20 suhteet: Alveolaari, Approksimantti, Bilabiaali, Frikatiivi, Jukagiiriset kielet, Klusiili, Kyrillinen kirjaimisto, Lateraali, Liudennus, Nasaali, Sahan tasavalta, Siperia, Soinnillinen äänne, Soinniton äänne, Tremulantti, Uralilaiset kielet, Uvulaari, Velaari, Velaarinen nasaali, Vokaali.
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Alveolaari · Katso lisää »
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Approksimantti · Katso lisää »
Bilabiaali
Bilabiaali on äänne, jossa ilmavirran kulkua estää kapeikko tai täysi sulkeuma huulissa (latinan etuliite bi- 'kaksi kerrallaan; kahdesti' ja labium 'huuli').
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Bilabiaali · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Frikatiivi · Katso lisää »
Jukagiiriset kielet
Jukagiiristen kielten levinneisyys 1600-luvulla (viivoitus) ja 1900-luvulla (punainen). Jukagiiriset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhuvat jukagiirit Itä-Siperiassa Sahan tasavallassa ja Magadanin alueella.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Jukagiiriset kielet · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Klusiili · Katso lisää »
Kyrillinen kirjaimisto
Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Kyrillinen kirjaimisto · Katso lisää »
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Lateraali · Katso lisää »
Liudennus
Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Liudennus · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Nasaali · Katso lisää »
Sahan tasavalta
Saha eli Jakutia on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Pohjois-Aasiassa Itä-Siperian keski- ja pohjoisosassa.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Sahan tasavalta · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Siperia · Katso lisää »
Soinnillinen äänne
Soinnillinen äänne syntyy, kun äänihuulet värähtelevät kurkunpäässä.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Soinnillinen äänne · Katso lisää »
Soinniton äänne
Soinniton äänne on äänne, joka syntyy ilman, että äänihuulet värähtelevät kurkussa.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Soinniton äänne · Katso lisää »
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Tremulantti · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Uvulaari
Konsonanttien artikulaatiopaikat. Uvulaari kohdassa 9. Uvulaarit ovat konsonanttiäänteitä, joiden ääntöpaikka on nielun takaosassa sijaitseva uvula, jota kohti kieli kurkottaa.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Uvulaari · Katso lisää »
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Velaari · Katso lisää »
Velaarinen nasaali
Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Velaarinen nasaali · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Pohjoisjukagiirin kieli ja Vokaali · Katso lisää »