Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
50 suhteet: Algebra, Analyyttinen geometria, Cauchyn–Schwarzin epäyhtälö, Derivaatta, Euklidinen avaruus, Funktio, Funktioteoria, Fysiikka, Geometria, Jatkuva funktio, Jos ja vain jos, Kertolasku, Kohtisuora, Kolmio, Kolmiulotteisuus, Kompleksikonjugaatti, Kompleksiluku, Koordinaatisto, Kosinilause, Kroneckerin delta, Kulma, Kunta (matematiikka), Liitännäisyys, Magneettivuo, Magneettivuon tiheys, Matematiikka, Matriisi, Mittayksikkö, Neliöjuuri, Nollavektori, Osittelulaki, Pinta-ala, Pseudovektori, Reaaliluku, Ristitulo, Sisätuloavaruus, Skalaari, Suorakulmainen koordinaatisto, Supistaminen, Suure, Trigonometrinen funktio, Tulon derivoimissääntö, Työ (fysiikka), Vaihdannaisuus, Väli, Välimatka, Vektori, Vektoriavaruus, Voima (fysiikka), Yksikkövektori.
Algebra
Teknillisessä korkeakoulussa. Algebra on geometrian ja analyysin ohella yksi matematiikan päähaaroista.
Uusi!!: Pistetulo ja Algebra · Katso lisää »
Analyyttinen geometria
Karteesinen koordinaatisto. Analyyttinen geometria on geometrian osa-alue, joka soveltaa geometristen ongelmien ratkaisemiseen matemaattista analyysiä ja algebraa.
Uusi!!: Pistetulo ja Analyyttinen geometria · Katso lisää »
Cauchyn–Schwarzin epäyhtälö
Matematiikassa Cauchyn epäyhtälö, Cauchyn-Schwarzin epäyhtälö, Schwarzin epäyhtälö tai Cauchyn-Bunjakovskin-Schwarzin epäyhtälö on kuuluisa ja monissa tilanteissa hyödyllinen epäyhtälö, jonka nimen taustalla ovat Augustin Louis Cauchy, Viktor Jakovlevitš Bunjakovski ja Hermann Amandus Schwarz.
Uusi!!: Pistetulo ja Cauchyn–Schwarzin epäyhtälö · Katso lisää »
Derivaatta
Derivaatta tarkoittaa matematiikassa reaaliarvoja saavan funktion herkkyyttä muutokselle yhden sen riippumattoman muuttujan suhteen.
Uusi!!: Pistetulo ja Derivaatta · Katso lisää »
Euklidinen avaruus
Euklidinen avaruus on n-ulotteinen reaalikertoiminen vektoriavaruus, jolle pätevät euklidisen geometrian aksioomat.
Uusi!!: Pistetulo ja Euklidinen avaruus · Katso lisää »
Funktio
Funktio f: X \rightarrow Y liittää jokaiseen joukon ''X'' alkioon täsmälleen yhden maalijoukon ''Y'' alkion. Funktio eli kuvaus kertoo olioiden välisistä riippuvuussuhteista.
Uusi!!: Pistetulo ja Funktio · Katso lisää »
Funktioteoria
Funktioteoria eli kompleksianalyysi tutkii analyyttisiä funktioita, integrointia ja kuvauksia kompleksitasossa.
Uusi!!: Pistetulo ja Funktioteoria · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Pistetulo ja Fysiikka · Katso lisää »
Geometria
René Descartes: La Geometrie (1637). Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita ja niiden ominaisuuksia.
Uusi!!: Pistetulo ja Geometria · Katso lisää »
Jatkuva funktio
epäjatkuvuuskohdaksi. Jatkuvuus on funktioon liittyvä topologinen peruskäsite.
Uusi!!: Pistetulo ja Jatkuva funktio · Katso lisää »
Jos ja vain jos
Jos ja vain jos (lyhenne: joss, (lyhenne: iff)) on konnektiivi eli looginen yhdistäjä, jota käytetään logiikassa ja sitä soveltavilla aloilla kuten matematiikassa ja filosofiassa.
Uusi!!: Pistetulo ja Jos ja vain jos · Katso lisää »
Kertolasku
Kertolasku on yksi aritmetiikan laskutoimituksista ja jakolaskun käänteisoperaatio.
Uusi!!: Pistetulo ja Kertolasku · Katso lisää »
Kohtisuora
Kohtisuoralla (ts. normaalilla) tarkoitetaan yleensä kahden suoran tai tason välistä suhdetta, joka muodostaa 90° kulman.
Uusi!!: Pistetulo ja Kohtisuora · Katso lisää »
Kolmio
Kolmio eli kolmikulmio on yksinkertaisin monikulmio.
Uusi!!: Pistetulo ja Kolmio · Katso lisää »
Kolmiulotteisuus
Kolmiulotteinen karteesinen koordinaatisto Kolmiulotteisuus on tila, jossa paikka määritellään kolmen koordinaatin avulla.
Uusi!!: Pistetulo ja Kolmiulotteisuus · Katso lisää »
Kompleksikonjugaatti
Luku z ja sen kompleksikonjugaatti \barz kompleksitasolla, jossa siis ''Im'' tarkoittaa luvun imaginaariosaa ja ''Re'' reaaliosaa. Kompleksikonjugaatti (myös liittoluku) kompleksiluvulle saadaan, kun vaihdetaan sen imaginaariosan etumerkki.
Uusi!!: Pistetulo ja Kompleksikonjugaatti · Katso lisää »
Kompleksiluku
Kompleksilukua voidaan havainnollistaa kompleksitasolla, jonka vaaka-akseli kuvaa reaaliosan ja pystyakseli imaginaariosan suuruutta. Kompleksilukujen joukko \mathbb C on reaalilukujen joukon luonnollinen laajennus.
Uusi!!: Pistetulo ja Kompleksiluku · Katso lisää »
Koordinaatisto
Kaksiulotteinen karteesinen koordinaatisto Koordinaatisto on geometrinen järjestelmä alueen kuvaamiseen ja sen mittasuhteiden, sijaintien tai muiden sellaisten ilmoittamiseen.
Uusi!!: Pistetulo ja Koordinaatisto · Katso lisää »
Kosinilause
Kolmio, jonka symbolit ovat samat kuin viereisessä kaavassa Kosinilause on trigonometrian tulos, jonka perusteella on mahdollista määrittää kolmion kulmat, kun sen kaikki sivut tunnetaan tai kolmion tuntematon sivu, kun yksi kolmion kulma ja sen viereiset sivut tunnetaan.
Uusi!!: Pistetulo ja Kosinilause · Katso lisää »
Kroneckerin delta
Kroneckerin delta (\delta_) on Leopold Kroneckerin mukaan nimetty matemaattinen kahden muuttujan, yleensä kokonaislukumuuttujan funktio, jonka arvo on 1, jos molemmat muuttujat ovat yhtä suuria, muutoin 0.
Uusi!!: Pistetulo ja Kroneckerin delta · Katso lisää »
Kulma
Kulma (josta käytetään erotukseksi avaruuskulmasta myös nimitystä tasokulma) on geometriassa kahden säteen väliin jäävän tason osa.
Uusi!!: Pistetulo ja Kulma · Katso lisää »
Kunta (matematiikka)
Kunta matematiikassa on epäformaalisti sanottuna joukko, johon on määritelty neljä peruslaskutoimitusta siten, että laskutoimitukset noudattavat tavallisia laskulakeja, ja laskutoimitusten tulos kuuluu samaan joukkoon.
Uusi!!: Pistetulo ja Kunta (matematiikka) · Katso lisää »
Liitännäisyys
Liitännäisyys eli assosiatiivisuus tarkoittaa laskutoimituksen riippumattomuutta sitomisjärjestyksestä.
Uusi!!: Pistetulo ja Liitännäisyys · Katso lisää »
Magneettivuo
Magneettivuo kuvaa magneettikentän voimakkuutta havainnollistavien, kuvitteellisten kenttäviivojen kokonaismäärää tietyn pinnan läpi. Magneettivuo (tunnus Φ tai täsmällisemmin erotuksena muusta vuosta ΦB tai ΦM) on magnetismin määrää kuvaava suure, magneettivuon tiheyden vuo tietyn pinnan läpi.
Uusi!!: Pistetulo ja Magneettivuo · Katso lisää »
Magneettivuon tiheys
Magneettivuon tiheys (tunnus B) on magnetismin tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä tesla (1 T.
Uusi!!: Pistetulo ja Magneettivuon tiheys · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Pistetulo ja Matematiikka · Katso lisää »
Matriisi
Matriisi Matriisi on matematiikassa suorakulmainen riveihin ja sarakkeisiin jaettu taulukko, jonka alkiot ovat lukuja (usein reaali- tai kompleksilukuja) tai lausekkeita.
Uusi!!: Pistetulo ja Matriisi · Katso lisää »
Mittayksikkö
Mittayksikkö eli yksikkö on luonnontieteissä mittaamiseen tarvittava apuväline.
Uusi!!: Pistetulo ja Mittayksikkö · Katso lisää »
Neliöjuuri
Neliöjuuri on matematiikkaan, sekä aritmetiikkaan että algebraan, liittyvä laskutoimitus.
Uusi!!: Pistetulo ja Neliöjuuri · Katso lisää »
Nollavektori
Lineaarialgebrassa nollavektori määritellään lineaariavaruuden nolla-alkiona eli neutraalialkiona.
Uusi!!: Pistetulo ja Nollavektori · Katso lisää »
Osittelulaki
Osittelulaki on myös distributiivisuutena tunnettu algebrallinen ominaisuus laskuoperaatiolle.
Uusi!!: Pistetulo ja Osittelulaki · Katso lisää »
Pinta-ala
Pinta-ala (myös ala, tunnus A; lyhenne yleiskielessä pa.) on pinnan tai alueen koon mitta.
Uusi!!: Pistetulo ja Pinta-ala · Katso lisää »
Pseudovektori
Pseudovektori eli aksiaalivektori on matemaattinen olio, joka muistuttaa tavallista (polaari)vektoria.
Uusi!!: Pistetulo ja Pseudovektori · Katso lisää »
Reaaliluku
Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).
Uusi!!: Pistetulo ja Reaaliluku · Katso lisää »
Ristitulo
Ristitulo eli vektoritulo on kolmiulotteisessa euklidisessa avaruudessa \mathbb^3 määritelty kahden vektorin välinen laskutoimitus, jonka merkkinä käytetään vinoristiä ×.
Uusi!!: Pistetulo ja Ristitulo · Katso lisää »
Sisätuloavaruus
Sisätuloavaruus on matematiikan käsite, tarkemmin ottaen algebrallinen rakenne.
Uusi!!: Pistetulo ja Sisätuloavaruus · Katso lisää »
Skalaari
Skalaari on matematiikassa ja fysiikassa olio, joka ei muutu koordinaatiston muunnoksissa.
Uusi!!: Pistetulo ja Skalaari · Katso lisää »
Suorakulmainen koordinaatisto
Kolmiulotteinen karteesinen koordinaatisto Yleisimmin koordinaatistolla tarkoitetaan etenkin matematiikassa suorakulmaista eli karteesista koordinaatistoa.
Uusi!!: Pistetulo ja Suorakulmainen koordinaatisto · Katso lisää »
Supistaminen
Supistaminen on matemaattinen toimenpide, joka suoritetaan erityisesti murtoluvuille, tavoitteena niiden yksinkertaisempi jatkokäsittely.
Uusi!!: Pistetulo ja Supistaminen · Katso lisää »
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Uusi!!: Pistetulo ja Suure · Katso lisää »
Trigonometrinen funktio
Trigonometriset funktiot ovat matematiikassa kulman funktioita, jotka ovat tärkeitä, kun tutkitaan kolmioita tai mallinnetaan jaksollisia ilmiöitä.
Uusi!!: Pistetulo ja Trigonometrinen funktio · Katso lisää »
Tulon derivoimissääntö
Tulon derivoimissääntö on matemaattinen kaava, jonka avulla voidaan laskea derivaatta funktiolle, joka sisältää derivoituvien funktioiden tulon.
Uusi!!: Pistetulo ja Tulon derivoimissääntö · Katso lisää »
Työ (fysiikka)
Pieneen punnukseen kohdistuva voima F tekee työn W.
Uusi!!: Pistetulo ja Työ (fysiikka) · Katso lisää »
Vaihdannaisuus
Kommutatiivisuus eli vaihdannaisuus on algebrallinen käsite.
Uusi!!: Pistetulo ja Vaihdannaisuus · Katso lisää »
Väli
Matematiikassa väli on (osittain tai täysin) järjestetyn joukon osajoukko, jonka alkiot sijaitsevat jonkin kahden kiinteän rajan välillä.
Uusi!!: Pistetulo ja Väli · Katso lisää »
Välimatka
Välimatka kertoo kuinka kaukana jokin on jostakin; kahden paikan, pisteen tai asian välinen todellinen tai abstrakti etäisyys – myös kuvaannolisesti; ottaa johonkuhun välimatkaa, ottaa suhteessa etäisyyttä tai tarkastella asiaa etäisyyden päästä.
Uusi!!: Pistetulo ja Välimatka · Katso lisää »
Vektori
Vektori \mathbf \vec a osoittaa A:sta B:hen Vektori on matematiikassa, fysiikassa ja tekniikassa geometrinen malli, jota käytetään kuvaamaan suureita, joilla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Pistetulo ja Vektori · Katso lisää »
Vektoriavaruus
Vektoriavaruus eli lineaariavaruus on matemaattinen joukko, jolle on määritelty kaksi laskutoimitusta: alkioiden summa ja skalaarilla kertominen.
Uusi!!: Pistetulo ja Vektoriavaruus · Katso lisää »
Voima (fysiikka)
Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Pistetulo ja Voima (fysiikka) · Katso lisää »
Yksikkövektori
Eräät kaksi yksikkövektoria kaksiulotteisessa koordinaatistossa. Yksikkövektoreita on muitakin. Matematiikassa yksikkövektoriksi kutsutaan vektoria, jonka pituus on 1.
Uusi!!: Pistetulo ja Yksikkövektori · Katso lisää »
