Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
56 suhteet: Aggregaatti, Akku, Alkoholipolttokenno, Alumiini, Ammoniakki, Butaani, Carnot’n kierto, Diesel, Elektrolyytti, Elektroni, Energia, Entropia, Etanoli, Generaattori, Halogeeni, Hapetus-pelkistysreaktio, Happi, Hiili, Hiilidioksidi, Hiilimonoksidi, Hyötysuhde, Ioni, Katalyytti, Katodi, Kiehumispiste, Kiinteäoksidipolttokenno, Lämpö, Lämpötila, Lämpövoimakone, Maa, Maakaasu, Magnesium, Matkapuhelin, Metanoli, Nano, Ottomoottori, Paineastia, Platina, Polttoaine, Polttokennoauto, Propaani, Reformointi, Sähkö, Sähkökemia, Sähkömoottori, Sinkki, Sulakarbonaattipolttokenno, Termodynamiikka, Vesi, Vety, ..., Vetytalous, William Grove, 1838, 1839, 1842, 1959. Laajenna indeksi (6 lisää) »
Aggregaatti
Ihmisvoimin liikuteltava pieni aggregaatti. kVA aggregaatti.http://www.jobsite-generators.com/multiquip_deisel_generator_dca_70ssju2.html perävaunuaggregaatin tekniset tiedot Aggregaatti eli sähkövoimakone (myös polttomoottori-generaattori tai pelkkä generaattori) on laitteisto, joka tuottaa sähköä esimerkiksi bensiini- tai dieselmoottorin voimalla.
Uusi!!: Polttokenno ja Aggregaatti · Katso lisää »
Akku
Neljä nikkelimetallihydridiakkukennoa Akku (alun perin akkumulaattori. Sanalla akku tarkoitetaan yleisesti sekundäärikennoja, jossa purkauksen aikana tapahtuu ensiksikin primäärireaktio, jossa sähköenergia vapautuu. Sen lisäksi tapahtuu sekundäärireaktio, jossa purkauksessa vapautuneet yhdisteet sitoutuvat kemiallisesti akkuun. Näin reaktiot ovat myös käänteisiä, eli akku voidaan jälleenvarata. Paristoissa sen sijaan tapahtuu vain primäärireaktio ja reaktiotuotteet sitoutuvat esimerkiksi imeytymällä kennon materiaaleihin. Näin ollen reaktiot eivät ole kahdensuuntaisia. Paristoja sanotaan myös primäärikennoiksi. Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen esimerkiksi paineakkuun tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään. Kemiallisessa sähköparissa jännitesarjan mukaan vähemmän jalo metalli syöpyy elektrolyyttiin jalomman pelkistyessä levylle. Esimerkiksi tyhjän lyijyakun molemmat lyijylevyt ovat peittyneet lyijysulfaatilla ja ladattaessa akun positiivinen napa hapettuu lyijyoksidiksi ja negatiivinen napa pelkistyy lyijymetalliksi ja lyijysulffaatin rikkiosa rikkihapoksi. Gaston Planté kehitti vuonna 1859 lyijyakun kahdesta lyijykelmusta, jotka oli eristetty kumisuikaleilla ja upotettu 10-prosenttiseen rikkihappoon.
Uusi!!: Polttokenno ja Akku · Katso lisää »
Alkoholipolttokenno
Etanolia käyttävän alkoholipolttokennon toimintaperiaate Alkoholipolttokenno on laite, joka käyttää polttoaineenaan joko etanolia tai metanolia sähkövirran synnyttämiseen.
Uusi!!: Polttokenno ja Alkoholipolttokenno · Katso lisää »
Alumiini
Alumiiniatomeja kuvattuna elektronimikroskoopilla. Alumiini on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kolmanteen jaksoon ja 13. ryhmään (eli kolmanteen pääryhmään) kuuluva metalli.
Uusi!!: Polttokenno ja Alumiini · Katso lisää »
Ammoniakki
Jupiterin kaasukehästä 0,026% on ammoniakkia Ammoniakkikaasupullo Ammoniakki on huoneenlämmössä olomuodoltaan pistävänhajuinen, väritön kaasu.
Uusi!!: Polttokenno ja Ammoniakki · Katso lisää »
Butaani
Butaani eli n-butaani (C4H10) on ilmaa raskaampi kaasu, jonka rakennekaava on (CH3CH2CH2CH3).
Uusi!!: Polttokenno ja Butaani · Katso lisää »
Carnot’n kierto
Carnot'n kiertoa kuvaava paine-tilavuus -graafi: '''1-2''' Kaasu laajenee isotermisesti (lämpötila ei muutu) sitoen itseensä lämpöenergiaa. '''2-3''' Kaasu laajenee adiabaattisesti (kaasun sisältämän lämpöenergian määrä ei muutu) lämpötilan laskiessa. '''3-4''' Kaasu puristuu isotermisesti luovuttaen lämpöenergiaa. '''4-1''' Kaasu puristuu adiabaattisesti nostaen lämpötilaansa. Carnot’n kierto on ranskalaisen insinöörin Sadi Carnot’n vuonna 1824 keksimä idealisaatio lämpövoimakoneesta, jonka hyötysuhde on mahdollisimman suuri.
Uusi!!: Polttokenno ja Carnot’n kierto · Katso lisää »
Diesel
Diesel tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Polttokenno ja Diesel · Katso lisää »
Elektrolyytti
Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja joka voidaan hajottaa sähkövirralla kemiallisesti.
Uusi!!: Polttokenno ja Elektrolyytti · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Polttokenno ja Elektroni · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Polttokenno ja Energia · Katso lisää »
Entropia
Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan eristetyn systeemin entropia kasvaa tai pysyy entisellään. Voidaan sanoa, että entropian käyttäytyminen ilmoittaa ajan kulkusuunnan. Entropia on fysikaalinen suure, joka ilmaisee epäjärjestyksen määrän systeemissä.
Uusi!!: Polttokenno ja Entropia · Katso lisää »
Etanoli
Kieli.
Uusi!!: Polttokenno ja Etanoli · Katso lisää »
Generaattori
kommutaattorit. Generaattori eli sähkögeneraattori on kone, joka muuttaa mekaanista energiaa sähkövirraksi.
Uusi!!: Polttokenno ja Generaattori · Katso lisää »
Halogeeni
Halogeeneja: kloori, bromi ja jodi. Halogeenit ovat jaksollisen järjestelmän 17.
Uusi!!: Polttokenno ja Halogeeni · Katso lisää »
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Uusi!!: Polttokenno ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Polttokenno ja Happi · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Polttokenno ja Hiili · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Polttokenno ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hiilimonoksidi
Tyypillinen häkävaroitin Hiilimonoksidi, hiilioksidi eli häkä (CO) on hiilen ja hapen yhdiste.
Uusi!!: Polttokenno ja Hiilimonoksidi · Katso lisää »
Hyötysuhde
Kone K tarvitsee energiaa toimiakseen. Osa energiasta menee hukkaan. Hyötysuhde (tunnus \eta) on fysikaalinen dimensioton suure, joka kertoo suhdelukuna, kuinka suuri osa järjestelmään syötetystä energiasta voidaan hyödyntää varsinaista tarkoitusta varten.
Uusi!!: Polttokenno ja Hyötysuhde · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Polttokenno ja Ioni · Katso lisää »
Katalyytti
Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota tietyssä lämpötilassa, kuitenkaan itse kulumatta reaktiossa.
Uusi!!: Polttokenno ja Katalyytti · Katso lisää »
Katodi
Kemiassa katodilla tarkoitetaan sähkökemiallisen parin elektrodia, jossa tapahtuu pelkistyminen.
Uusi!!: Polttokenno ja Katodi · Katso lisää »
Kiehumispiste
Kiehuvaa vettä. Kiehumispiste on se lämpötila, jossa nesteen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nesteeseen kiehumiskohdassa kohdistuva kokonaispaine.
Uusi!!: Polttokenno ja Kiehumispiste · Katso lisää »
Kiinteäoksidipolttokenno
Kiinteäoksidipolttokennon toimintaperiaate Kiinteäoksidipolttokenno (Solid Oxide fuel cell (SOFC)) on lupaava polttokennotyyppi.
Uusi!!: Polttokenno ja Kiinteäoksidipolttokenno · Katso lisää »
Lämpö
Kuuma hiillos säteilee sekä lämpösäteilyä että valoa. Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita.
Uusi!!: Polttokenno ja Lämpö · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Polttokenno ja Lämpötila · Katso lisää »
Lämpövoimakone
Lämpövoimakone on kone, jossa lämpöä muutetaan mekaaniseksi energiaksi.
Uusi!!: Polttokenno ja Lämpövoimakone · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Polttokenno ja Maa · Katso lisää »
Maakaasu
Maakaasusäiliö Maakaasu eli luonnonkaasu on tavallisesti lähes kokonaan metaanista (CH4) koostuva kaasu, joka on merkittävä fossiilinen polttoaine asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa.
Uusi!!: Polttokenno ja Maakaasu · Katso lisää »
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.
Uusi!!: Polttokenno ja Magnesium · Katso lisää »
Matkapuhelin
Matkapuhelimien kehitystä. Matkapuhelin on puhetta ja tekstiviestejä lähettävä ja vastaanottava radiopuhelin, joka nykyään sisältää yleensä myös internetyhteyden, GPS-paikantimen, kameran ja monia muita toimintoja.
Uusi!!: Polttokenno ja Matkapuhelin · Katso lisää »
Metanoli
Metanolia Metanolilla denaturoitua spriitä. Metanoli eli metyylialkoholi on myrkyllinen alkoholi.
Uusi!!: Polttokenno ja Metanoli · Katso lisää »
Nano
Nano tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Polttokenno ja Nano · Katso lisää »
Ottomoottori
Bugatti Veyronin moottori. Bensiinimoottori on bensiinikäyttöinen polttomoottori, joka voi olla kaksi- tai nelitahtinen.
Uusi!!: Polttokenno ja Ottomoottori · Katso lisää »
Paineastia
Teräksinen paineastia Paineastia on suljettu, kiinteäseinäinen säiliö, jossa säilytetään kaasuja tai nesteitä suuremmassa paineessa kuin ympäristön paine (yleensä ilmanpaine).
Uusi!!: Polttokenno ja Paineastia · Katso lisää »
Platina
Platina on hopeanharmaa jalometalli, joka kuuluu siirtymäalkuaineisiin.
Uusi!!: Polttokenno ja Platina · Katso lisää »
Polttoaine
Polttoaineet ovat aineita, joiden palamisreaktion avulla tavallisimmin kehitetään lämpöä, valoa tai sähköä.
Uusi!!: Polttokenno ja Polttoaine · Katso lisää »
Polttokennoauto
''GM Sequel'' on General Motorsin konseptiauto polttokennoautosta (2006) Polttokennoauto on auto, joka saa energiansa polttokennolla tuotettavasta sähköstä.
Uusi!!: Polttokenno ja Polttokennoauto · Katso lisää »
Propaani
Propaani eli n-propaani (C3H8), jonka rakennekaava on CH3CH2CH3, on normaaliolosuhteissa väritön, hajuton ja tulenarka kaasu.
Uusi!!: Polttokenno ja Propaani · Katso lisää »
Reformointi
Reformointia käytetään mm.
Uusi!!: Polttokenno ja Reformointi · Katso lisää »
Sähkö
Energiantuotanto. Vaarallisesta jännitteestä varoittava merkki. Salama on luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Sähkö on luonnonilmiö, joka liittyy sähkövaraukseen.
Uusi!!: Polttokenno ja Sähkö · Katso lisää »
Sähkökemia
Sähkökemia on fysikaalisen kemian osa-alue, joka tutkii hapettumis-pelkistymis-ilmiöitä, joissa kuluu tai syntyy sähköenergiaa.
Uusi!!: Polttokenno ja Sähkökemia · Katso lisää »
Sähkömoottori
Tasavirtamoottorin toimintaperiaate Sähkömoottori on sähköllä toimiva moottori, jonka avulla sähköenergiaa muutetaan mekaaniseksi energiaksi.
Uusi!!: Polttokenno ja Sähkömoottori · Katso lisää »
Sinkki
Sinkki on metalli ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn ja CAS-numero 7440-66-6.
Uusi!!: Polttokenno ja Sinkki · Katso lisää »
Sulakarbonaattipolttokenno
Sulakarbonaattipolttokennon toimintaperiaate Sulakarbonaattipolttokenno (Molten carbonate fuel cell (MCFC)) on eräs tyyppi polttokennoista.
Uusi!!: Polttokenno ja Sulakarbonaattipolttokenno · Katso lisää »
Termodynamiikka
Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.
Uusi!!: Polttokenno ja Termodynamiikka · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Polttokenno ja Vesi · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Polttokenno ja Vety · Katso lisää »
Vetytalous
General Motorsin konseptiauto, joka käy vedyllä. Vetytaloudella viitataan energian siirtämiseen ja varastointiin molekylaarista vetyä käyttäen.
Uusi!!: Polttokenno ja Vetytalous · Katso lisää »
William Grove
William Robert Grove (s. 11. heinäkuuta 1811 Swansea, Wales – k. 1. elokuuta 1896 Lontoo, Englanti) oli brittiläinen fyysikko ja alkujaan lakimies ja London Institutionin fysiikan professori vuodesta 1841.
Uusi!!: Polttokenno ja William Grove · Katso lisää »
1838
Ei kuvausta.
Uusi!!: Polttokenno ja 1838 · Katso lisää »
1839
Ei kuvausta.
Uusi!!: Polttokenno ja 1839 · Katso lisää »
1842
Ei kuvausta.
Uusi!!: Polttokenno ja 1842 · Katso lisää »
1959
Vuosi 1959 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Polttokenno ja 1959 · Katso lisää »
