Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Metsäkuusi

Indeksi Metsäkuusi

Metsäkuusen levinneisyys Fennoskandiassa. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.

101 suhteet: Ahvenanmaan maakunta, Aitomonikirjaaja, Aitotumaiset, Alalaji, Alpit, Balkan, Carl von Linné, Connecticut, Ekologinen sukkessio, Emi, Enontekiö, Halla, Havukantojäärä, Havununna, Havupuut, Havutikaskuoriainen, Hede, Hemiselluloosa, Iho, Inarin kirkonkylä, Isohavukirva, Ivalo, Jättipuupistiäinen, Jogurtti, Joulukuusi, Juuri, Juurikäävät, Kaarna, Kangasmetsä, Kannonhutikirjaaja, Karpaatit, Karsikko (mytologia), Kasvit, Käärmekuusi, Käpy, Käpysieni, Käsivarsi (Suomi), Kiiltokirjanpainaja, Kiiltokuusijäärä, Kirjanpainaja, Kirvat, Koivut, Kosmetiikka, Kultakuusi, Kuusenjuurikääpä, Kuusenkäpykoisa, Kuusenkerkkä, Kuusenneulaspistiäinen, Kuusenniluri, Kuusenpihkavoide, ..., Kuusentähtikirjaaja, Kuuset, Kuusi (täsmennyssivu), Kuusijäärät, Laakakolva, Lahottajasieni, Luettelo kuusen tuholaisista, Luonnonlääke, Mauste, Männynjuurikääpä, Mänty, Mäntykasvit, Metsähevosmuurahainen, Michigan, Neulanen, Nuijamesisieni, Oksajääriäinen, Padasjoki, Paperiteollisuus, Papintappaja, Pihka, Pikakirjoittaja (hyönteinen), Pikkuhavukirva, Pikkukirjanpainaja, Pohjanmesisieni, Pohjois-Amerikka, Populaatio, Purppurakuusi, Putkilokasvit, Puu, Sahanpuru, Salaattikastike, Sarvijäärät, Sellu, Siemenkasvit, Siperiankuusi, Sivutuote, Stabilointiaine, Suutari (hyönteinen), Tapionpöytä, Tiheys, Tukkimiehentäi, Tykky, Tyynimeri, Ukkoniluri, Ural (vuoristo), Uuttaminen, Vaippaniluri, Vaneri, Veiksel-jääkausi, Verinahakka. Laajenna indeksi (51 lisää) »

Ahvenanmaan maakunta

Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »

Aitomonikirjaaja

Aitomonikirjaaja (Polygraphus poligraphus) on kaarnakuoriaisten (Scolytinae) alaheimoon kuuluva monikirjaajalaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Aitomonikirjaaja · Katso lisää »

Aitotumaiset

Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Alalaji

Kaksi variksen alalajia: varis (''Corvus corone cornix'') ja nokivaris (''Corvus corone corone''). Alalaji on tieteellisessä luokittelussa lajin jälkeen seuraava pienempi yksikkö (eli taksonominen taso).

Uusi!!: Metsäkuusi ja Alalaji · Katso lisää »

Alpit

Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Alpit · Katso lisää »

Balkan

Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Balkan · Katso lisää »

Carl von Linné

Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Carl von Linné · Katso lisää »

Connecticut

Connecticut on yksi Yhdysvaltain osavaltioista, osa Uuden-Englannin aluetta ja yksi niistä Ison-Britannian kolmestatoista siirtokunnasta, jotka julistautuivat itsenäisiksi Yhdysvaltain vapaussodan tuoksinassa vuonna 1776.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Connecticut · Katso lisää »

Ekologinen sukkessio

Pensaikkovaihe: pensaat valtaavat pioneerilajien valloittamaa aluetta. Ekologinen sukkessio, joskus myös suksessio eli seuraanto tarkoittaa tietyllä paikalla tapahtuvaa lajiston (vähittäistä) muuttumista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ekologinen sukkessio · Katso lisää »

Emi

Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Emi · Katso lisää »

Enontekiö

Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Enontekiö · Katso lisää »

Halla

Halla tarkoittaa tilannetta, jossa lämpötila laskee maan kasvillisuuskerroksessa kasvukauden aikana niin alas, että kasvit, etenkin viljelyskasvit tai sato, vaurioituvat tai tuhoutuvat.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Halla · Katso lisää »

Havukantojäärä

Havukantojäärä (Rhagium inquisitor) on 13–18 millimetriä pitkä harmaakarvainen sarvijääriin (Cerambycidae) kuuluva kovakuoriaislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Havukantojäärä · Katso lisää »

Havununna

Havununna (Lymantria monacha) on villakkaisiin kuuluva perhonen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Havununna · Katso lisää »

Havupuut

Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Havupuut · Katso lisää »

Havutikaskuoriainen

Havutikaskuoriainen eli havupuuntikaskuoriainen (Trypodendron lineatum) on kaarnakuoriainen alaheimoon ja tikaskuoriaisten (Trypodendron) sukuun kuuluva laji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Havutikaskuoriainen · Katso lisää »

Hede

Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hede · Katso lisää »

Hemiselluloosa

Tyypillinen hemiselluloosan rakenneyksikkö Hemiselluloosat ovat useista polysakkarideista, kuten arabinoksylaanista, koostuvia heteropolymeerejä, joita esiintyy kasvin soluseinissä yhdessä selluloosan sekä ligniinin kanssa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hemiselluloosa · Katso lisää »

Iho

Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Iho · Katso lisää »

Inarin kirkonkylä

Inarin saamelaiskirkko Inarin kirkonkylä eli Inari (inarinsaameksi Aanaar, koltansaameksi Aanar, pohjoissaameksi Anár) on Inarin kunnan toiseksi suurin taajama Ivalon jälkeen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Inarin kirkonkylä · Katso lisää »

Isohavukirva

Isohavukirva (Adelges abietis) on kuuselle äkämiä muodostava pieni hyönteinen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Isohavukirva · Katso lisää »

Ivalo

Liikenneympyrä valtatie 4:llä Ivalon keskustassa kuvattuna pohjoisesta tammikuussa 2007. Sama risteysalue Lapin sodan tuhon jäljiltä kuvattuna etelästä marraskuussa 1944. Ivalo (ja) on Inarin suurin taajama ja hallinnollinen keskus Inarijärven eteläpuolella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ivalo · Katso lisää »

Jättipuupistiäinen

Jättipuupistiäinen (Urocerus gigas, syn. Sirex gigas) on puupistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Jättipuupistiäinen · Katso lisää »

Jogurtti

minttulehdellä. Jogurtti, myös jugurtti tai jukurtti, on hapanmaitotuote, jota valmistetaan maidosta hapattamalla käyttäen apuna maitohappobakteereja.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Jogurtti · Katso lisää »

Joulukuusi

Joulukuusi tanskalaisessa kodissa. Joulukuusi eli joulupuu on jouluna tavallisesti sisällä pidettävä koristeltu puu, joka Suomessa on yleensä kuusi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Joulukuusi · Katso lisää »

Juuri

Vesikasvatuksen avulla kasvaneita juuria. tulvien aiheuttaman maaperän kulumisen vuoksi. Juuri on kasvin lehdetön, tavallisesti maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen ja kasvaa suurin piirtein alaspäin, mutta juuristo eli juurien muodostama kokonaisuus voi myös levittäytyä vaakatasossa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Juuri · Katso lisää »

Juurikäävät

Juurikäävät (Heterobasidion) on kääpäsuku johon kuuluu Suomessa kaksi lajia: männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum) männyllä ja kuusenjuurikääpä (Heterobasidion parviporum) kuusella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Juurikäävät · Katso lisää »

Kaarna

Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Montereynmännyn (''Pinus radiata'') kaarnaa Kaarna eli parkki on puuvartisten kasvien varsia ympäröivä ja juurien sisäpuolella kasvava kerros, joka suojaa kasvin sisempiä osia vahingoittumiselta ja sairauksilta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kaarna · Katso lisää »

Kangasmetsä

Kangasmetsää Norjassa. Kangasmetsä on viileän ilmastovyöhykkeen tavallisin metsätyyppi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kangasmetsä · Katso lisää »

Kannonhutikirjaaja

Kannonhutikirjaaja (Dryocoetes autographus) on kaarnakuoriaisten (Scolytinae) alaheimoon kuuluva hutikirjaajalaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kannonhutikirjaaja · Katso lisää »

Karpaatit

Karpaatit on vuoristo Itä-Euroopassa Tšekin, Slovakian, Puolan, Ukrainan ja Romanian alueella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Karpaatit · Katso lisää »

Karsikko (mytologia)

Karsikkopuu Lemin kirkolla. Karsikko on perinteinen suomalainen vainajaa koskeva merkintä puussa, taikka metsä tai yksittäinen puu, jossa näitä merkintöjä on.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Karsikko (mytologia) · Katso lisää »

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kasvit · Katso lisää »

Käärmekuusi

Käärmekuusi (Picea abies f. virgata) on metsäkuusen (Picea abies) erikoinen muoto, jonka oksien kasvu poikkeaa geneettisen häiriön vuoksi normaalista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Käärmekuusi · Katso lisää »

Käpy

Käpy on paljassiemenisen kasvin emikukinto.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Käpy · Katso lisää »

Käpysieni

Käpysieni (Baeospora myosura) on pieni helttasieni, jota tavataan enimmäkseen maahan pudonneilla kuusen kävyillä loppukesästä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Käpysieni · Katso lisää »

Käsivarsi (Suomi)

Enontekiö baskinkielisessä kartassa. Saana. Käsivarsi eli Käsivarren Lappi on Suomen alueen kapea, ”Suomi-neidon” käsivartta muistuttava ulkonema Luoteis-Lapissa, Ruotsin ja Norjan välissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Käsivarsi (Suomi) · Katso lisää »

Kiiltokirjanpainaja

Kiiltokirjanpainaja (Ips amitinus) on kaarnakuoriaisten alaheimoon ja kirjanpainajien sukuun kuuluva laji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kiiltokirjanpainaja · Katso lisää »

Kiiltokuusijäärä

Kiiltokuusijäärä (Tetropium castaneum) on sarvijäärien heimoon (Cerambycidae) kuuluva kovakuoriaislaji, jonka isäntäpuuna toimii pääasiallisesti kuuset.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kiiltokuusijäärä · Katso lisää »

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja (Ips typographus) on noin puolen sentin mittainen kaarnakuoriainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kirjanpainaja · Katso lisää »

Kirvat

Kirvat (Aphididae) eli lehtikirvat ovat yläheimoon Aphidoidea kuuluvia pieniä, vain muutaman millimetrin kokoisia pehmeäruumiisia hyönteisiä, jotka elävät imemällä kasvien solunesteitä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kirvat · Katso lisää »

Koivut

Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Koivut · Katso lisää »

Kosmetiikka

Kauneudenhoitotuotteita. Kosmetiikkaa (kreikan sanasta κόσμος kosmos 'maailma', 'koriste') ovat hoitoaineet, joita käytetään kehon ulkoisiin osiin, kuten ihoon, hiuksiin ja ihokarvoihin, kynsiin, huuliin, ulkoisiin sukupuolielimiin sekä hampaiden ja suuontelon limakalvoihin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kosmetiikka · Katso lisää »

Kultakuusi

Kultakuusi (Picea abies f. aurea) on metsäkuusen erikoismuoto, jonka uusien versojen kärjet ovat vaaleankeltaisia tai kullankeltaisia.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kultakuusi · Katso lisää »

Kuusenjuurikääpä

Kuusenjuurikääpä (Heterobasidion parviporum) on tyypillinen juurikääpä, joka aiheuttaa merkittäviä metsätuhoja muun muassa Suomessa. Lajia pidettiin pitkään samana kuin männynjuurikääpää (H. annosum), mutta sen pillit ovat pienemmät, se on erikoistunut pääasiassa kuusiin, joissa se aiheuttaa maannousemaa eli se pilaa kuusen sisäosia alhaalta lähtien jopa kymmenen metrin korkeuteen. Itse itiöemä on vaikeammin nähtävissä, koska se sijaitsee juuriston alla tai resupinaattisena kaatuneilla rungoilla. Kuusenjuurikääpää voidaan torjua käsittelemällä kannot harmaaorvakan itiöitä sisältävällä liuoksella, jolloin harmaaorvakka estää juurikäävän leviämisen kantoon ja juurakkoon.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenjuurikääpä · Katso lisää »

Kuusenkäpykoisa

Kuusenkäpykoisa (Assara terebrella) on koisaperhosmaisiin kuuluva pienikokoinen perhonen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenkäpykoisa · Katso lisää »

Kuusenkerkkä

Kuusenkerkkiä Kuusenkerkkä eli kerkkä on kuusen nuori verso.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenkerkkä · Katso lisää »

Kuusenneulaspistiäinen

Kuusenneulaspistiäinen (Pristiphora abietina) on lehtipistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenneulaspistiäinen · Katso lisää »

Kuusenniluri

Kuusenniluri (Hylastes cunicularius) on kärsäkkäiden heimoon kuuluva juurinilurilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenniluri · Katso lisää »

Kuusenpihkavoide

pienoiskuva Kuusenpihkavoide on perinteinen haavanhoitomuoto, joka on saanut uuden tulemisensa tieteellisten ja kliinisten tutkimusten perusteella 2000-luvulla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenpihkavoide · Katso lisää »

Kuusentähtikirjaaja

Kuusentähtikirjaaja (Pityogenes chalcographus) on kaarnakuoriaisten (Scolytinae) alaheimoon kuuluva tähtikirjaajalaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusentähtikirjaaja · Katso lisää »

Kuuset

Kuuset (Picea) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuuset · Katso lisää »

Kuusi (täsmennyssivu)

Kuusi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusi (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Kuusijäärät

Kuusijäärät (Tetropium) ovat sarvijäärien heimoon kuuluva kovakuoriaissuku.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusijäärät · Katso lisää »

Laakakolva

Laakakolva (Pytho depressus) on havupuissa elävä kovakuoriaislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Laakakolva · Katso lisää »

Lahottajasieni

Lahottajasienet ovat monimuotoinen ryhmä taksonomialtaan erilaisia sieniä, jotka aiheuttavat luonnon kiertokulussa puuaineksen ja kasvien lahoamista rakenneosiinsa solunulkoisen entsyymitoiminnan avulla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lahottajasieni · Katso lisää »

Luettelo kuusen tuholaisista

Tämä on luettelo kuusen tuholaisista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Luettelo kuusen tuholaisista · Katso lisää »

Luonnonlääke

Luonnonlääke on luontaisesti esiintyvästä asiasta saatava lääke vastakohtana synteettisesti valmistetuille lääkkeille.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Luonnonlääke · Katso lisää »

Mauste

Mausteita. Mausteet ovat aineita, joita lisätään ruokaan tuomaan makua tai parantamaan säilyvyyttä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mauste · Katso lisää »

Männynjuurikääpä

Männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum) on rouskujen ja haperoiden kanssa samaan Russulales-lahkoon kuuluva sienilaji, jota on pitkään pidetty samana lajina kuusenjuurikäävän (H. parviporum) kanssa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Männynjuurikääpä · Katso lisää »

Mänty

Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mänty · Katso lisää »

Mäntykasvit

Mäntykasvit (Pinaceae) on havupuihin kuuluva kasviheimo.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mäntykasvit · Katso lisää »

Metsähevosmuurahainen

Metsähevosmuurahainen (Camponotus herculeanus, suom. joskus myös aitohevosmuurahainen tai pelkkä hevosmuurahainen) on suurin muurahaislaji Suomessa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Metsähevosmuurahainen · Katso lisää »

Michigan

Michigan on Yhdysvaltojen osavaltio.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Michigan · Katso lisää »

Neulanen

Metsämännyn neulasia Saksanpihdan oksa, jossa kolmen eri neulasvuosikerran (vuosien 2002–2004) neulasia Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Neulanen · Katso lisää »

Nuijamesisieni

Nuijamesisieni (Armillaria cepistipes syn. Armillaria lutea) on kannoilla ja nurmikoilla kasvava mesisienilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Nuijamesisieni · Katso lisää »

Oksajääriäinen

Oksajääriäinen (Pogonocherus fasciculatus) on sarvijäärien heimoon kuuluva kovakuoriaislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Oksajääriäinen · Katso lisää »

Padasjoki

Padasjoen kunnantalo. Näkymä Päijänteelle Kullasvuoren maisematorneista. Katunäkymä keskustasta. Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Padasjoki · Katso lisää »

Paperiteollisuus

Pietarsaaren paperi- ja selluloosatehdas International Paperin tehdas. Sampit River Georgetown, Etelä-Carolina. Paperiteollisuus on osa metsäteollisuutta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Paperiteollisuus · Katso lisää »

Papintappaja

Papintappaja (Callidium violaceum) on sarvijäärien heimoon (Cerambycidae) kuuluva kovakuoriainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Papintappaja · Katso lisää »

Pihka

männyn kuorella ''Boswellia''-suvun puiden pihkasta tehtyä olibaanihartsia. Hajupihkajauhepurkkeja Pihka on enimmäkseen terpeeneistä koostuvien eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pihka · Katso lisää »

Pikakirjoittaja (hyönteinen)

Pikakirjoittaja (Ips sexdentatus) on männyissä elävä kaarnakuoriainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pikakirjoittaja (hyönteinen) · Katso lisää »

Pikkuhavukirva

Pikkuhavukirva (Adelges laricis) on havukirvojen heimoon kuuluva hyönteislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pikkuhavukirva · Katso lisää »

Pikkukirjanpainaja

Pikkukirjanpainaja (Ips duplicatus) on kaarnakuoriaisten alaheimoon ja kirjanpainajien sukuun kuuluva laji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pikkukirjanpainaja · Katso lisää »

Pohjanmesisieni

Pohjanmesisieni eli mesisieni (Armillaria borealis) on yleisin Suomessa esiintyvistä neljästä Armillaria mellea -ryhmän mesisienilajista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pohjanmesisieni · Katso lisää »

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »

Populaatio

Populaatiolla eli kannalla tarkoitetaan biologiassa tavallisesti niiden yksilöiden joukkoa, jotka kuuluvat samaan lajiin ja elävät samanaikaisesti samalla alueella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Populaatio · Katso lisää »

Purppurakuusi

Purppurakuusi (Picea purpurea) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon, kuusten (Picea) sukuun kuuluva kasvilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Purppurakuusi · Katso lisää »

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Putkilokasvit · Katso lisää »

Puu

Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Puu · Katso lisää »

Sahanpuru

Sahanpuru on mekaanisen metsäteollisuuden eräs sivutuote.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sahanpuru · Katso lisää »

Salaattikastike

Italialaista salaattikastiketta. Salaattikastike eli salaatinkastike on salaatin kanssa tarjottavaksi tarkoitettu kastike.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Salaattikastike · Katso lisää »

Sarvijäärät

Sarvijäärät eli hapsenkakkiaisetOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 1090 (Cerambycidae) ovat kovakuoriaisheimo.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sarvijäärät · Katso lisää »

Sellu

harvennushakkuissa saatavasta melko ohuesta puutavarasta. Selluksi kutsutaan paperimassaa, joka on valmistettu puuhakkeista kemiallisella massanvalmistusmenetelmällä sellutehtaassa, esimerkiksi sulfaattimenetelmällä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sellu · Katso lisää »

Siemenkasvit

Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Siemenkasvit · Katso lisää »

Siperiankuusi

Siperiankuusi (Picea obovata) on mäntykasvien heimoon ja kuusten sukuun kuuluva havupuu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Siperiankuusi · Katso lisää »

Sivutuote

Sivutuote on toissijainen tuote, jota ei valmisteta tarkoituksellisesti, mutta joka syntyy päätuotteen valmistuksen yhteydessä joka tapauksessa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sivutuote · Katso lisää »

Stabilointiaine

Stabilointiaineet ovat ryhmä lisäaineita, jotka mahdollistavat elintarvikkeen fysikaalis-kemiallisen tilan ylläpitämisen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Stabilointiaine · Katso lisää »

Suutari (hyönteinen)

Suutari (Monochamus sutor) on kookas, mustansävyinen sarvijäärälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suutari (hyönteinen) · Katso lisää »

Tapionpöytä

Tapionpöytä (Picea abies f. tabulaeformis, incl. 'Tabulaeformis', 'Tabuliformis') eli pöytäkuusi tarkoittaa latvatonta metsäkuusta, joka kasvaa vaakasuuntaan, mutta ei juuri lainkaan ylöspäin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tapionpöytä · Katso lisää »

Tiheys

Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tiheys · Katso lisää »

Tukkimiehentäi

Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) on kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tukkimiehentäi · Katso lisää »

Tykky

Tykkylumisia kuusia. Tykky eli tykkylumi on puihin ja rakenteisiin kertyvää kovaa lunta ja huurretta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tykky · Katso lisää »

Tyynimeri

Tyynenmeren sijainti maapallolla. Tyynimeri eli Tyyni valtameri (vanh. Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka ulottuu pohjoisesta Arktikselta etelään Antarktikselle ja lännestä Aasian ja Australian mantereilta itään Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereille.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tyynimeri · Katso lisää »

Ukkoniluri

Ukkoniluri (Dendroctonus micans) on musta kaarnakuoriaislaji, joka on noin vajaan senttimetrin mittainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ukkoniluri · Katso lisää »

Ural (vuoristo)

Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ural (vuoristo) · Katso lisää »

Uuttaminen

Video laboratoriovälineillä tapahtuvasta uuttamisesta. Uuttaminen eli uutto eli ekstraktio on kemiallinen erotusmenetelmä, jossa haluttu aine voidaan erottaa liuoksesta aineen liukoisuusominaisuuksien perusteella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Uuttaminen · Katso lisää »

Vaippaniluri

Vaippaniluri (Hylurgops palliatus) on kärsäkkäiden (Curculionidae) heimoon kuuluva hyönteislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Vaippaniluri · Katso lisää »

Vaneri

15 mm:n paksuinen koivuvaneri Vanerin valmistuksen periaate Vaneri (aikaisemmin faneeri) on vähintään kolmesta ohuesta puuviilusta ristiin yhteen liimaamalla valmistettu levymäinen puutuote.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Vaneri · Katso lisää »

Veiksel-jääkausi

Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Verinahakka

Verinahakka (Stereum sanguinolentum) on valkolahoa aiheuttava kantasienilaji, joka muistuttaa kääpiä, mutta siltä puuttuu pillistö.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Verinahakka · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Euroopankuusi, Euroopanmetsäkuusi, Kuusi, Näre, Picea abies, Picea abies ssp. abies.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »