Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
15 suhteet: Aš’ariitit, Al-Ghazali, Ennalta-asetettu harmonia, Filosofia, Ihme, Ihminen, Islamilainen filosofia, Jumala, Kalam, Kausaliteetti, Nicolas Malebranche, René Descartes, Ruumis, Sielu, Substanssi.
Aš’ariitit
Al-Ashari arabialaisena kalligrafiana Ašʿariitit (al-ašaʿirah) oli islamilaisen filosofian ja teologian (''kalam'') koulukunta, jonka perusti shafi'ilainen imaami Abū l-Ḥasan al-Ašʿarī (874–936).
Uusi!!: Okkasionalismi ja Aš’ariitit · Katso lisää »
Al-Ghazali
Abū Ḥāmid Muḥammad bin Muḥammad al-Ġazālī (5. heinäkuuta 1057 Tus, Khorasanin provinssi, Persia, nyk. Iran – 19. joulukuuta 1111 Tus), oli persialainen suufi, shafi'ilainen imaami, muslimiteologi ja -filosofi.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Al-Ghazali · Katso lisää »
Ennalta-asetettu harmonia
Ennalta-asetettu harmonia tai ennalta säädetty harmonia on Gottfried Leibnizin parallelistinen filosofinen teoria kausaliteetista.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Ennalta-asetettu harmonia · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Filosofia · Katso lisää »
Ihme
Tintoretto, ''Orjan ihme'', 1548. Ihme on yliluonnollinen, selittämätön asia tai tapahtuma, jonka aiheuttajana pidetään jumalolentoa.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Ihme · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Ihminen · Katso lisää »
Islamilainen filosofia
Islamilainen filosofia eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Islamilainen filosofia · Katso lisää »
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Jumala · Katso lisää »
Kalam
Kalam (kalām 'puhe' Sana esiintyy Koraanissa kolme kertaa viittaamassa Jumalan puheeseen. Tämä johti keskusteluun Jumalan puheen luonteesta ja siitä, oliko Koraani Jumalan puheena luotu vai ei. Näin kalam sai seuraavan merkityksensä, ja sillä alettiin tarkoittaa spekulatiivista skolastista teologiaa. iIm al-kalām tarkoitti sen jälkeen islamilaista teologiaa, joka erosi filosofiasta (falsafah) siten, että se keskittyi Jumalaan ja muodostui osaksi uskonoppineiden koulutusta. Vielä myöhemmin sillä alettiin ymmärtää myös väittelymetodia. Väittelyä harjoitettiin yleensä kuviteltua vastustajaa vastaan. Esikuva saatiin Aristoteleen dialektiikkaa koskevista teoksista, joita käännettiin arabiaksi, varsinkin teoksesta Topiikka. Kalamin lähtökohtana on Jumalan ilmoitus, ja se käyttää loogista päättelyä ilmoituksen ymmärtämiseksi ja mahdollisten ristiriitojen selvittämiseksi. Kalamin vaikutus islamiin vastaa karkeasti keskiajan kristillisen skolastiikan merkitystä kristinuskolle. Ensimmäisinä mutakallimeina pidetään 800-luvulla eläneen Hunain ibn Ishaqin palveluksessa toimineita oppineita Bagdadissa, jotka kokosivat ja käänsivät laajasti muiden kulttuurien kirjoituksia.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Kalam · Katso lisää »
Kausaliteetti
Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–vaikuussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Kausaliteetti · Katso lisää »
Nicolas Malebranche
Nicolas Malebranche Nicolas Malebranche (6. elokuuta 1638 Pariisi – 13. lokakuuta 1715 Pariisi) oli ranskalainen kartesiolainen filosofi, joka edusti oratoriaanien platonilais-augustinolaista perinnettä, valmistui 1664 papiksi ja tutustui samana vuonna René Descartesiin.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Nicolas Malebranche · Katso lisää »
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Uusi!!: Okkasionalismi ja René Descartes · Katso lisää »
Ruumis
Vitruviuksen mies, Leonardo da Vincin kuuluisa piirros ihmisruumiista ja sen mittasuhteista. Ruumis tarkoittaa ihmisen tai eläimen sekä elävää että kuollutta elimistöä.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Ruumis · Katso lisää »
Sielu
Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Sielu · Katso lisää »
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Uusi!!: Okkasionalismi ja Substanssi · Katso lisää »
