaali ja Pleistoseenin ja holoseenin raja · Katso lisää »
Preboreaalin kylmä heilahdus
Grönlannista otetussa NGRIP-jääkairausnäytteessä. YD: nuorempi dryaskausi, PB jääkauden päättyminen ja holoseenin alun lämpeneminen, PBO: preboreaalin kylmä heilahtelu. O-18-isotooppisuhde, joka korreloi lämpötilan kanssa: negatiivisempi isotooppisuhde tarkoittaa matalampaa lämpötilaa Preboreaalin kylmä heilahdus oli kylmeneminen jääkauden jälkeisessä hyvin viileässä preboreaalisessa ilmastossa.
Uusi!!: Preboreaali ja Preboreaalin kylmä heilahdus · Katso lisää »
Radiohiiliajoitus
Radiohiiliajoitus on hiilen isotooppien runsaussuhteiden mittaamiseen perustuva menetelmä, jolla pyritään määrittämään biologista alkuperää olevan näytteen tai biologisesta materiaalista valmistetun esineen ikä.
Uusi!!: Preboreaali ja Radiohiiliajoitus · Katso lisää »
Rauduskoivu
Rauduskoivu (Betula pendula) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva lehtipuu.
Uusi!!: Preboreaali ja Rauduskoivu · Katso lisää »
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Uusi!!: Preboreaali ja Saamelaiset · Katso lisää »
Salpausselät
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä ja moreenista, hiekasta, sorasta ja kivestä koostuvia reunamuodostumia.
Uusi!!: Preboreaali ja Salpausselät · Katso lisää »
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Uusi!!: Preboreaali ja Skandinavia · Katso lisää »
Suomen mesoliittinen kausi
Suomen keskimesoliittisia asuinpaikkoja. Punaiset alueet kattavat merkittävimmät asutusalueet. Suomen mesoliittinen kausi oli kalenterivuosina noin 8700–5100 eaa.
Uusi!!: Preboreaali ja Suomen mesoliittinen kausi · Katso lisää »
Swidryn kulttuuri
Swidryn kulttuuri oli kivikautinen kulttuuri pohjoisessa Itä-Puolassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä jääkauden päättymisen aikoihin vuosina 11000–9500 eaa.
Uusi!!: Preboreaali ja Swidryn kulttuuri · Katso lisää »
Tundra
Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Preboreaali ja Tundra · Katso lisää »
Tyrni
Tyrnin kuvaus. Tyrni eli hopeatyrni (Hippophaë rhamnoides) on hopeapensaskasveihin (Elaeagnaceae) kuuluva piikikäs, C-vitamiinipitoisia marjoja tuottava pensas tai puumainen pensas.
Uusi!!: Preboreaali ja Tyrni · Katso lisää »
Valko-Venäjä
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.
Uusi!!: Preboreaali ja Valko-Venäjä · Katso lisää »
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Uusi!!: Preboreaali ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »
Veretjen kulttuuri
Veretjen kulttuuri vallitsi Äänisen itäpuolella Venäjällä noin 8850-7600 eaa., preboreaalikauden jälkipuoliskolla ja on siten mesoliittinen kauden kulttuuri.
Uusi!!: Preboreaali ja Veretjen kulttuuri · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Preboreaali ja Viro · Katso lisää »
Yoldiameri
Yoldiavaihe alkoi, kun vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva näyttää, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteyttä) Yoldiasimpukan (''Portlandia arctica'') fossiilinen kuori Yoldiameri (ääntyy Joldiameri) oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen.
Uusi!!: Preboreaali ja Yoldiameri · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Preboreaalikausi, Preboreaalinen, Preboreaalinen kausi.
