Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
10 suhteet: Avaruusolento, Eläimet, Elokuva, Esine, Ihminen, Kirjallisuuden henkilöhahmo, Mielikuvitus, Perushahmo, Samastuminen, Sarjakuva.
Avaruusolento
Yleisesti ufokirjallisuudessa ja elokuvissa esiintyvä avaruusolento-tyyppi ”harmaat”. Avaruusolento tai avaruusolio on vierailla taivaankappaleilla eläväksi kuviteltu olento.
Uusi!!: Kuvitteellinen hahmo ja Avaruusolento · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Kuvitteellinen hahmo ja Eläimet · Katso lisää »
Elokuva
Elokuva on tallenne, jota esitettäessä liikkuva kuva äänitteineen muodostaa taiteellisen tai dokumentaarisen kokonaisuuden.
Uusi!!: Kuvitteellinen hahmo ja Elokuva · Katso lisää »
Esine
Esine on mikä tahansa ihmisen valmistama tavara, laite, kone tai muu väline.
Uusi!!: Kuvitteellinen hahmo ja Esine · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Kuvitteellinen hahmo ja Ihminen · Katso lisää »
Kirjallisuuden henkilöhahmo
Lewis Carrollin ''Liisa Ihmemaassa'' -teoksen Liisa John Tennielin piirroksena. Kirjallisuuden henkilöhahmon rooli on muuttunut kirjallisuuden ja yhteiskunnan kehittyessä.
Uusi!!: Kuvitteellinen hahmo ja Kirjallisuuden henkilöhahmo · Katso lisää »
Mielikuvitus
Olin Levi Warner, ''Mielikuvitus'', 1896. Mielikuvitus on aistihavaintojen pohjalta järjestetyn tiedon uudelleen muokkaamista.
Uusi!!: Kuvitteellinen hahmo ja Mielikuvitus · Katso lisää »
Perushahmo
Perushahmot tai tyyppihahmot ovat tarinoissa esiintyviä arkkityyppisiä henkilöhahmoja.
Uusi!!: Kuvitteellinen hahmo ja Perushahmo · Katso lisää »
Samastuminen
Samastuminen (myös samaistuminen ja samastus) eli identifikaatio (S. Freud 2010, s. 67–. Samastuksessa ”yksilön ego pyrkii mukautumaan jonkin toisen egon kaltaiseksi, toimimaan sen tavoin, jäljittelemään sitä ja tavallaan ottamaan sen sisäänsä”. Samastuminen on varhaislapsuuden tärkeimpiä objektisuhteen muotoja; se on myös varhaisin ja alkuperäisin tunnesitoutumismuoto sekä tärkeä oppimisen ja henkisen kasvun keino. Samastuminen voi kohdistua paitsi ihmisiin myös muihin ulkomaailman objekteihin; riittää että asianosainen voi ”olla objektin kaltainen siinä ja siinä asiassa” Vihattuunkin objektiin voidaan samastua, sillä näin päästään osalliseksi sen voimasta. Yliminän muodostumiselle taas on edellytyksenä, että lapsi samastuu vanhempiensa kieltäviin, rajoittaviin ja moraalisiin puoliin. Freudin mukaan samastus on tapahtuma, jossa minö pyrkii suuntaamaan viettipohjan (id) libidovarausta itseensä. ”Ehkä samastuminen on yleensäkin edellytyksenä sille, että id luopuu kohteistaan”, hän arvioi. Kun eroottinen kohteenvalinta korvataan minän muuntumisella, minä pystyy siten hallitsemaan viettipohjaa. Ensi sijassa ilmiötä esiintyy silloin kun rakkauden kohde on menetetty tai sitä on muutoin vaikea saavuttaa (tältä osin kyseeseen tullevat myös kuvitteelliset hahmot). Freud jakoi samastumisen kolmia. Ensisijainen samastus on varhaisin muoto, ja se sijoittuu aikaan, jolloin lapsella ei vielä ole käsitystä minän ja ulkomaailman välisistä rajoista. Ensivuoroisen samastuksen perustana on tunnesuhde objektiin, yleensä äitiin. Toisvuoroinen samastus tarkoittaa sitä, että yksilö samastuu esimerkiksi menetettyyn rakkauden kohteeseen tai vihattuun objektiin. Kolmanneksi yksilö voi samastua johonkuhun toiseen ihmiseen jonkin yhteisen ominaisuuden perusteella; samastuksen ei tarvitse olla seksuaalisesti tai aggressiivisesti latautunutta. Samastuksen käsitettä on kehittänyt ja selventänyt Roy Schafer. Hän erottaa samastuksen ja sisällytyksen (introjektion). Samastus ja sisällytys ovat sisäistämisen eli internalisaation alalajeja. Samastuksessa yksilö saa kohteen itselleen sulautumalla siihen (sen edustukseen) ja omaksumalla sen käytösmuotoja. Sisällytyksessä jonkin kohteen piirteet sijaitsevat yksilön sisällä mutta niitä ei koeta osaksi psyykkistä itseä. Sisällytys on primaariprosessuaalinen kohde-edustus (objektirepresentaatio). Sisällytys muistuttaa ulkoista, erillistä kohdetta sikäli, että sisällytystä tuntuu mahdolliselta hallita ja sitä koetetaan hallita niin kuin ulkoista kohdetta. Mielessä kuviteltu musiikki, joka vaikuttaa ruumiiseen samoin, joskin lievemmin, kuin todellisuudessa soiva musiikki, sekä musiikki, joka pyörii itsepintaisesti mielessä ("korvamato"), tarjoavat esimerkkejä sisällytyksistä. Tuollaisia sisällytyksiä ei voi paeta, vaan ne seuraavat mukana niin kuin Kuu kulkijaa. Robert H. Koffin mukaan samastuksessa on.
Uusi!!: Kuvitteellinen hahmo ja Samastuminen · Katso lisää »
Sarjakuva
Winsor McCayn ''Pikku Nemo Höyhensaarilla, 1905–14, oli yksi suosituimmista amerikkalaisista sarjakuvista 1900-luvun alussa. Sarjakuva on esitys, jossa joukko peräkkäisiä kuvia muodostaa yhtenäisen tarinan.
Uusi!!: Kuvitteellinen hahmo ja Sarjakuva · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Fiktiivinen hahmo, Fiktiivinen henkilö, Kuvitteellinen henkilö, Piirroshahmo, Satuhahmo, Satuolento.
