Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
12 suhteet: Bysantin valtakunta, Diogenes Laertios, Eleginen distikon, Epigrammi, Filologia, Filosofi, Friedrich Nietzsche, Kreikkalainen antologia, Merkittävien filosofien elämät ja opit, Muinaiskreikka, Thales, Zeus.
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Sekamitat ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Diogenes Laertios
Diogenes Laertios (200-luku) kuuluu merkittävimpiin antiikin ajalla eläneisiin filosofien elämäkertojen kirjoittajiin.
Uusi!!: Sekamitat ja Diogenes Laertios · Katso lisää »
Eleginen distikon
Eleginen distikon (myös eleginen distikhon, elegiamitta,, ”kaksisäkeinen”) on antiikin kreikkalaisesta metriikasta peräisin oleva runomitta, jota käytettiin alun perin elegia- eli hautarunoudessa.
Uusi!!: Sekamitat ja Eleginen distikon · Katso lisää »
Epigrammi
Epigrammi (Epigrammeissa on usein lopussa terävä pisto tai lakoninen tai kiusoitteleva toteamus. Epigrammit ovat hyvä osoitus runouden voimasta oivallusten ja sukkeluuksien esittämisessä. Alun perin epigrammi tarkoitti rakennuksen päätykirjoitusta ”päälle kirjoitettua”, temppelilahjojen omistuskirjoitusta tai päällekirjoitusta. Hautakiviin piirretyt epigrammit kertoivat haudatun nimen ja jotain hänen elämänvaiheistaan. Jo muinaisessa Egyptissä laadittiin epigrammeja. Ensimmäinen nimeltä tunnettu epigrammirunoilija on kreikkalainen Arkhilokhos (n. 680–645 eaa.). Roomalainen Martialis (n. 40–104 jaa.) laati yli satiirista epigrammia, joista on suomennettu valikoima Venus, viini ja vapaus. Suomalaisia epigrammaatikkoja ovat esim. J. L. Runeberg, V. A. Koskenniemi ja Otto Manninen. Kreikkalaisen epigrammirunouden tärkein lähde on Kreikkalainen antologia. Roomalaiset epigrammit ovat paljossa velkaa kreikkalaisille edeltäjille ja aikalaisille. Roomalaiset epigrammit olivat kuitenkin kreikkalaisia useammin satiirisia ja käyttivät joskus epäsiveellistä kieltä vaikutuksen aikaansaamiseksi. Nykypäivänä epigrammin tunnetuin muoto on viisisäkeinen limerikki.
Uusi!!: Sekamitat ja Epigrammi · Katso lisää »
Filologia
Filologia on oppiaine, joka tutkii kielen, tekstien ja kulttuurien välistä yhteyttä.
Uusi!!: Sekamitat ja Filologia · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: Sekamitat ja Filosofi · Katso lisää »
Friedrich Nietzsche
Friedrich Wilhelm Nietzsche (15. lokakuuta 1844 Röcken, Saksi, Preussi, Pohjois-Saksan liitto – 25. elokuuta 1900 Weimar, Saksi-Weimar-Eisenach, Saksan keisarikunta) oli saksalainen filosofi, oppitaustaltaan klassillinen filologi, joka tyylillisesti kirjavassa tuotannossaan pohti erityisesti elämänfilosofian perimmäisiä kysymyksiä.
Uusi!!: Sekamitat ja Friedrich Nietzsche · Katso lisää »
Kreikkalainen antologia
Kreikkalainen antologia (joskus myös Anthologia Palatina) on kokoelma kreikkalaista runoutta, enimmäkseen epigrammeja, klassiselta ja bysanttilaiselta ajalta.
Uusi!!: Sekamitat ja Kreikkalainen antologia · Katso lisää »
Merkittävien filosofien elämät ja opit
Merkittävien filosofien elämät ja opit (Bioi kai gnōmai tōn en filosofia eudokimēsantōn) on Diogenes Laertioksen kokoama antiikin kreikkalaisten filosofien elämäkertateos.
Uusi!!: Sekamitat ja Merkittävien filosofien elämät ja opit · Katso lisää »
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Uusi!!: Sekamitat ja Muinaiskreikka · Katso lisää »
Thales
Thales Miletoslainen (noin 636–546 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi, matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Sekamitat ja Thales · Katso lisää »
Zeus
Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.
Uusi!!: Sekamitat ja Zeus · Katso lisää »
