Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Piippuruohokasvit

Indeksi Piippuruohokasvit

Piippuruohokasvit eli piippukukkakasvit (Aristolochiaceae) on laajalle levinnyt, muttei kovin monilajinen kasviheimo koppisiemenisten Piperales-lahkossa.

52 suhteet: Aitotumaiset, Alkaloidit, Antoine Laurent de Jussieu, Chile, Costa Rica, Embryopsida, Emi, Euphyllophyta, Flavonolit, Hede, Hedelmä, Juan Fernándezin saaret, Kasvit, Köynnöskasvi, Kladi, Koppisiemeniset, Korkki, Korvake, Korvaketuppi, Kota (hedelmä), Kukinto, Kukka, Lahko (biologia), Laji, Lauhkea vyöhyke, Lännenpiippukukka, Lehti (kasvitiede), Lehtivihreä, Liaani, Lohkohedelmä, Madagaskar, Magnolianae, Marja (kasvitiede), Myöhäisliitukausi, Oligoseeni, Palho, Piippuköynnökset, Piperales, Putkilokasvit, Ruohovarsi, Siemen, Siemenaihe, Siemenkasvit, Siemenvalkuainen, Sikiäin, Streptophyta, Suku (biologia), Taponlehdet, Tieteellinen luokittelu, Tuppilo, ..., Varsijatkoinen haarautuminen, Viuhko. Laajenna indeksi (2 lisää) »

Aitotumaiset

Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Alkaloidit

Kofeiini Alkaloidit eli kasviemäkset ovat kasveissa esiintyviä typpipitoisia, emäksisiä, elimistön toimintoihin yleensä merkittävästi vaikuttavia orgaanisia yhdisteitä.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Alkaloidit · Katso lisää »

Antoine Laurent de Jussieu

Antoine Laurent de Jussieu (12. huhtikuuta 1748 Lyon – 17. syyskuuta 1836 Venteuil, Marne) oli ranskalainen lääkäri ja kasvitieteilijä. Hän toimi 1770-luvulta alkaen Jardin du Roin ja Muséum national d’Histoire naturellen kasvitieteen professorina. Antoine Laurent de Jussieu kehitti kasvien luokittelujärjestelmää ja määritteli ensimmäisenä heimokäsitteen kasvitieteessä. Jussieu myös laati tieteelliset kuvaukset aikakautenaan tunnetuille kasviheimoille. Hänen pääteoksensa olivat Genera plantarum secundum ordines naturales disposita (1789–1805) ja Principes de la méthode naturelle des végétaux (1824). Jussieun nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään nimen jälkeen liitettävää auktorilyhennettä Juss. Hänen kuvaamistaan heimoista monet ovat nykyäänkin käytössä, ja Jussieu on kymmenien kukkakasviheimojen tieteellisten nimien auktori, esimerkiksi kaktus-, kanerva-, kello-, kohokki-, kurjenmiekka-, kurkku-, kuusama-, kämmekkä-, leinikki-, lemmikki-, lilja-, matara-, sara-, tatar-, tyräkki- ja vehkakasvien.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Antoine Laurent de Jussieu · Katso lisää »

Chile

Chilen tasavalta eli Chile on valtio Etelä-Amerikassa.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Chile · Katso lisää »

Costa Rica

Costa Rican tasavalta eli Costa Rica (suom. 'rikas rannikko') on 4,7 miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Costa Rica · Katso lisää »

Embryopsida

Embryopsida eli alkiolliset kasvit (myös Cormophyta, Embryophyta) on kasvien luokka, johon kuuluvat putkilokasvit sekä sammalet.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Embryopsida · Katso lisää »

Emi

Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Emi · Katso lisää »

Euphyllophyta

Nimityksellä Euphyllophyta ("eufyllofyytit") tarkoitetaan kasvitieteessä putkilokasveja, joiden lehdet ovat niin sanottuja megafyllejä ("isoja lehtiä").

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Euphyllophyta · Katso lisää »

Flavonolit

Flavonolirungon molekyylirakenne (3-hydroksi-2-fenyylikromoni) Flavonolit ovat luokka flavonoideja, joissa on runkona 3-hydroksiflavoni (3-hydroksi-2-fenyylikromen-4-oni (IUPAC)).

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Flavonolit · Katso lisää »

Hede

Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Hede · Katso lisää »

Hedelmä

Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Hedelmä · Katso lisää »

Juan Fernándezin saaret

Juan Fernándezin saaret on eteläisen Tyynenmeren saaristo noin 650 kilometrin päässä Chilen rannikolta.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Juan Fernándezin saaret · Katso lisää »

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Kasvit · Katso lisää »

Köynnöskasvi

Köynnökset kiipivät talon ulkoseinää Lillessä. Köynnöskasvi eli köynnös tai kiipijäkasvi on rentovartinen kasvi, joka kiipeilee erilaisia tukia kuten toisia kasveja pitkin.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Köynnöskasvi · Katso lisää »

Kladi

luokka on kuvassa sinisellä. Se käsittää matelijoiden kantamuodon ja matelijalajit, mutta ei lintuja. Kladi eli monofyleettinen ryhmä tai kehityslinja on evoluutioon perustuva eliöiden kladistinen ryhmä, joka käsittää kantamuodon ("esi-isän") ja kaikki siitä polveutuvat eliölajit.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Kladi · Katso lisää »

Koppisiemeniset

Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Koppisiemeniset · Katso lisää »

Korkki

Lakattu luonnonkorkkimatto Korkista valmistettu samppanjapullon korkki Korkki on eräiden puuvartisten kasvien kuoren solukoista muodostunutta korkkisolukkokerrosta, joka sisältää yli puolet tilavuudestaan ilmaa.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Korkki · Katso lisää »

Korvake

lehdyköitä Korvakkeet ovat kasvin lehden kannan litteitä, yleensä lehtimäisiä laajentumia.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Korvake · Katso lisää »

Korvaketuppi

Ukontattaren (''Persicaria lapathifolia'') korvaketuppi Korvaketuppi on vartta ympäröivä putkimainen rakenne, joka muistuttaa lehtituppea, mutta sijaitsee eri kohdassa vartta kuin lehtituppi.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Korvaketuppi · Katso lisää »

Kota (hedelmä)

Kota on yksi kasvien hedelmätyypeistä.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Kota (hedelmä) · Katso lisää »

Kukinto

Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Kukinto · Katso lisää »

Kukka

Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Kukka · Katso lisää »

Lahko (biologia)

Lahko (monikko ordines) on tieteellisen luokittelun taso, joka on laajempi kuin heimo, mutta suppeampi kuin luokka.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Lahko (biologia) · Katso lisää »

Laji

Orkidealajeja Laji (lyhenne sp., monikko spp.) on biologiassa eliöiden ryhmä, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään tai jotka ovat joillakin muilla tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Laji · Katso lisää »

Lauhkea vyöhyke

Lauhkeat vyöhykkeet vihreällä ja violetilla värillä korostettuna. Lauhkea vyöhyke on maapallon ilmastovyöhyke subtrooppisen ja kylmän vyöhykkeen välillä, suunnilleen 40.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Lauhkea vyöhyke · Katso lisää »

Lännenpiippukukka

Lännenpiippukukka eli lännenpiippuköynnös eli piippuköynnös (Aristolochia macrophylla) on puutarhojen koristeköynnös, joka suurten lehtiensä ja nopean kasvunsa ansiosta sopii hyvin seinää peittäväksi kasvustoksi kosteahkoon ja ravinteikkaaseen maahan varjoisalla paikalla.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Lännenpiippukukka · Katso lisää »

Lehti (kasvitiede)

Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »

Lehtivihreä

d:n yhteinen rakenne Lehtivihreä eli klorofylli on orgaaninen molekyyli, jonka avulla kasvit yhteyttävät.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Lehtivihreä · Katso lisää »

Liaani

Punakoiso (''Solanum dulcamara'') on boreaalisilla alueilla kasvava liaani. Liaani on puuvartinen köynnöskasvi.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Liaani · Katso lisää »

Lohkohedelmä

Lohkohedelmä on yksi kasvien hedelmätyypeistä.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Lohkohedelmä · Katso lisää »

Madagaskar

Madagaskarin tasavalta eli Madagaskar on saarivaltio Intian valtameressä noin 640 kilometrin päässä Afrikan itärannikosta.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Madagaskar · Katso lisää »

Magnolianae

Magnolianae on koppisiemenisiin kuuluva kasvien ryhmä, johon kuuluu neljä lahkoa: Magnoliales (mm. magnoliakasvit), Laurales (mm. laakerikasvit), Canellales (mm. kanellapuukasvit) ja Piperales (mm. pippurikasvit).

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Magnolianae · Katso lisää »

Marja (kasvitiede)

pohjusmarjoja) Marja on kasvitieteessä mehevien hedelmien tyyppi, joka on kehittynyt emin sikiäimestä ja on yleensä monisiemeninen.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Marja (kasvitiede) · Katso lisää »

Myöhäisliitukausi

Myöhäsliitukausi oli liitukauden jälkimmäinen epookki 99,6–65,5 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Myöhäisliitukausi · Katso lisää »

Oligoseeni

Oligoseeni oli geologinen ajanjakso 33,7–23,8 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Oligoseeni · Katso lisää »

Palho

''Crateva religiosa''n kukka heteineen Palho on kasvin heteen varsi, jonka päässä on siitepölyä sisältävä ponsi.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Palho · Katso lisää »

Piippuköynnökset

Piippuköynnökset eli piippukukat (Aristolochia) on piippukukkakasveihin eli piippuruohokasveihin (heimo Aristolochiaceae) kuuluva suku.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Piippuköynnökset · Katso lisää »

Piperales

Piperales on Magnolianae-ylälahkoon kuuluva kasvilahko, jossa on kolme heimoa.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Piperales · Katso lisää »

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Putkilokasvit · Katso lisää »

Ruohovarsi

Ruohovarsi Ruohovarsi on kasvin maanpäällinen varsi, joka on puutumaton ja kuolee yhden kasvukauden jälkeen.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Ruohovarsi · Katso lisää »

Siemen

ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Siemen · Katso lisää »

Siemenaihe

Kaavio paljassiemenisen ja koppisiemenisen siemenaiheesta. Siemenaihe on siemenkasveilla esiintyvä naaraspuolisen gametofyytin ja sen munasolun sisältävä rakenne, josta kehittyy hedelmöityksen jälkeen kasvin siemen.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Siemenaihe · Katso lisää »

Siemenkasvit

Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Siemenkasvit · Katso lisää »

Siemenvalkuainen

Kuvassa jyvän siemenvalkuaisesta käytetään termiä ydin. Siemenvalkuainen tai sisävalkuainen eli endospermi on koppisiemenisten kasvien siementen sisältämä ravinteikas solukko, jota kasvin alkio käyttää ravinnokseen.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Siemenvalkuainen · Katso lisää »

Sikiäin

Tähtitalvikin (''Moneses uniflora'') kehänpäällinen sikiäin näkyy hyvin. Sikiäin on emiön fertiili, kukkapohjukseen kiinnittynyt tyviosa, jonka sisällä siemenaiheet sijaitsevat.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Sikiäin · Katso lisää »

Streptophyta

Streptophyta eli versokasvit on kasvikunnan (Plantae eli Viridiplantae) kaari, joka käsittää maa- eli alkiolliset kasvit (sammalet, sanikkaiset, siemenkasvit) ja ennen viherleviin luettuja ryhmiä (näkinpartaislevät sukulaisineen).

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Streptophyta · Katso lisää »

Suku (biologia)

Suku (monikko genera) on tieteellisen luokittelun taso, joka koostuu joukosta joko rakenteellisesti tai fylogeneettisesti läheisistä lajeista.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Suku (biologia) · Katso lisää »

Taponlehdet

Taponlehdet (Asarum) on piippuruohokasvisuku (heimo Aristolochiaceae), jonka lajit ovat myrkyllisiä.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Taponlehdet · Katso lisää »

Tieteellinen luokittelu

Tieteellinen luokittelu on biologian tapa luokitella eliöitä hierarkkisiin kategorioihin, taksoneihin.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Tieteellinen luokittelu · Katso lisää »

Tuppilo

Tuppilon muoto ja poikkileikkaus. Tuppilo on eräs kasvien hedelmätyypeistä.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Tuppilo · Katso lisää »

Varsijatkoinen haarautuminen

Varsijatkoinen haarautuminen eli monopodiaalinen haarautuminen tarkoittaa kasvitieteessä kasvutapaa, jossa sivuverson kasvu on päätteinen (päättyy kukintaan) ja kasvu jatkuu pääversosta tai -versoista (kärkijatkoinen).

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Varsijatkoinen haarautuminen · Katso lisää »

Viuhko

Viuhko on päätteinen kukinnon muoto, jossa kukkaperät eivät ole kiinnittyneet yhteiseen rankaan, vaan kukkarangat haarautuvat jatkoisella tavalla.

Uusi!!: Piippuruohokasvit ja Viuhko · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Aristolochiaceae, Piippukukkakasvit, Piippuköynnöskasvit.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »