28 suhteet: Absoluuttinen korkeus, Fosforipitoisuus (limnologia), Happi, Happipitoisuus (limnologia), Härkälintu, Hehtaari, Heinätavi, Humus, Järvi, Kalmbergin kartasto, Kangasala, Kirkkojärvi (Kangasala, Sahalahti), Kokemäenjoen vesistö, Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia), Längelmäveden alue, Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue, Liukeneminen, Luhta, Neliökilometri, Peruskartta, Pirkanmaan maakunta, Rehevöityminen, Ruoppaus, Ruskosuohaukka, Suomen vesistöalueet, Suomi, Telkkä, Tukkasotka.
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
Fosforipitoisuus (limnologia)
Fosforipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön eliöiden ravintotilannetta.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Fosforipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Happi · Katso lisää »
Happipitoisuus (limnologia)
Happipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön hydrologista ja ekologista tilaa.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Happipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Härkälintu
Härkälintu. Härkälinnun munia. Härkälintu (Podiceps grisegena) on isokokoinen vesilintu, joka muistuttaa hieman silkkiuikkua.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Härkälintu · Katso lisää »
Hehtaari
Neliön muotoisen hehtaarin koko eli 100 m × 100 m. Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Hehtaari · Katso lisää »
Heinätavi
Heinätavi (Spatula querquedula) on sorsien heimoon kuuluva lintulaji.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Heinätavi · Katso lisää »
Humus
Humusta. Humus (lat.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Humus · Katso lisää »
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Järvi · Katso lisää »
Kalmbergin kartasto
Keisarillisen Venäjän sotilaskartaston lehtijako vuodelta 1855–1856. Kartasto tunnetaan paremmin Kalmbergin kartaston nimellä. Kalmbergin kartasto on venäläisten sotilastopografien vuosina 1855–1856 eversti Gustav Adolf Kalmbergin johdolla laatima kartta Etelä- ja Länsi-Suomesta.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Kalmbergin kartasto · Katso lisää »
Kangasala
Kangasala on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Kangasala · Katso lisää »
Kirkkojärvi (Kangasala, Sahalahti)
Kirkkojärvi on Pirkanmaalla Kangasalla Sahalahden kirkonkylässä sijaitseva järvi.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Kirkkojärvi (Kangasala, Sahalahti) · Katso lisää »
Kokemäenjoen vesistö
Kokemäenjoen vesistöalue. Kokemäenjoen vesistö (vesistöaluetunnus 35) on Suomen päävesistöalue, joka on nimetty laskujokensa Kokemäenjoen mukaan.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Kokemäenjoen vesistö · Katso lisää »
Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)
Lämpötilakerrostuneisuus on erikoistapaus tiheyseroihin perustuvassa vesistöjen tai ilmamassojen kerrostumisista (tiheyskerrostuneisuus).
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) · Katso lisää »
Längelmäveden alue
Längelmävettä ilmakuvassa. Längelmäveden alue (vesistöaluetunnus 35.72) on Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 1 065,24 neliökilometriä.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Längelmäveden alue · Katso lisää »
Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue
Längelmävettä ilmakuvassa. Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.7) on Suomen vesistöaluejaotuksessa yksi Kokemäenjoen vesistön (vesistöaluetunnus 35) ensimmäisen jakovaiheen osa-alueista.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue · Katso lisää »
Liukeneminen
Ruokasuola, natriumkloridi, liukenee hyvin veteen. Suola on liukeneva aine ja vesi liuotin. Kulta, joka on aikoinaan ollut liuenneena kuutiolliseen pyriittikiteeseen, on jäänyt jäljelle, kun pyriitti on liuennut virtaavaan veteen. Kiven keskuksessa näkyy edelleen osa alkuperäisestä pyriittikiteestä. Liukeneminen on tapahtuma, jossa liukeneva aine sekoittuu liuottimeen siten, että syntyy liuos.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Liukeneminen · Katso lisää »
Luhta
Tervaleppäluhtaa Saksassa. Suomessa vastaavanlaisia luhtia on etelärannikolla. Luhta eli vataja on tulvavaikutteinen suo, joka sijaitsee vesistön vaikutuspiirissä.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Luhta · Katso lisää »
Neliökilometri
Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Neliökilometri · Katso lisää »
Peruskartta
Peruskartta on karttatyyppi, jossa esitetään alueiden perusasiat, kuten talot, tiet, pellot ja vesistöt.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Peruskartta · Katso lisää »
Pirkanmaan maakunta
Pirkanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Satakunnan ja Hämeen historiallisten maakuntien alueella.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Pirkanmaan maakunta · Katso lisää »
Rehevöityminen
Liiallinen lannoittaminen johtaa ravinteet vesistöihin, mikä rehevöittää järviä ja jokia. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen ravinnesaannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Rehevöityminen · Katso lisää »
Ruoppaus
San Franciscon lahdella. Ruoppaus on vesirakentamista, jossa vesistön pohjaa kaivetaan veden syvyyden lisäämiseksi.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Ruoppaus · Katso lisää »
Ruskosuohaukka
''Circus aeruginosus'' Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) on keskikokoinen päiväpetolintulaji.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Ruskosuohaukka · Katso lisää »
Suomen vesistöalueet
Suomen vesistöalueet, tai lyhyemmin Suomen vesistöt, ovat ne valuma-alueet, jotka ovat osittain tai kokonaan Suomen alueella.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Suomen vesistöalueet · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Suomi · Katso lisää »
Telkkä
Telkkä (Bucephala clangula) on sorsien heimoon kuuluva pienehkö kokosukeltaja.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Telkkä · Katso lisää »
Tukkasotka
Tukkasotkan munia. Talvella tukkasotkat kokoontuvat usein suuriksi parviksi. 2 000 tukkasotkaa lepäämässä Ystadin satamassa tammikuussa 2016. Tukkasotka (Aythya fuligula) on keskikokoinen sukeltajasorsa.
Uusi!!: Pakkalanjärvi ja Tukkasotka · Katso lisää »