Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
74 suhteet: Ainemäärä, Albert Einstein, Alumiini, Argon, Atomi, Atomimassa, Beryllium, Betoni, Boori, Bromi, Dulongin ja Petit’n laki, Elohopea, Epämetalli, Etanoli, Grafiitti, Graniitti, Happi, Höyrystymislämpö, Helium, Hiili, Hiilidioksidi, Hopea, Ideaalikaasu, Ilma, Intensiivi- ja ekstensiivisuureet, Jalokaasut, James Clerk Maxwell, Joule, Kaasuvakio, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kelvin, Kilogramma, Kivihiili, Kulta, Kupari, Kvantittuminen, Kvanttimekaniikka, Lasi, Lämpö, Lämpöenergia, Lämpökapasiteetti, Lämpölaajeneminen, Lämpötila, Lyijy, Massa, Mäntä, Metaani, Metalli, Molekyyli, Mooli, ..., Moolimassa, Olomuoto, Paine, Peter Debye, Pierre Louis Dulong, Pii (alkuaine), Platina, Puu, Rauta, Rikki, Rikkidioksidi, Rikkihappo, Savi, Sinkki, Sulamislämpö, Timantti, Tina, Työ (fysiikka), Typpi, Vapausaste (termodynamiikka), Vesi, Vety, 1819, 1859. Laajenna indeksi (24 lisää) »
Ainemäärä
Amedeo Avogadro tutki kemiallisia reaktioita ja hänen mukaansa on nimetty Avogadron luku. Ainemäärä (tunnus n) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee tarkasteltavan kohteen hiukkasten lukumäärää.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Ainemäärä · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Albert Einstein · Katso lisää »
Alumiini
Alumiiniatomeja kuvattuna elektronimikroskoopilla. Alumiini on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kolmanteen jaksoon ja 13. ryhmään (eli kolmanteen pääryhmään) kuuluva metalli.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Alumiini · Katso lisää »
Argon
Argon on järjestysluvultaan 18.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Argon · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Atomi · Katso lisää »
Atomimassa
Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Atomimassa · Katso lisää »
Beryllium
Beryllium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Be ja järjestysluku 4.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Beryllium · Katso lisää »
Betoni
Betoni on valmistettaessa nestemäisessä muodossa olevaa massaa, joka raaka-aineidensa kemiallisen reaktion kautta kovettuu kiinteään, kivimäiseen muotoon.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Betoni · Katso lisää »
Boori
bunsenlampun liekin vihreäksi. Boori on alkuaine, joka on kolmiarvoinen amorfinen puolimetalli, jota esiintyy luonnossa vain boraattiyhdisteinä.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Boori · Katso lisää »
Bromi
Bromi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Br (löyhkä), järjestysluku 35 ja CAS-numero 7726-95-6.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Bromi · Katso lisää »
Dulongin ja Petit’n laki
Dulongin ja Petit'n laki on Pierre Louis Dulongin ja Alexis Thérèse Petit'in vuonna 1819 esittämä lämpöopillinen laki.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Dulongin ja Petit’n laki · Katso lisää »
Elohopea
Elohopea on raskas metallinen alkuaine.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Elohopea · Katso lisää »
Epämetalli
Epämetallit ovat alkuaineita, jotka eivät käyttäydy kuten metallit.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Epämetalli · Katso lisää »
Etanoli
Kieli.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Etanoli · Katso lisää »
Grafiitti
Pala grafiittia Grafiitti on hiilen yleisin ilmenemismuoto.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Grafiitti · Katso lisää »
Graniitti
Graniitti on rakeinen syväkivilaji, joka kuuluu magmakiviin.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Graniitti · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Happi · Katso lisää »
Höyrystymislämpö
Höyrystymislämpö (tunnus Qh) on fysikaalinen suure.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Höyrystymislämpö · Katso lisää »
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Helium · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Hiili · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hopea
Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Hopea · Katso lisää »
Ideaalikaasu
Kaavio ideaalikaasun olemuksesta ja törmäyksien johdosta aiheutunut hiukkasen satunnainen rata. Kuva on kaappaus ohjelmasta, jonka teki prof. Fu-Kwun Hwang, Taipei, Taiwan. Ideaalikaasu on yksinkertaisin kaasumaisen olomuodon teoreettinen malli, jolla selitetään todellisten kaasujen eli reaalikaasujen ominaisuuksia.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Ideaalikaasu · Katso lisää »
Ilma
prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Ilma · Katso lisää »
Intensiivi- ja ekstensiivisuureet
Monet materiaalien ja fysikaalisten systeemien ominaisuuksia kuvaavat suureet voidaan luokitella joko intensiivisiksi tai ekstensiivisiksi sen mukaan miten ne riippuvat systeemin koosta.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Intensiivi- ja ekstensiivisuureet · Katso lisää »
Jalokaasut
Geisslerin putkessa oranssia valoa. Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti, pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Jalokaasut · Katso lisää »
James Clerk Maxwell
James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja James Clerk Maxwell · Katso lisää »
Joule
Joule (tunnus J) on SI-järjestelmässä työn ja energian yksikkö.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Joule · Katso lisää »
Kaasuvakio
Kaasuvakio (R) on kemiassa ja fysiikassa käytetty luonnonvakio.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Kaasuvakio · Katso lisää »
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Kelvin · Katso lisää »
Kilogramma
Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleiskielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Kilogramma · Katso lisää »
Kivihiili
Kivihiiltä aromaattisia renkaita. Mitä enemmän kivihiilessä on tällaisia renkaita, sitä enemmän se muistuttaa grafiittia. Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Kivihiili · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Kulta · Katso lisää »
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Kupari · Katso lisää »
Kvantittuminen
elektronien pyörimismäärä on kvantittunut. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Kvantittuminen · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Lasi
Kaj Franckin kartio-laseja ja kaadin, 1958. Lasi on sulatettujen silikaattien jähmettyessä muodostunut amorfinen massa.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Lasi · Katso lisää »
Lämpö
Kuuma hiillos säteilee sekä lämpösäteilyä että valoa. Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Lämpö · Katso lisää »
Lämpöenergia
Kuuma metalliesine säteilee näkyvää valoa. Lämpöenergia on periaatteessa se määrä lämpöä, joka tarvittaisiin lämmittämään metalli siihen lämpötilaan, jossa se on, mutta se ei ole yksikäsitteisesti määritelty, sillä on monia keinoja saada kappale tiettyyn lämpötilaan ja niihin saatetaan tarvita eri määrä lämpöä. Toisin kuin sisäenergia, lämpöenergia ei näin ollen ole tilanfunktio. Lämpöenergia eli terminen energia merkitsee termodynamiikassa sitä sisäenergiaa, joka systeemiin sisältyy sen vuoksi, että se on tietyssä lämpötilassa.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Lämpöenergia · Katso lisää »
Lämpökapasiteetti
Lämpökapasiteetti on se lämpömäärä, joka tarvitaan kappaleen tai muun fysikaalisen järjestelmän lämpötilan kohottamiseksi yhdellä lämpöasteella.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Lämpökapasiteetti · Katso lisää »
Lämpölaajeneminen
Lämpölaajeneminen tarkoittaa materiaalien laajenemista eli tilavuuden kasvamista lämpötilan noustessa.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Lämpölaajeneminen · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Lämpötila · Katso lisää »
Lyijy
Lyijy on hiiliryhmään kuuluva metallimainen painava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pb ja CAS-numero 7439-92-1.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Lyijy · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Massa · Katso lisää »
Mäntä
Polttomoottorin osat: P.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Mäntä · Katso lisää »
Metaani
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Metaani · Katso lisää »
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Metalli · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Molekyyli · Katso lisää »
Mooli
Mooli (yksikön tunnus mol) on ainemäärän mittayksikkö.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Mooli · Katso lisää »
Moolimassa
Moolimassa (tunnus M, yksikkö g/mol tai kg/mol ISBN 952-5420-93-0) on se massa, joka on yhdellä moolilla atomeita tai molekyylejä. Yhdessä moolissa on Avogadron vakion (NA.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Moolimassa · Katso lisää »
Olomuoto
Olomuoto on aineen tila, joka määrittää sen fysikaalista käyttäytymistä.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Olomuoto · Katso lisää »
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Paine · Katso lisää »
Peter Debye
Petrus Josephus Wilhelmus Debije (24. maaliskuuta, 1884 – 2. marraskuuta, 1966) oli Nobel-palkittu alankomaalainen fysikaalinen kemisti.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Peter Debye · Katso lisää »
Pierre Louis Dulong
Pierre Louis Dulong (12. helmikuuta 1785 Rouen, Ranska – 19. heinäkuuta 1838 Pariisi) oli ranskalainen fyysikko ja kemisti.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Pierre Louis Dulong · Katso lisää »
Pii (alkuaine)
Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »
Platina
Platina on hopeanharmaa jalometalli, joka kuuluu siirtymäalkuaineisiin.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Platina · Katso lisää »
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Puu · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Rauta · Katso lisää »
Rikki
Rikki on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on S, järjestysluku 16 ja IUPACin standardin mukainen atomimassa on amu.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Rikki · Katso lisää »
Rikkidioksidi
Rikkidioksidi (SO2) on väritön, pistävänhajuinen, ärsyttävä ja syövyttävä kaasu.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Rikkidioksidi · Katso lisää »
Rikkihappo
alt.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Rikkihappo · Katso lisää »
Savi
Savea Savesta tehty jänis Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa (saves). Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Savi · Katso lisää »
Sinkki
Sinkki on metalli ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn ja CAS-numero 7440-66-6.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Sinkki · Katso lisää »
Sulamislämpö
Sulamislämpö (tunnus Q) on aineen sulaessa vaadittava lämpömäärä.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Sulamislämpö · Katso lisää »
Timantti
Hiottuja timantteja Timantti on yksi viidestä hiilen allotrooppisesta olomuodosta.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Timantti · Katso lisää »
Tina
Tina on hiiliryhmään kuuluva metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Tina · Katso lisää »
Työ (fysiikka)
Pieneen punnukseen kohdistuva voima F tekee työn W.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Työ (fysiikka) · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Typpi · Katso lisää »
Vapausaste (termodynamiikka)
Vapausasteet ovat fysikaalisen systeemin tilaa kuvaavia, toisistaan riippumattomia muuttujia.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Vapausaste (termodynamiikka) · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Vesi · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja Vety · Katso lisää »
1819
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja 1819 · Katso lisää »
1859
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ominaislämpökapasiteetti ja 1859 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Molaarinen lämpökapasiteetti, Moolilämpö, Moolinen lämpökapasiteetti, Ominaislämpö.
