Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
15 suhteet: Etelä-Pohjanmaan murre, Fonetiikka, Hämäläismurteet, Kaakkoismurteet, Lounaismurteet, Monoftongi, Pohjoissaame, Saksan kieli, Savolaismurteet, Suomen kieli, Tavu, Triftongi, Unkarin kieli, Viron kieli, Vokaali.
Etelä-Pohjanmaan murre
Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre.
Uusi!!: Diftongi ja Etelä-Pohjanmaan murre · Katso lisää »
Fonetiikka
Fonetiikka eli ääntöoppi on tieteenala, jossa tutkitaan puhetta: ihmisäänen ja kielen äänteiden – vokaalien ja konsonanttien – syntyä, niiden akustista luonnetta ja kuulosignaalin tulkitsemista.
Uusi!!: Diftongi ja Fonetiikka · Katso lisää »
Hämäläismurteet
Hämäläismurteiden puhuma-alue. 1. Perihämäläiset murteet 2. Etelähämäläiset murteet 3. Kaakkoishämäläiset murteet - 3A. Hollolan ryhmä - 3B. Porvoon ryhmä - 3C. Iitin ryhmä 4 Yläsatakuntalaiset murteet. Punaisella vinoviivoituksella on merkitty lounaiset välimurteet. Hämäläismurteet ovat suomen kielen länsimurteisiin kuuluvia murteita, joita puhutaan eteläpohjalaisten murteiden eteläpuolella, lounaismurteiden itäpuolella ja savolaismurteiden länsipuolella.
Uusi!!: Diftongi ja Hämäläismurteet · Katso lisää »
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Uusi!!: Diftongi ja Kaakkoismurteet · Katso lisää »
Lounaismurteet
Lounaismurteiden levinneisyysalue Lounaismurteet ovat Lounais-Suomessa melko pienellä mutta tiheästi asutulla maantieteellisellä alueella (kolmio Vihti–Turku–Merikarvia) puhuttuja suomen kielen murteita.
Uusi!!: Diftongi ja Lounaismurteet · Katso lisää »
Monoftongi
Monoftongi eli yksinkertainen vokaali on vokaaliäänne, jonka laatu ei ääntämisen aikana muutu.
Uusi!!: Diftongi ja Monoftongi · Katso lisää »
Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.
Uusi!!: Diftongi ja Pohjoissaame · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Diftongi ja Saksan kieli · Katso lisää »
Savolaismurteet
Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
Uusi!!: Diftongi ja Savolaismurteet · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Diftongi ja Suomen kieli · Katso lisää »
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Uusi!!: Diftongi ja Tavu · Katso lisää »
Triftongi
Triftongi eli kolmoisääntiö on vokaaliäänne, joka muodostuu kolmesta laadullisesti erilaisesta mutta samaan tavuun kuuluvasta vokaalielementistä.
Uusi!!: Diftongi ja Triftongi · Katso lisää »
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Uusi!!: Diftongi ja Unkarin kieli · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Diftongi ja Viron kieli · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Diftongi ja Vokaali · Katso lisää »
