Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
19 suhteet: Amatsonit (mytologia), Amfora, Antiikin Ateena, Antiikin Kreikan keramiikka, Antiikin Kreikka, Apollon, Attikalainen keramiikka, Hydria, Krateeri, Kreikan klassinen kausi, Niobidi-maalari, Parthenonin marmoriveistokset, Pelike, Polygnotos, Punakuviokeramiikka, Signeeraus, Stamnos, Tityos, Vaasi.
Amatsonit (mytologia)
Feidiaan veistoksesta, joka esittää amatsonisoturia. Amatsonit ovat antiikin kreikkalaisen taruston naissotureita, jotka asuivat Kreikasta itään.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Amatsonit (mytologia) · Katso lisää »
Amfora
mustakuviotekniikalla koristeltu kaula-amfora, n. 500 eaa. Amfora on antiikin aikana käytetty keraaminen kuljetus- ja säilytysastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Amforoiden muodoissa ja koossa on paljon vaihtelua. Tärkeimmät ylätason tyypit ovat kaula-amfora, vatsa-amfora, kuljetusamfora ja kahva-amfora. Lisäksi varsinkin kaula- ja vatsa-amforoista on tunnistettu lukuisia alityyppejä.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Amfora · Katso lisää »
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikin Kreikan keramiikka
Antiikin Kreikan keramiikka (käsitti poltetusta savesta tehdyt astiat, lamput ja muut esineet. Astioita, joista käytetään yleisnimitystä vaasi, käytettiin arkikäytössä ruoan ja nesteiden kuljetuksessa, säilytyksessä ja tarjoilussa, mutta niillä oli usein myös erityinen seremoniallinen merkitys. Keramiikkataiteessa keskeistä oli vaasien maalauskuviointi. Keramiikan tutkimuksesta on tullut tärkeä osa antiikintutkimusta.Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Keramiikka”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 257–258. Kreikkalaisen maailman varhaisimmat käsin tehdyt keraamiset esineet ajoittuvat neoliittiselle kivikaudelle noin 5000 eaa. Dreijaa eli savenvalajan pyörää alettiin käyttää Manner-Kreikan minyalaisten parissa keskisellä pronssikaudella noin 2000 eaa. ja Kreetan minolaisessa kulttuurissa noin 1900 eaa. Antiikin ajan keramiikka alkoi nousta protogeometriselta kaudelta noin 1000 eaa. lähtien. Myöhemmin keramiikan tuotantoa hallitsi Korintissa tuotettu korinttilainen keramiikka, mutta Ateenassa tuotettu attikalainen keramiikka syrjäytti sen 500-luvulla eaa. Attikalainen keramiikka saavutti huippukautensa myöhäisellä arkaaisella ja varhaisella klassisella kaudella noin 570–440 eaa. mutta taantui tämän jälkeen samalla, kun keramiikantuotannon painopiste siirtyi muualle.Rodgers 2017, s. 357. Vaasien muotoilu ja koristelu vaihtelivat eri aikoina, ja siten niiden perusteella antiikin Kreikan historiaa voidaan tutkimuksessa jakaa kulttuurikausiin ja -alueisiin. Keramiikka säilyy hyvin, ja siksi se on arkeologisissa löydöksissä yliedustettuna suhteessa monista muista materiaaleista, kuten kankaasta, metallista ja puusta, tehtyihin esineisiin. Näistä syistä löydetyt keramiikan osat ovat erittäin tärkeitä eri rauniovaiheiden ajoittamisen kannalta. Lisäksi keraamisten tuotteiden levinneisyys antaa tutkijoille tärkeää tietoa ajan kauppasuhteista ja -reiteistä, joten ne ovat sirpaleinakin arkeologeille tärkeä informaation lähde. Kuva-aiheista saadaan tietoa tuon ajan uskonnollisesta elämästä ja arjen tapakulttuurista sekä muun muassa urheilusta, merenkulusta, tarustosta ja sodankäynnistä. Vaasimaalaukset ovat nykyisin tärkein esimerkki varhaisesta kreikkalaisesta maalaustaiteesta. Kreikkalaisille itselleen vaasimaalaukset olivat vähempimerkityksisiä kuin seinä- ja paneelimaalaukset, joista on säilynyt nykaikaan vain vähäisiä esimerkkejä, siinä missä keramiikkaa tunnetaan runsain mitoin. Merkittävimpiä maalaustyylejä olivat mustakuvio- ja punakuviotekniikka.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Antiikin Kreikan keramiikka · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Apollon
Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Apollon · Katso lisää »
Attikalainen keramiikka
mustakuviotekniikalla koristeltu Panathenaia-amfora, n. 530 eaa. Kuvituksessa Athene-jumalatar. Attikalainen keramiikka viittaa Attikassa, erityisesti Ateenassa, valmistettuun antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Attikalainen keramiikka · Katso lisää »
Hydria
Poseidoniasta, n. 360–350 eaa. Kuvituksessa satyyri ja nainen. Louvre, K 287. Hydria on antiikin aikana käytetty keraaminen tai metallinen vesiastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Hydrian varhaismuodot on tunnettu viimeistään 700-luvulla eaa. Hydrioita käytettiin paitsi veden kantamiseen ja kaatamiseen, mistä ne ovat saaneet nimensä (Hydria on muodoltaan pyöreävartaloinen vesiastia, jossa on kolme kädensijaa: kantamista varten kaksi poikittaista kädensijaa molemmin puolin vaasin vartaloa, ja kaatamisen helpottamiseksi yksi pysty kädensija näiden kahden keskellä. Hydrioita valmistettiin sekä savesta että pronssista. Eräs hydrian alatyyppi on kalpis. Tiedosto:Hydria.gif|Hydrian muoto ulkoa ja sisältä. Pittore dell'aquila, hydria ceretana con accecamento di polifemo, cerveteri (con artigiani ionici), 520-530 ac ca., tomba I alla banditaccia 01.jpg|Etruskilainen hydria, n. 530–520 eaa. Tiedosto:Ajax and Achilles gaming, ca. 490 BCE Attributed to the Berlin Painter Met Museum of Art Pub Domain DP260689.jpg|Attikalainen punakuviomaalattu hydria, Berliini-maalari, n. 490 eaa. Tiedosto:Hydria with a siren.jpg|Kreikkalainen pronssihydria, n. 460–450 eaa. Tiedosto:Roman glass hydria from Baelo Claudia (M.A.N. 1926-15-287) 01.jpg|Roomalainen lasinen hydria, n. 351–400 jaa.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Hydria · Katso lisää »
Krateeri
Punakuviotekniikalla koristeltu kellokrateeri, n. 420 eaa. Louvre. Krateeri on antiikin aikana käytetty keraaminen sekoitusmalja, jota käytettiin viiniin ja veden sekoittamiseen.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Krateeri · Katso lisää »
Kreikan klassinen kausi
Antiikin Kreikan alueen poliittinen rakenne arkaaisella ja klassisella kaudella Kreikan klassinen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa noin vuodet 480–323 eaa. persialaissotien alkamisesta hellenistiseen aikaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Kreikan klassinen kausi · Katso lisää »
Niobidi-maalari
Niobidi-maalari oli antiikin kreikkalainen vaasimaalari, joka maalasi attikalaista punakuviokeramiikkaa.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Niobidi-maalari · Katso lisää »
Parthenonin marmoriveistokset
Yleiskuva British Museumin salista, johon Elginin marmorit on sijoitettu. Parthenonin marmoriveistokset ovat Ateenan Akropolis-kukkulalla sijaitsevan Parthenonin temppelin marmoriset veistokset, jotka veistettiin kuvanveistäjä Feidiaan johdolla noin 447–432 eaa.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Parthenonin marmoriveistokset · Katso lisää »
Pelike
punakuviotekniikalla koristeltu pelike, n. 475–450 eaa. Pelike on eräs antiikin aikainen keraaminen amforoiden tyyppi.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Pelike · Katso lisää »
Polygnotos
Polygnotos (n. 450 eaa) oli kreikkalainen taidemaalari.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Polygnotos · Katso lisää »
Punakuviokeramiikka
attikalainen amfora. Niobidi-maalari, n. 460–450 eaa. Walters Art Museum. Punakuviokeramiikka (punakuviotyyli) viittaa antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan, jossa vaasien koristelu on tehty savenpunaisella maalaamalla ympäröivät alueet mustaksi.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Punakuviokeramiikka · Katso lisää »
Signeeraus
Pablo Picasson signeeraus. Signeeraus tai signatuuri (latinan sanasta signum ’merkki’) on taiteilijan henkilöllisyyden osoittava merkki, useimmiten hänen nimikirjoituksensa tai sen osa.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Signeeraus · Katso lisää »
Stamnos
punakuviotekniikalla koristeltu stamnos, n. 480–470 eaa. Kuvituksessa Odysseus ja seireenit. British Museum. Stamnos on antiikin aikainen keraaminen viinin säilytys- ja sekoitusastia.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Stamnos · Katso lisää »
Tityos
Tityos, Tizian, 1548 Tityos oli kreikkalaisessa mytologiassa ktooninen jättiläinen.
Uusi!!: Polygnotos (vaasimaalari) ja Tityos · Katso lisää »
Vaasi
Vaasi (on erityisesti antiikin ajan keramiikan tutkimuksessa erilaisista astioista käytetty yleisnimitys.
