Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
15 suhteet: Astrahan, Hirmuvalta, Iivana Julma, Kolomna, Liettua, Maria Temrjukovna, Moskovan Venäjä, Novgorod, Opritšnikki, Pajarit, Ruhtinas, Simeon Bekbulatovitš, Tataarit, Tšingis-kaani, Venäjän keisari.
Astrahan
Astrahan on noin puolen miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä Volgan suistossa, noin 100 kilometriä Kaspianmerestä.
Uusi!!: Opritšnina ja Astrahan · Katso lisää »
Hirmuvalta
Hirmuvalta eli terrori on valtaa, joka perustuu väkivaltaisiin keinoihin ja herättää kauhua.
Uusi!!: Opritšnina ja Hirmuvalta · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Opritšnina ja Iivana Julma · Katso lisää »
Kolomna
Kolomna on kaupunki Moskovan alueella Keski-Venäjällä.
Uusi!!: Opritšnina ja Kolomna · Katso lisää »
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Uusi!!: Opritšnina ja Liettua · Katso lisää »
Maria Temrjukovna
Iivana Julman kuvakronikassa. Muistomerkki Naltšikissa, Kabardi-Balkarian tasavallan pääkaupungissa. Maria Temrjukovnan sinettisormus. Lautanen, jonka Temrjukovna sai todennäköisesti häälahjakseen. Maria Temrjukovna (1544/1546 - 1./9. syyskuuta 1569) oli kabardiprinsessa ja Venäjän tsaari Iivana IV Julman toinen vaimo.
Uusi!!: Opritšnina ja Maria Temrjukovna · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Opritšnina ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Opritšnina ja Novgorod · Katso lisää »
Opritšnikki
Nikolai Nevrevin maalaus ''Opritšnikit'' (1870-luku) Opritšnikki oli Venäjän tsaari Iivana Julman (1533–1584) perustaman järjestön jäsenen nimitys.
Uusi!!: Opritšnina ja Opritšnikki · Katso lisää »
Pajarit
Venäläisiä pajareita 1500–1600-luvun asuissa. Pajarit eli bojaarit (’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä ennen Pietari Suuren aikaa.
Uusi!!: Opritšnina ja Pajarit · Katso lisää »
Ruhtinas
Ruhtinas on aatelisarvo, joka luetaan ylhäisaateliin.
Uusi!!: Opritšnina ja Ruhtinas · Katso lisää »
Simeon Bekbulatovitš
Sain-Bulat Bek-Bulatinpoika. Simeon Bekbulatovitš tai Sain-Bulat han (/ ساین بولاط; kuollut 5. tammikuuta 1616) oli tataaritaustainen venäläinen valtiomies, Tšingis-kaanin jälkeläinen, joka toimi hetkellisesti Venäjän hallitsijana.
Uusi!!: Opritšnina ja Simeon Bekbulatovitš · Katso lisää »
Tataarit
Tataarit on historiallinen yleisnimitys, joka alkujaan viittasi muinaisturkkilaisiin- ja mongolilaisiin heimoihin, kuten Tšingis-kaanin sotureihin.
Uusi!!: Opritšnina ja Tataarit · Katso lisää »
Tšingis-kaani
Tšingis-kaani (alkuperäinen nimi Temüdžin (Тэмүжин), 1162/1167 – 18. elokuuta 1227) oli mongolien sotilasjohtaja ja lainlaatija, joka valloitti 1200-luvun alussa suuren osan Keski- ja Itä-Aasiaa.
Uusi!!: Opritšnina ja Tšingis-kaani · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Opritšnina ja Venäjän keisari · Katso lisää »
