Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
15 suhteet: Aleksei Mihailovitš, Fjodor I, Fjodor III, Golitsyn, Iivana Julma, Ikoni, Mikael Romanov, Modernismi, Muotokuva, Natalja Naryškina, Naturalismi, Nikon (patriarkka), Perspektiivi, Pietari Suuri, Sofia Aleksejevna.
Aleksei Mihailovitš
Aleksei Mihailovitš Romanov, tsaari Aleksei I (ven. Алексей Михаилович Романов), (29. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1629 Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1676 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1645–1676. Hänestä tuli tsaari 16-vuotiaana. Aleksei Mihailovitšin hallitsijakausi oli Venäjän politiikassa vakiintumisen aikaa. Hänen kuuluisin poikansa on keisari Pietari I.
Uusi!!: Parsuna ja Aleksei Mihailovitš · Katso lisää »
Fjodor I
Fjodor I Ivanovitš; (31. toukokuuta 1557 – 17. tammikuuta (J: 7. tammikuuta) 1598) oli Venäjän tsaari vuosina 1584–1598. Hänet tunnetaan myös nimellä Fjodor Kellonsoittaja. Fjodorin äiti kuoli hänen ollessaan kolmevuotias ja hän kasvoi aikuiseksi isänsä, tsaari Iivana Julman varjossa. Hallituskaudellaan Fjodor osoitti vetäytyvänä ja hurskaana uskovaisena vain vähän mielenkiintoa valtion hallintoa kohtaan. Tämän seurauksena Fjodorin neuvonantajana ja lanko Boris Godunovista tuli Venäjän de facto hallitsija. Godunovista tuli myös Venäjän virallinen hallitsija Fjodor I:n kuoltua, mitä seurasi Venäjän vaipuminen niin sanottuun Sekasorron aikaan.
Uusi!!: Parsuna ja Fjodor I · Katso lisää »
Fjodor III
Fjodor III (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1661 Moskova, Moskovan Venäjä – 7. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1682 Moskova, Moskovan Venäjä) oli venäläinen suuriruhtinas ja Moskovan Venäjän tsaari vuosina 1676–1682.
Uusi!!: Parsuna ja Fjodor III · Katso lisää »
Golitsyn
Golitsyn-ruhtinassuvun vaakuna. Prinssi George Golitsynin muistokirjasto sijaitsee Carlowin palatsissa Pietarissa osoitteessa Fontanka 46. Maryinon palatsi päätyi Golitsyn-suvun omistukseen Stroganov-suvun kautta. Venäjän ministerineuvoston puheenjohtaja, pää- ja ulkoministeri, ruhtinas Vasili Golitsyn. Jalkaväenkenraali, ruhtinas Dmitry Vladimirovich Golitsyn. Golitsyn (Galitzine, Golitzin, Golitsin) on venäläinen ruhtinassuku, joka on yksi tunnetuimmista ja suurimmista aristokraattisuvuista Venäjän historiassa.
Uusi!!: Parsuna ja Golitsyn · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Parsuna ja Iivana Julma · Katso lisää »
Ikoni
Ikoni 900-luvulta. Valamon luostarissa pidetään yhtenä Suomen tärkeimmistä ikoneista. Tunnetuimpiin suomalaisiin ikoneihin kuuluva Valamon Jumalanäiti (Aleksei Konstantinov, 1878) Valamon luostarin pääkirkon puisessa ikoniseinässä (Dimitri Mironenko, 2010). Jerusalemin Jumalanäidin ikoni (1920-luku). Ikoni (eli kuva) on etenkin ortodoksisen kirkon uskonnollisissa yhteyksissä käyttämä kuva.
Uusi!!: Parsuna ja Ikoni · Katso lisää »
Mikael Romanov
Mikael Fjodorovitš Romanov (Mihail Fjodorovitš Romanov); (22. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1596 Moskova, Moskovan Venäjä — 23. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1645 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari Mihail I vuosina 1613–1645. Hän oli ensimmäinen Romanov-sukuinen hallitsija. Sekasorron aika päättyi Mikael Romanovin valintaan tsaariksi. Hän oli sukua Venäjää viikinkiajoilta saakka hallinneelle Rurikin dynastialle. Mikael Romanovin valtakaudella Venäjän hallitsema alue laajeni kasakoiden ansiosta nopeasti Siperian halki aina Tyynelle valtamerelle saakka.
Uusi!!: Parsuna ja Mikael Romanov · Katso lisää »
Modernismi
Franz Marc, ''Eläinten kohtalo'', 1913. Tatra T87 -henkilöauto, 1937. Modernismi tarkoittaa eri taiteenalojen uudistamiseen pyrkineitä kulttuuriliikkeitä.
Uusi!!: Parsuna ja Modernismi · Katso lisää »
Muotokuva
Rembrandt van Rijn, omakuva vuodelta 1660 Muotokuva kuvaa henkilöä.
Uusi!!: Parsuna ja Muotokuva · Katso lisää »
Natalja Naryškina
Natalja Kirillovna Naryškina (1. syyskuuta 1651 Moskova – 4. helmikuuta 1694 Moskova) oli Venäjän tsaarin Aleksei Mihailovitšin toinen vaimo ja Pietari Suuren äiti.
Uusi!!: Parsuna ja Natalja Naryškina · Katso lisää »
Naturalismi
Naturalismi voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Parsuna ja Naturalismi · Katso lisää »
Nikon (patriarkka)
Nikon Nikon (7. toukokuuta 1605 – 17. elokuuta 1681) oli Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka.
Uusi!!: Parsuna ja Nikon (patriarkka) · Katso lisää »
Perspektiivi
Ratakiskot "katoamassa" kaukaisuuteen. Perspektiivi on kolmiulotteinen näkövaikutelma esineiden sijainnista ja etäisyydestä, sekä sen vaikutelman luomista kuvataiteessa eri keinoin.
Uusi!!: Parsuna ja Perspektiivi · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Parsuna ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Sofia Aleksejevna
Sofia Aleksejevna, aikalaismuotokuva. Sofia Aleksejevna (27. syyskuuta (J: 17. syyskuuta) 1657 Moskova, Moskovan Venäjä – 14. heinäkuuta (J: 3. heinäkuuta) 1704 Moskova, Moskovan Venäjä) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Parsuna ja Sofia Aleksejevna · Katso lisää »
