101 suhteet: Ahvenanmaan maakunta, Aitomonikirjaaja, Aitotumaiset, Alalaji, Alpit, Balkan, Carl von Linné, Connecticut, Ekologinen sukkessio, Emi, Enontekiö, Halla, Havukantojäärä, Havununna, Havupuut, Havutikaskuoriainen, Hede, Hemiselluloosa, Iho, Inarin kirkonkylä, Isohavukirva, Ivalo, Jättipuupistiäinen, Jogurtti, Joulukuusi, Juuri, Juurikäävät, Kaarna, Kangasmetsä, Kannonhutikirjaaja, Karpaatit, Karsikko (mytologia), Kasvit, Käärmekuusi, Käpy, Käpysieni, Käsivarsi (Suomi), Kiiltokirjanpainaja, Kiiltokuusijäärä, Kirjanpainaja, Kirvat, Koivut, Kosmetiikka, Kultakuusi, Kuusenjuurikääpä, Kuusenkäpykoisa, Kuusenkerkkä, Kuusenneulaspistiäinen, Kuusenniluri, Kuusenpihkavoide, ..., Kuusentähtikirjaaja, Kuuset, Kuusi (täsmennyssivu), Kuusijäärät, Laakakolva, Lahottajasieni, Luettelo kuusen tuholaisista, Luonnonlääke, Mauste, Männynjuurikääpä, Mänty, Mäntykasvit, Metsähevosmuurahainen, Michigan, Neulanen, Nuijamesisieni, Oksajääriäinen, Padasjoki, Paperiteollisuus, Papintappaja, Pihka, Pikakirjoittaja (hyönteinen), Pikkuhavukirva, Pikkukirjanpainaja, Pohjanmesisieni, Pohjois-Amerikka, Populaatio, Purppurakuusi, Putkilokasvit, Puu, Sahanpuru, Salaattikastike, Sarvijäärät, Sellu, Siemenkasvit, Siperiankuusi, Sivutuote, Stabilointiaine, Suutari (hyönteinen), Tapionpöytä, Tiheys, Tukkimiehentäi, Tykky, Tyynimeri, Ukkoniluri, Ural (vuoristo), Uuttaminen, Vaippaniluri, Vaneri, Veiksel-jääkausi, Verinahakka. Laajenna indeksi (51 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Aitomonikirjaaja
Aitomonikirjaaja (Polygraphus poligraphus) on kaarnakuoriaisten (Scolytinae) alaheimoon kuuluva monikirjaajalaji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Aitomonikirjaaja · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Alalaji
Kaksi variksen alalajia: varis (''Corvus corone cornix'') ja nokivaris (''Corvus corone corone''). Alalaji on tieteellisessä luokittelussa lajin jälkeen seuraava pienempi yksikkö (eli taksonominen taso).
Uusi!!: Metsäkuusi ja Alalaji · Katso lisää »
Alpit
Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Alpit · Katso lisää »
Balkan
Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Balkan · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Carl von Linné · Katso lisää »
Connecticut
Connecticut on yksi Yhdysvaltain osavaltioista, osa Uuden-Englannin aluetta ja yksi niistä Ison-Britannian kolmestatoista siirtokunnasta, jotka julistautuivat itsenäisiksi Yhdysvaltain vapaussodan tuoksinassa vuonna 1776.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Connecticut · Katso lisää »
Ekologinen sukkessio
Pensaikkovaihe: pensaat valtaavat pioneerilajien valloittamaa aluetta. Ekologinen sukkessio, joskus myös suksessio eli seuraanto tarkoittaa tietyllä paikalla tapahtuvaa lajiston (vähittäistä) muuttumista.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Ekologinen sukkessio · Katso lisää »
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Emi · Katso lisää »
Enontekiö
Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Enontekiö · Katso lisää »
Halla
Halla tarkoittaa tilannetta, jossa lämpötila laskee maan kasvillisuuskerroksessa kasvukauden aikana niin alas, että kasvit, etenkin viljelyskasvit tai sato, vaurioituvat tai tuhoutuvat.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Halla · Katso lisää »
Havukantojäärä
Havukantojäärä (Rhagium inquisitor) on 13–18 millimetriä pitkä harmaakarvainen sarvijääriin (Cerambycidae) kuuluva kovakuoriaislaji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Havukantojäärä · Katso lisää »
Havununna
Havununna (Lymantria monacha) on villakkaisiin kuuluva perhonen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Havununna · Katso lisää »
Havupuut
Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Havupuut · Katso lisää »
Havutikaskuoriainen
Havutikaskuoriainen eli havupuuntikaskuoriainen (Trypodendron lineatum) on kaarnakuoriainen alaheimoon ja tikaskuoriaisten (Trypodendron) sukuun kuuluva laji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Havutikaskuoriainen · Katso lisää »
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Hede · Katso lisää »
Hemiselluloosa
Tyypillinen hemiselluloosan rakenneyksikkö Hemiselluloosat ovat useista polysakkarideista, kuten arabinoksylaanista, koostuvia heteropolymeerejä, joita esiintyy kasvin soluseinissä yhdessä selluloosan sekä ligniinin kanssa.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Hemiselluloosa · Katso lisää »
Iho
Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Iho · Katso lisää »
Inarin kirkonkylä
Inarin saamelaiskirkko Inarin kirkonkylä eli Inari (inarinsaameksi Aanaar, koltansaameksi Aanar, pohjoissaameksi Anár) on Inarin kunnan toiseksi suurin taajama Ivalon jälkeen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Inarin kirkonkylä · Katso lisää »
Isohavukirva
Isohavukirva (Adelges abietis) on kuuselle äkämiä muodostava pieni hyönteinen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Isohavukirva · Katso lisää »
Ivalo
Liikenneympyrä valtatie 4:llä Ivalon keskustassa kuvattuna pohjoisesta tammikuussa 2007. Sama risteysalue Lapin sodan tuhon jäljiltä kuvattuna etelästä marraskuussa 1944. Ivalo (ja) on Inarin suurin taajama ja hallinnollinen keskus Inarijärven eteläpuolella.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Ivalo · Katso lisää »
Jättipuupistiäinen
Jättipuupistiäinen (Urocerus gigas, syn. Sirex gigas) on puupistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Jättipuupistiäinen · Katso lisää »
Jogurtti
minttulehdellä. Jogurtti, myös jugurtti tai jukurtti, on hapanmaitotuote, jota valmistetaan maidosta hapattamalla käyttäen apuna maitohappobakteereja.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Jogurtti · Katso lisää »
Joulukuusi
Joulukuusi tanskalaisessa kodissa. Joulukuusi eli joulupuu on jouluna tavallisesti sisällä pidettävä koristeltu puu, joka Suomessa on yleensä kuusi.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Joulukuusi · Katso lisää »
Juuri
Vesikasvatuksen avulla kasvaneita juuria. tulvien aiheuttaman maaperän kulumisen vuoksi. Juuri on kasvin lehdetön, tavallisesti maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen ja kasvaa suurin piirtein alaspäin, mutta juuristo eli juurien muodostama kokonaisuus voi myös levittäytyä vaakatasossa.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Juuri · Katso lisää »
Juurikäävät
Juurikäävät (Heterobasidion) on kääpäsuku johon kuuluu Suomessa kaksi lajia: männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum) männyllä ja kuusenjuurikääpä (Heterobasidion parviporum) kuusella.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Juurikäävät · Katso lisää »
Kaarna
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Montereynmännyn (''Pinus radiata'') kaarnaa Kaarna eli parkki on puuvartisten kasvien varsia ympäröivä ja juurien sisäpuolella kasvava kerros, joka suojaa kasvin sisempiä osia vahingoittumiselta ja sairauksilta.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kaarna · Katso lisää »
Kangasmetsä
Kangasmetsää Norjassa. Kangasmetsä on viileän ilmastovyöhykkeen tavallisin metsätyyppi.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kangasmetsä · Katso lisää »
Kannonhutikirjaaja
Kannonhutikirjaaja (Dryocoetes autographus) on kaarnakuoriaisten (Scolytinae) alaheimoon kuuluva hutikirjaajalaji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kannonhutikirjaaja · Katso lisää »
Karpaatit
Karpaatit on vuoristo Itä-Euroopassa Tšekin, Slovakian, Puolan, Ukrainan ja Romanian alueella.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Karpaatit · Katso lisää »
Karsikko (mytologia)
Karsikkopuu Lemin kirkolla. Karsikko on perinteinen suomalainen vainajaa koskeva merkintä puussa, taikka metsä tai yksittäinen puu, jossa näitä merkintöjä on.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Karsikko (mytologia) · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kasvit · Katso lisää »
Käärmekuusi
Käärmekuusi (Picea abies f. virgata) on metsäkuusen (Picea abies) erikoinen muoto, jonka oksien kasvu poikkeaa geneettisen häiriön vuoksi normaalista.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Käärmekuusi · Katso lisää »
Käpy
Käpy on paljassiemenisen kasvin emikukinto.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Käpy · Katso lisää »
Käpysieni
Käpysieni (Baeospora myosura) on pieni helttasieni, jota tavataan enimmäkseen maahan pudonneilla kuusen kävyillä loppukesästä.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Käpysieni · Katso lisää »
Käsivarsi (Suomi)
Enontekiö baskinkielisessä kartassa. Saana. Käsivarsi eli Käsivarren Lappi on Suomen alueen kapea, ”Suomi-neidon” käsivartta muistuttava ulkonema Luoteis-Lapissa, Ruotsin ja Norjan välissä.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Käsivarsi (Suomi) · Katso lisää »
Kiiltokirjanpainaja
Kiiltokirjanpainaja (Ips amitinus) on kaarnakuoriaisten alaheimoon ja kirjanpainajien sukuun kuuluva laji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kiiltokirjanpainaja · Katso lisää »
Kiiltokuusijäärä
Kiiltokuusijäärä (Tetropium castaneum) on sarvijäärien heimoon (Cerambycidae) kuuluva kovakuoriaislaji, jonka isäntäpuuna toimii pääasiallisesti kuuset.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kiiltokuusijäärä · Katso lisää »
Kirjanpainaja
Kirjanpainaja (Ips typographus) on noin puolen sentin mittainen kaarnakuoriainen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kirjanpainaja · Katso lisää »
Kirvat
Kirvat (Aphididae) eli lehtikirvat ovat yläheimoon Aphidoidea kuuluvia pieniä, vain muutaman millimetrin kokoisia pehmeäruumiisia hyönteisiä, jotka elävät imemällä kasvien solunesteitä.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kirvat · Katso lisää »
Koivut
Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Koivut · Katso lisää »
Kosmetiikka
Kauneudenhoitotuotteita. Kosmetiikkaa (kreikan sanasta κόσμος kosmos 'maailma', 'koriste') ovat hoitoaineet, joita käytetään kehon ulkoisiin osiin, kuten ihoon, hiuksiin ja ihokarvoihin, kynsiin, huuliin, ulkoisiin sukupuolielimiin sekä hampaiden ja suuontelon limakalvoihin.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kosmetiikka · Katso lisää »
Kultakuusi
Kultakuusi (Picea abies f. aurea) on metsäkuusen erikoismuoto, jonka uusien versojen kärjet ovat vaaleankeltaisia tai kullankeltaisia.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kultakuusi · Katso lisää »
Kuusenjuurikääpä
Kuusenjuurikääpä (Heterobasidion parviporum) on tyypillinen juurikääpä, joka aiheuttaa merkittäviä metsätuhoja muun muassa Suomessa. Lajia pidettiin pitkään samana kuin männynjuurikääpää (H. annosum), mutta sen pillit ovat pienemmät, se on erikoistunut pääasiassa kuusiin, joissa se aiheuttaa maannousemaa eli se pilaa kuusen sisäosia alhaalta lähtien jopa kymmenen metrin korkeuteen. Itse itiöemä on vaikeammin nähtävissä, koska se sijaitsee juuriston alla tai resupinaattisena kaatuneilla rungoilla. Kuusenjuurikääpää voidaan torjua käsittelemällä kannot harmaaorvakan itiöitä sisältävällä liuoksella, jolloin harmaaorvakka estää juurikäävän leviämisen kantoon ja juurakkoon.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenjuurikääpä · Katso lisää »
Kuusenkäpykoisa
Kuusenkäpykoisa (Assara terebrella) on koisaperhosmaisiin kuuluva pienikokoinen perhonen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenkäpykoisa · Katso lisää »
Kuusenkerkkä
Kuusenkerkkiä Kuusenkerkkä eli kerkkä on kuusen nuori verso.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenkerkkä · Katso lisää »
Kuusenneulaspistiäinen
Kuusenneulaspistiäinen (Pristiphora abietina) on lehtipistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenneulaspistiäinen · Katso lisää »
Kuusenniluri
Kuusenniluri (Hylastes cunicularius) on kärsäkkäiden heimoon kuuluva juurinilurilaji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenniluri · Katso lisää »
Kuusenpihkavoide
pienoiskuva Kuusenpihkavoide on perinteinen haavanhoitomuoto, joka on saanut uuden tulemisensa tieteellisten ja kliinisten tutkimusten perusteella 2000-luvulla.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenpihkavoide · Katso lisää »
Kuusentähtikirjaaja
Kuusentähtikirjaaja (Pityogenes chalcographus) on kaarnakuoriaisten (Scolytinae) alaheimoon kuuluva tähtikirjaajalaji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusentähtikirjaaja · Katso lisää »
Kuuset
Kuuset (Picea) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuuset · Katso lisää »
Kuusi (täsmennyssivu)
Kuusi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusi (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Kuusijäärät
Kuusijäärät (Tetropium) ovat sarvijäärien heimoon kuuluva kovakuoriaissuku.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusijäärät · Katso lisää »
Laakakolva
Laakakolva (Pytho depressus) on havupuissa elävä kovakuoriaislaji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Laakakolva · Katso lisää »
Lahottajasieni
Lahottajasienet ovat monimuotoinen ryhmä taksonomialtaan erilaisia sieniä, jotka aiheuttavat luonnon kiertokulussa puuaineksen ja kasvien lahoamista rakenneosiinsa solunulkoisen entsyymitoiminnan avulla.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Lahottajasieni · Katso lisää »
Luettelo kuusen tuholaisista
Tämä on luettelo kuusen tuholaisista.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Luettelo kuusen tuholaisista · Katso lisää »
Luonnonlääke
Luonnonlääke on luontaisesti esiintyvästä asiasta saatava lääke vastakohtana synteettisesti valmistetuille lääkkeille.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Luonnonlääke · Katso lisää »
Mauste
Mausteita. Mausteet ovat aineita, joita lisätään ruokaan tuomaan makua tai parantamaan säilyvyyttä.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Mauste · Katso lisää »
Männynjuurikääpä
Männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum) on rouskujen ja haperoiden kanssa samaan Russulales-lahkoon kuuluva sienilaji, jota on pitkään pidetty samana lajina kuusenjuurikäävän (H. parviporum) kanssa.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Männynjuurikääpä · Katso lisää »
Mänty
Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Mänty · Katso lisää »
Mäntykasvit
Mäntykasvit (Pinaceae) on havupuihin kuuluva kasviheimo.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Mäntykasvit · Katso lisää »
Metsähevosmuurahainen
Metsähevosmuurahainen (Camponotus herculeanus, suom. joskus myös aitohevosmuurahainen tai pelkkä hevosmuurahainen) on suurin muurahaislaji Suomessa.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Metsähevosmuurahainen · Katso lisää »
Michigan
Michigan on Yhdysvaltojen osavaltio.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Michigan · Katso lisää »
Neulanen
Metsämännyn neulasia Saksanpihdan oksa, jossa kolmen eri neulasvuosikerran (vuosien 2002–2004) neulasia Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Neulanen · Katso lisää »
Nuijamesisieni
Nuijamesisieni (Armillaria cepistipes syn. Armillaria lutea) on kannoilla ja nurmikoilla kasvava mesisienilaji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Nuijamesisieni · Katso lisää »
Oksajääriäinen
Oksajääriäinen (Pogonocherus fasciculatus) on sarvijäärien heimoon kuuluva kovakuoriaislaji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Oksajääriäinen · Katso lisää »
Padasjoki
Padasjoen kunnantalo. Näkymä Päijänteelle Kullasvuoren maisematorneista. Katunäkymä keskustasta. Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Padasjoki · Katso lisää »
Paperiteollisuus
Pietarsaaren paperi- ja selluloosatehdas International Paperin tehdas. Sampit River Georgetown, Etelä-Carolina. Paperiteollisuus on osa metsäteollisuutta.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Paperiteollisuus · Katso lisää »
Papintappaja
Papintappaja (Callidium violaceum) on sarvijäärien heimoon (Cerambycidae) kuuluva kovakuoriainen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Papintappaja · Katso lisää »
Pihka
männyn kuorella ''Boswellia''-suvun puiden pihkasta tehtyä olibaanihartsia. Hajupihkajauhepurkkeja Pihka on enimmäkseen terpeeneistä koostuvien eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Pihka · Katso lisää »
Pikakirjoittaja (hyönteinen)
Pikakirjoittaja (Ips sexdentatus) on männyissä elävä kaarnakuoriainen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Pikakirjoittaja (hyönteinen) · Katso lisää »
Pikkuhavukirva
Pikkuhavukirva (Adelges laricis) on havukirvojen heimoon kuuluva hyönteislaji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Pikkuhavukirva · Katso lisää »
Pikkukirjanpainaja
Pikkukirjanpainaja (Ips duplicatus) on kaarnakuoriaisten alaheimoon ja kirjanpainajien sukuun kuuluva laji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Pikkukirjanpainaja · Katso lisää »
Pohjanmesisieni
Pohjanmesisieni eli mesisieni (Armillaria borealis) on yleisin Suomessa esiintyvistä neljästä Armillaria mellea -ryhmän mesisienilajista.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Pohjanmesisieni · Katso lisää »
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »
Populaatio
Populaatiolla eli kannalla tarkoitetaan biologiassa tavallisesti niiden yksilöiden joukkoa, jotka kuuluvat samaan lajiin ja elävät samanaikaisesti samalla alueella.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Populaatio · Katso lisää »
Purppurakuusi
Purppurakuusi (Picea purpurea) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon, kuusten (Picea) sukuun kuuluva kasvilaji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Purppurakuusi · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Puu · Katso lisää »
Sahanpuru
Sahanpuru on mekaanisen metsäteollisuuden eräs sivutuote.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Sahanpuru · Katso lisää »
Salaattikastike
Italialaista salaattikastiketta. Salaattikastike eli salaatinkastike on salaatin kanssa tarjottavaksi tarkoitettu kastike.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Salaattikastike · Katso lisää »
Sarvijäärät
Sarvijäärät eli hapsenkakkiaisetOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 1090 (Cerambycidae) ovat kovakuoriaisheimo.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Sarvijäärät · Katso lisää »
Sellu
harvennushakkuissa saatavasta melko ohuesta puutavarasta. Selluksi kutsutaan paperimassaa, joka on valmistettu puuhakkeista kemiallisella massanvalmistusmenetelmällä sellutehtaassa, esimerkiksi sulfaattimenetelmällä.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Sellu · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Siperiankuusi
Siperiankuusi (Picea obovata) on mäntykasvien heimoon ja kuusten sukuun kuuluva havupuu.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Siperiankuusi · Katso lisää »
Sivutuote
Sivutuote on toissijainen tuote, jota ei valmisteta tarkoituksellisesti, mutta joka syntyy päätuotteen valmistuksen yhteydessä joka tapauksessa.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Sivutuote · Katso lisää »
Stabilointiaine
Stabilointiaineet ovat ryhmä lisäaineita, jotka mahdollistavat elintarvikkeen fysikaalis-kemiallisen tilan ylläpitämisen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Stabilointiaine · Katso lisää »
Suutari (hyönteinen)
Suutari (Monochamus sutor) on kookas, mustansävyinen sarvijäärälaji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Suutari (hyönteinen) · Katso lisää »
Tapionpöytä
Tapionpöytä (Picea abies f. tabulaeformis, incl. 'Tabulaeformis', 'Tabuliformis') eli pöytäkuusi tarkoittaa latvatonta metsäkuusta, joka kasvaa vaakasuuntaan, mutta ei juuri lainkaan ylöspäin.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Tapionpöytä · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Tiheys · Katso lisää »
Tukkimiehentäi
Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) on kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriainen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Tukkimiehentäi · Katso lisää »
Tykky
Tykkylumisia kuusia. Tykky eli tykkylumi on puihin ja rakenteisiin kertyvää kovaa lunta ja huurretta.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Tykky · Katso lisää »
Tyynimeri
Tyynenmeren sijainti maapallolla. Tyynimeri eli Tyyni valtameri (vanh. Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka ulottuu pohjoisesta Arktikselta etelään Antarktikselle ja lännestä Aasian ja Australian mantereilta itään Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereille.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Tyynimeri · Katso lisää »
Ukkoniluri
Ukkoniluri (Dendroctonus micans) on musta kaarnakuoriaislaji, joka on noin vajaan senttimetrin mittainen.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Ukkoniluri · Katso lisää »
Ural (vuoristo)
Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Ural (vuoristo) · Katso lisää »
Uuttaminen
Video laboratoriovälineillä tapahtuvasta uuttamisesta. Uuttaminen eli uutto eli ekstraktio on kemiallinen erotusmenetelmä, jossa haluttu aine voidaan erottaa liuoksesta aineen liukoisuusominaisuuksien perusteella.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Uuttaminen · Katso lisää »
Vaippaniluri
Vaippaniluri (Hylurgops palliatus) on kärsäkkäiden (Curculionidae) heimoon kuuluva hyönteislaji.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Vaippaniluri · Katso lisää »
Vaneri
15 mm:n paksuinen koivuvaneri Vanerin valmistuksen periaate Vaneri (aikaisemmin faneeri) on vähintään kolmesta ohuesta puuviilusta ristiin yhteen liimaamalla valmistettu levymäinen puutuote.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Vaneri · Katso lisää »
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »
Verinahakka
Verinahakka (Stereum sanguinolentum) on valkolahoa aiheuttava kantasienilaji, joka muistuttaa kääpiä, mutta siltä puuttuu pillistö.
Uusi!!: Metsäkuusi ja Verinahakka · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Euroopankuusi, Euroopanmetsäkuusi, Kuusi, Näre, Picea abies, Picea abies ssp. abies.