Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
17 suhteet: Arkkitehtuuri, Bursa, Bysantin arkkitehtuuri, Edirne, Islamilainen arkkitehtuuri, Istanbul, Italia, Kupoli, Mamelukit, Moskeija, Osmanien valtakunta, Pendentiivi, Persialainen arkkitehtuuri, Seldžukit, Selimin moskeija, Sinan, Topkapın palatsi.
Arkkitehtuuri
Arkkitehtuurin keskeisiä käsitteitä ovat muiden muassa massa, muoto ja mittasuhteet, tila, aika ja liike, pinnat, materiaalit ja värit sekä valo ja varjo. Carlo Scarpa, Museo di Castelvecchio. Bangladeshin parlamentti. Arkkitehtuuri eli rakennustaide on taiteen ja tekniikan muoto, jossa yhdyskuntia, rakennuksia ja niihin liittyviä osia suunnitellaan useasta näkökulmasta.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Arkkitehtuuri · Katso lisää »
Bursa
Bursa (aikaisemmin Brusa tai Prusa) on Turkin neljänneksi suurin kaupunki.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Bursa · Katso lisää »
Bysantin arkkitehtuuri
Hagia Sofia. Bysantin arkkitehtuuri on vuoden 330 jälkeen syntyneessä Bysantin valtakunnassa kehittynyt arkkitehtuurityyli.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Bysantin arkkitehtuuri · Katso lisää »
Edirne
Edirne (alkujaan Hadrianopolis) on kaupunki Turkin Traakiassa Maritzajoen varrella, Kreikan ja Bulgarian rajojen tuntumassa.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Edirne · Katso lisää »
Islamilainen arkkitehtuuri
Islamilainen arkkitehtuuri eli islamilainen rakennustaide on osa islamilaista taidetta.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Islamilainen arkkitehtuuri · Katso lisää »
Istanbul
Istanbul (vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. Byzantion, vuosina n. 330–1930 Konstantinopoli, virallisesti nimen muutti Mustafa Kemal Atatürk vuonna 1930) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 15,3 milj. asukasta), ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Istanbul · Katso lisää »
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Italia · Katso lisää »
Kupoli
Kupolin poikkileikkaus. Kupoli eli kupuholvi (latinan sanasta cupa ’tynnyri, sammio’) on pyöreiden, monikulmaisten tai neliömäisten tilojen kaarevarakenteinen holvikatto.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Kupoli · Katso lisää »
Mamelukit
Mamelukki Alepposta, nykyisen Syyrian alueelta. Mamelukit (’omistettu’, مماليك, mamālīk, ’omistetut’) olivat muslimikalifien, seldžukkien ja aijubidien keskiajalla käyttämiä sotilasorjia, joista tuli ajan myötä voimakas sotilaskasti.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Mamelukit · Katso lisää »
Moskeija
Moskeija on perusmuodossaan yksinkertaisesti puhdas alue, joka on tarkoitettu rukoiluun.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Moskeija · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Pendentiivi
Pendentiivit merkitty kuvaan keltaisina. Pendentiivi on arkkitehtuurissa kolmiomainen ja kaareva holvin osa, joka liittää pyöreän tai monikulmaisen kupolin alla olevaan neliömäiseen tilaan.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Pendentiivi · Katso lisää »
Persialainen arkkitehtuuri
safavididynastian rakennukset samalta ajalta. Persialainen arkkitehtuuri, myös iranilainen arkkitehtuuri, on nykyisen Iranin ja historiallisen Persian alueella sijaitsevaa arkkitehtuuria.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Persialainen arkkitehtuuri · Katso lisää »
Seldžukit
Kartta seldžukkien hallitsemasta alueesta vuonna 1092. Karttaan on merkitty tähdellä pääkaupunki Ishfahan sekä Dandanaqanin (1040) ja Manzikertin (1071) taistelupaikat. Seldžukit olivat turkkilaiskansa, joka saapui ensimmäisenä turkkilaiskansana Vähään-Aasiaan 1000-luvun alussa Keski-Aasiasta.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Seldžukit · Katso lisää »
Selimin moskeija
Selimin moskeija on Osmanien aikainen moskeija Edirnessä, Turkissa.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Selimin moskeija · Katso lisää »
Sinan
Suleimanin moskeija Istanbulissa. Mehmed Paša Sokolovićin silta Koca Mimar Sinan Ağa (noin 1490 – 17. heinäkuuta 1588) oli arkkitehti, joka vaikutti osmanien valtakunnassa Suleiman Suuren, Selim II:n ja Murat III:n hallituskausilla.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Sinan · Katso lisää »
Topkapın palatsi
Bosporinsalmelta. Pienoismalli koko palatsialueesta Topkapın palatsi on Turkin Istanbulissa sijaitseva palatsi, joka toimi vuosina 1465–1853 Ottomaanien valtakunnan hallintopaikkana.
Uusi!!: Osmanien arkkitehtuuri ja Topkapın palatsi · Katso lisää »
