Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
26 suhteet: Daniel Nyblin, Helsingin normaalilyseo, Helsinki, J. R. Aspelin, Jyväskylän Lyseon lukio, Jyväskylän seminaari, Kansakoulu, Kustavi Grotenfelt, Oppikoulu, Papisto, Postuumi, Säätyvaltiopäivät 1899, Säätyvaltiopäivät 1900, Säätyvaltiopäivät 1904, Sortavalan seminaari, Suomalainen puolue, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Svenska lyceum i Helsingfors, Tilma Hainari, Tohmajärvi, Viipurin läänin itäinen vaalipiiri, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, 1856, 1910, 23. tammikuuta, 7. maaliskuuta.
Daniel Nyblin
Nyblin vuonna 1895. Carl Petter Daniel Dyrendahl Nyblin (30. kesäkuuta 1856 Drammen, Norja – 19. heinäkuuta 1923 Helsinki) oli norjalaissyntyinen valokuvaaja ja yksi Suomen valokuvaushistorian suurista vaikuttajista.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Daniel Nyblin · Katso lisää »
Helsingin normaalilyseo
Helsingin normaalilyseo Helsingin normaalilyseo (lempinimi Norssi) on yksi Suomen vanhimmista toiminnassa olevista suomenkielisistä kouluista.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Helsingin normaalilyseo · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Helsinki · Katso lisää »
J. R. Aspelin
Johannes Reinhold Aspelin (1. elokuuta 1842 Messukylä – 29. toukokuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen arkeologi.
Uusi!!: Oskar Hainari ja J. R. Aspelin · Katso lisää »
Jyväskylän Lyseon lukio
Jyväskylän Lyseon lukio on vanhin suomenkielinen oppikoulu.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Jyväskylän Lyseon lukio · Katso lisää »
Jyväskylän seminaari
Ludvig Isak Lindqvistin laatima asemakaavakartta Jyväskylän seminaarista (1877). Jyväskylän seminaarin opetusohjelmaan kuului voimistelu. Seminaarin naisosastolaisia voimistelupuvuissaan sauvoineen vuonna 1897. Jyväskylän seminaarin miesosaston oppilaita 1900-luvun alussa pukeutuneina parhaisiinsa. Jyväskylän seminaari oli vuonna 1863 perustettu Suomen ensimmäinen opettajaseminaari.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Jyväskylän seminaari · Katso lisää »
Kansakoulu
Kansakoululaisia 1920-luvulla Kansakoulu oli Suomessa aluksi viisivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustaa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Kansakoulu · Katso lisää »
Kustavi Grotenfelt
Kustavi Grotenfelt. Kustavi (Gustaf) Grotenfelt, kirjailijanimi Leimu, (27. huhtikuuta 1861 Helsinki – 7. tammikuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, Helsingin yliopiston professori, kirjailija, valtiopäivämies ja nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Kustavi Grotenfelt · Katso lisää »
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Oppikoulu · Katso lisää »
Papisto
Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Papisto · Katso lisää »
Postuumi
Kafkan kuoleman jälkeen teoksen viimeisteli julkaisukuntoon hänen ystävänsä Max Brod. Postuumilla tarkoitetaan henkilön kuolemansa jälkeen saamaa tunnustusta tai julkaistua teosta.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Postuumi · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1899
Säätyvaltiopäivät 1899 olivat ylimääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Säätyvaltiopäivät 1899 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1900
Säätyvaltiopäivät 1900 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Säätyvaltiopäivät 1900 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1904
Säätyvaltiopäivät 1904–1905 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Säätyvaltiopäivät 1904 · Katso lisää »
Sortavalan seminaari
Sortavalan seminaari oli vuosina 1880–1944 Sortavalassa toiminut opettajainvalmistuslaitos, joka koulutti opettajia erityisesti Karjalaan.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Sortavalan seminaari · Katso lisää »
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Suomalainen puolue · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Svenska lyceum i Helsingfors
Svenska Lyceum, Liisankatu 13 vuonna 1961. Svenska lyceum i Helsingfors eli Helsingin ruotsalainen lyseo (aiemmin Helsingin ruotsalainen reaalilyseo) oli Helsingin Kruununhaassa vuosina 1872–1973 eri nimillä toiminut valtion omistama ruotsinkielinen poikakoulu.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Svenska lyceum i Helsingfors · Katso lisää »
Tilma Hainari
Tilma Sofia Hainari (o.s. Hagan; 1. syyskuuta 1861 Ruskeala – 23. tammikuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen naisasia-aktivisti ja kansanvalistaja.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Tilma Hainari · Katso lisää »
Tohmajärvi
Tohmajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Karjalan seutukunnassa Pohjois-Karjalan maakunnan eteläosassa, valtatie 6:n varrella, ja valtatie 9:n itäisessä päätepisteessä.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Tohmajärvi · Katso lisää »
Viipurin läänin itäinen vaalipiiri
Viipurin läänin itäinen vaalipiiri oli Suomen eduskuntavaalien vaalipiiri, joka käsitti Viipurin läänin itäisen osan eli osan Karjalan kannasta ja Laatokan Karjalan.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Viipurin läänin itäinen vaalipiiri · Katso lisää »
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Georg Zacharias Forsman, kirjailijanimi Yrjö Koskinen, 10. joulukuuta 1830 Vaasa – 13. marraskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J. V. Snellmanin jälkeen.
Uusi!!: Oskar Hainari ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen · Katso lisää »
1856
Ei kuvausta.
Uusi!!: Oskar Hainari ja 1856 · Katso lisää »
1910
Nikola I.
Uusi!!: Oskar Hainari ja 1910 · Katso lisää »
23. tammikuuta
23.
Uusi!!: Oskar Hainari ja 23. tammikuuta · Katso lisää »
7. maaliskuuta
7.
Uusi!!: Oskar Hainari ja 7. maaliskuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
O. A. Forsström, O. A. Hainari, O.A. Hainari, Oskar Forsström.
