Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Nuottikirjoitus

Indeksi Nuottikirjoitus

Nykyaikaista nuottikirjoitusta: Ludwig van Beethovenin jousikvartetto nro 4 op. 18. Nuottikirjoitus eli notaatio (latinan sanasta nota ’merkki’) on kirjallinen merkkijärjestelmä musiikin merkitsemiseksi.

82 suhteet: Alttoviulu, Arpeggio, Baritoni, Basso, Béla Bartók, Da capo, Dal segno, Diatoninen asteikko, Dynamiikka (musiikki), Etumerkki (musiikki), Fagotti, Fermaatti, Glissando, Guido Arezzolainen, Huiluääni, Isidorus Sevillalainen, Jalkio, Johann Nepomuk Mälzel, Joseph Haydn, Jousisoitin, Kahden potenssit, Käsikello, Käyrätorvi, Keski-C, Kesuura, Kielisoitin, Kontrabasso, Kromaattinen asteikko, Kuoro, Latina, Legato, Lyömäsoitin, Marcato, Melisma, Mensuraalinotaatio, Metronomi, Mikrointervalli, Murtoluku, Musiikki, Nuolenpääkirjoitus, Nuotinnus, Nuotti, Nuottiavain, Oktaavi, Oktaaviala, Orkesteri, Partituuri, Pasuuna, Patarummut, Pedaali, ..., Piano, Plektra, Populaarimusiikki, Portamento, Putkikellot, Rudimentit, Sävel, Sävelaskel, Sävellaji, Sello, Sointu, Sordiino, Sormitus, Staccato, Stemma, Tabulatuuri, Tahti, Tahtilaji, Taidemusiikki, Tasaviritys, Tavu, Tempo, Tenori, Tremolo, Trilli (musiikki), Trioli, Urut, Vaskipuhallin, Vibrafoni, Viulu, Wolfgang Amadeus Mozart, Yläsävel. Laajenna indeksi (32 lisää) »

Alttoviulu

Viulu ja alttoviulu. Alttoviulu (suom. joskus myös viola) kuuluu jousisoittimiin, tarkemmin viuluperheeseen.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Alttoviulu · Katso lisää »

Arpeggio

Arpeggio (’kuin harppu’) eli murtosointu on musiikillinen termi, jolla tarkoitetaan, että jonkin soinnun äänet soitetaan erikseen toinen toisensa jälkeen (usein matalammasta korkeampaan) sen sijaan, että ne soitettaisiin yhtä aikaa.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Arpeggio · Katso lisää »

Baritoni

Baritoni on miesääni, joka sijoittuu basson ja tenorin väliin.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Baritoni · Katso lisää »

Basso

Basso (lat. bassus, matala) on matalin miesääni.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Basso · Katso lisää »

Béla Bartók

Béla Bartók (25. maaliskuuta 1881 Nagyszentmiklós, Itävalta-Unkari, nyk. Sânnicolau Mare Romaniassa – 26. syyskuuta 1945 New York, Yhdysvallat) oli unkarilainen säveltäjä, pianisti ja itäeurooppalaisen kansanmusiikin kerääjä.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Béla Bartók · Katso lisää »

Da capo

Da capo al coda Da capo (Se merkitään usein lyhennettynä muodossa ”D.C.”. Da capo -merkinnässä saatetaan erikseen kertoa, mikä osa teoksesta kerrataan, esimerkiksi Menuet da capo. Da capo -kertausta esitettäessä ei sävellyksen kertausmerkkejä tavallisesti huomioida vaan edetään ilman kertauksia fine- tai pomppa-merkintään saakka. Da caposta käytetään kahta yleistä muunnelmaa.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Da capo · Katso lisää »

Dal segno

Dal segno on yleinen nuottikirjoituksessa käytetty merkintä.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Dal segno · Katso lisää »

Diatoninen asteikko

Diatoninen asteikko on seitsensävelinen sävelasteikko, jossa oktaavin alueella on viisi kokosävelaskelta ja kaksi puoliaskelta ja puoliaskelten välissä on vuorotellen kaksi ja kolme kokoaskelta.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Diatoninen asteikko · Katso lisää »

Dynamiikka (musiikki)

Musiikissa dynamiikalla tarkoitetaan äänenvoimakkuutta ja erityisesti sen eri vaihteluita.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Dynamiikka (musiikki) · Katso lisää »

Etumerkki (musiikki)

Pianon mustiin koskettimiin päästään ylennysten ja alennusten avulla. Etumerkki on nuottikirjoituksessa käytettävä merkki, jonka avulla osoitetaan sävelen korotus tai alennus kromaattisella asteikolla tai kumotaan aiemmin tehty korotus tai alennus.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Etumerkki (musiikki) · Katso lisää »

Fagotti

Fagotti (’risukimppu’) on matalaääninen puupuhallin.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Fagotti · Katso lisää »

Fermaatti

Erilaisia fermaatteja. Fermaatti eli pidäke (puhekielessä ”häränsilmä”) on nuotinnuksessa käytettävä symboli, joka merkitsee, että sen kohdalla oleva nuotti on tarkoitus pitää soimassa pidempään kuin mitä nuotin kestoksi on merkitty.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Fermaatti · Katso lisää »

Glissando

Glissando on musiikissa liukua sävelkorkeudelta toiselle.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Glissando · Katso lisää »

Guido Arezzolainen

Guido Arezzolaisen patsas Arezzossa. Guido Arezzolainen eli Guido Monaco eli Aretino Guido eli Guido von Arezzo (995–1050) oli italialainen benediktiinimunkki ja musiikkiteoreetikko, jota pidetään nykyaikaisen nuottikirjoituksen isänä.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Guido Arezzolainen · Katso lisää »

Huiluääni

Huiluääni on huilumainen ääni, joka syntyy kun soittimen soiva perussävel sammutetaan ja vain sen harmoniset yläsävelsarjat jäävät soimaan.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Huiluääni · Katso lisää »

Isidorus Sevillalainen

Isidorus Sevillalainen (tai San Isidoro de Sevilla,, noin 560 Cartagena – 4. huhtikuuta 636 Sevilla) oli espanjalainen teologi, ensyklopedisti, latinalainen kirkkoisä, pyhimys, Sevillan arkkipiispa ja kirkonopettaja.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Isidorus Sevillalainen · Katso lisää »

Jalkio

Urkujen soittopöytä, jossa on kolme sormiota ja jalkio. Pystypiano, jossa on jalkio. Charles-Valentin Alkanilla ollut jalkiollinen Erard-flyygeli. Pariisin musiikkimuseo. oktaavin mittainen jalkio Hammond-sähköuruissa. Jalkio eli pedaali on useissa kosketinsoittimissa jaloin soittamiseen käytettävän koskettimiston nimitys.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Jalkio · Katso lisää »

Johann Nepomuk Mälzel

Johann Nepomuk Mälzel (15. elokuuta 1772 – 21. heinäkuuta 1838) oli saksalainen keksijä, insinööri ja viihdyttäjä.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Johann Nepomuk Mälzel · Katso lisää »

Joseph Haydn

Franz Joseph Haydn (31. maaliskuuta 1732 Rohrau, Itävalta – 31. toukokuuta 1809 Wien, Itävalta) oli itävaltalainen säveltäjä.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Joseph Haydn · Katso lisää »

Jousisoitin

Gamba. Jousisoittimet, aiempi nimitys: jouhisoittimet, ovat kielisoittimia, joita soitetaan jousella.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Jousisoitin · Katso lisää »

Kahden potenssit

Matematiikassa kahden potenssi on mikä tahansa ei-negatiivinen kokonaisluku, joka saadaan korottamalla luku kaksi johonkin kokonaisluvulla ilmaistuun potenssiin, toisin sanoen luku kaksi kerrottuna itsellään tietty määrä kertoja.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Kahden potenssit · Katso lisää »

Käsikello

Käsikello Käsikello (engl. handbell) on kellosoitin, joka on tehty kuten pieni kirkonkello, johon on lisätty käsikahva.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Käsikello · Katso lisää »

Käyrätorvi

Käyrätorvi varustettuna nykyään harvinaisilla pumppuventtiileillä Käyrätorvi on vaskipuhaltimiin kuuluva soitin.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Käyrätorvi · Katso lisää »

Keski-C

diskantti-, altto-, tenori-, ja bassoavainta käytettäessä. Keski-C:llä tarkoitetaan länsimaisessa musiikissa C-nuottia, joka sijaitsee diskantti- ja bassoviivastojen välissä.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Keski-C · Katso lisää »

Kesuura

Kesuura (”leikkaus”) on runosäkeessä oleva tauko, joka merkitään säekaavaan kahdella pystyviivalla ||.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Kesuura · Katso lisää »

Kielisoitin

Viulua soitetaan jousella Harppua soitetaan näppäilemällä Kielisoitin eli kordofoni on soitin, jonka soivana materiaalina on lankamainen jännitetty kieli.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Kielisoitin · Katso lisää »

Kontrabasso

pienoiskuva Kontrabasso on jousisoitinperheen suurikokoisin jäsen.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Kontrabasso · Katso lisää »

Kromaattinen asteikko

Kosketinsoittimissa kaikki valkoiset ja mustat koskettimet yhdessä muodostavat kromaattisen asteikon. Kuvassa kolmen oktaavin laajuinen osa koskettimistoa. Lyhyt sävellys, jossa käytetään kromaattista asteikkoa sävellyksen alussa sekä kohdasta 0:35 alkaen englantilaista nimistöä, jossa B merkitsee samaa säveltä kuin Suomessa H.) Kromaattinen asteikko on sävelasteikko, jossa on kaksitoista säveltä kutakin oktaavia kohti, peräkkäiset aina puoliaskelen päässä toisistaan.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Kromaattinen asteikko · Katso lisää »

Kuoro

Suurkuoron ja orkesterin yhteisesitys. Kuoro on yksi- tai moniääninen laulajista koostuva kokoonpano, jossa jokaista ääntä laulaa useampi laulaja.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Kuoro · Katso lisää »

Latina

Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Latina · Katso lisää »

Legato

alt.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Legato · Katso lisää »

Lyömäsoitin

Bassorumpu Patarumpuja Agogo Lyömäsoitin on soitin, jonka ääni syntyy lyömällä kalvoa tai tietynmuotoista kovaa kappaletta.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Lyömäsoitin · Katso lisää »

Marcato

Ei kuvausta.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Marcato · Katso lisää »

Melisma

Esimerkki melismasta teoksessa ''Alleluia Vigilia Nativitatis''. Melisma (kreikan sanasta melos, sävel) on laulumusiikissa sävelkulku ja siihen liittyvä tekniikka, jossa yhdellä tavulla lauletaan useampi eri sävel.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Melisma · Katso lisää »

Mensuraalinotaatio

Mensuraalinotaatio eli mensuraalinuottikirjoitus ('mitta') osoittaa musiikin rytmiä nuottien aika-arvoilla.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Mensuraalinotaatio · Katso lisää »

Metronomi

Metronomi. Metronomi (kreik. metronomos.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Metronomi · Katso lisää »

Mikrointervalli

Mikrointervalli eli mikrosävelaskel tarkoittaa tasavireistä puolisävelaskelta pienemmiksi viritettyjä intervalleja.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Mikrointervalli · Katso lisää »

Murtoluku

Kakku, josta on leikattu pois yksi neljäsosa, jäljellä kolme neljäsosaa. Murtoluku on kahden kokonaisluvun osamääräksi kirjoitettu luku.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Murtoluku · Katso lisää »

Musiikki

Jan Mijtens: ''Luuttua soittava nainen'', 1648. Musiikki eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Musiikki · Katso lisää »

Nuolenpääkirjoitus

Nuolenpääkirjoitusta savitaulussa noin vuodelta 2360 eaa. Nuolenpääkirjoitus eli kiilakirjoitus on sumerilaisten kehittämä kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin muinaisessa Mesopotamiassa.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Nuolenpääkirjoitus · Katso lisää »

Nuotinnus

Nuotinnus eli nuotintaminen tarkoittaa nuottikirjoituksen eli notaation tekemistä.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Nuotinnus · Katso lisää »

Nuotti

Nuotti on musiikin kirjallisessa muistiinmerkitsemisessä eli nuottikirjoituksessa käytetty symboli, joka osoittaa sävelen äänenkorkeuden, sekä sen ajallisen keston annetussa tahtilajissa.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Nuotti · Katso lisää »

Nuottiavain

Kaavio, jossa diskantti-, altto- ja bassoavaimet. Identtiset sävelet pystysuoraan kohdistettuna. Erilaisia nuottiavaimia. Nuottiavain eli klaavi on merkki, jota käytetään nuottikirjoituksessa määrittämään eri säveliä kuvastavien nuottien paikat nuottiviivastossa.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Nuottiavain · Katso lisää »

Oktaavi

Esimerkki (puhtaasta) oktaavi-intervallista: c1–c2. Oktaavi on sävelkorkeuden intervalli, joka vastaa taajuuden kaksinkertaistumista.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Oktaavi · Katso lisää »

Oktaaviala

Oktaaviala on musiikkitermi, jonka avulla yhden tai useamman oktaavin päässä toisistaan olevat samannimiset sävelet (c, d, e, f, g, a ja h) voidaan erottaa toisistaan.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Oktaaviala · Katso lisää »

Orkesteri

Sinfoniaorkesteri Orkesteri (lyhenne ork.) on nimitys soitinyhtyeelle, joka soittaa tyypillisesti länsimaista taide- tai viihdemusiikkia.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Orkesteri · Katso lisää »

Partituuri

W. A. Mozartin ''Musiikillisen pilan'' (KV 522) partituurin ensimmäiset tahdit. Partituuri (.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Partituuri · Katso lisää »

Pasuuna

Pasuuna (myös vetopasuuna) on vaskipuhallin.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Pasuuna · Katso lisää »

Patarummut

Patarumpuja. Uudemmissa patarummuissa on yleensä poljin sävelkorkeuden vaihtamiseksi ja pyörät soittimen siirtämisen helpottamiseksi. Patarumpu on suurikokoinen lyömäsoitin.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Patarummut · Katso lisää »

Pedaali

Pedaali on poljin, jota käytetään joissain soittimissa kuten pianossa tai harpussa esimerkiksi kielestä saatavan äänen sävelkorkeuden, voimakkuuden tai sointiajan muuttamiseksi tai kaikuefektin tuottamiseksi.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Pedaali · Katso lisää »

Piano

Piano on kosketinsoitin, jossa ääni syntyy huopapäällysteisten vasaroiden lyödessä soittimen sisälle jännitettyjä metallikieliä.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Piano · Katso lisää »

Plektra

alt.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Plektra · Katso lisää »

Populaarimusiikki

Populaarimusiikilla tarkoitetaan yleisimmän määritelmän mukaan suosittua, suuren yleisön kuuntelemaa ja levylistoilla näkyvää musiikkia, kuten popmusiikkia, rockia tai iskelmämusiikkia.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Populaarimusiikki · Katso lisää »

Portamento

Portamento on yhdysvaltalaisen indie pop -yhtye The Drumsin toinen studioalbumi, jonka julkaisi Island Records 2.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Portamento · Katso lisää »

Putkikellot

Putkikellot Putkikellot kuuluvat lyömäsoitinten ryhmään, metallofonien alaryhmään.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Putkikellot · Katso lisää »

Rudimentit

Rudimentit ovat rumpujensoiton ja 4 peruslyönnin harjoittelussa hyödynnettäviä rytmiharjoituksia, iskusarjoja ja liikeratoja.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Rudimentit · Katso lisää »

Sävel

Tavanomaiset sävelten nimet. Sävel on ääni, jonka yksi taajuus eli sävelkorkeus on selvästi muita taajuuksia voimakkaampi desibeleinä mitattuna.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Sävel · Katso lisää »

Sävelaskel

Sävelaskel on musiikkitermi, joka viittaa sävelasteikon kahden peräkkäisen sävelen väliseen intervalliin.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Sävelaskel · Katso lisää »

Sävellaji

Sävellaji on sävelasteikkoon perustuva säveljärjestelmä, jonka perussävel eli toonika on jokin 12-sävelasteikon sävel.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Sävellaji · Katso lisää »

Sello

Nuori sellisti ja pianosäestys Sello (1. Nelikielisen sellon vire vastaa alttoviulun viritystä, mutta se on oktaavin alempana. Selloja alettiin rakentaa jo 1500-luvulla ja niitä käytettiin sekä orkesteri- että kamarimusiikissa bassosoittimena. Soolosoittimena sello alkoi yleistyä 1600-luvulla, mutta syrjäytti edeltäjänsä, viola da gamban, vasta 1700-luvun aikana. Useimmat tunnetut viulunrakentajat (muiden muassa italialaiset Amati, Stradivari ja Guarneri) ovat rakentaneet myös selloja. Selloa käytetään lähinnä länsimaisessa taidemusiikissa. Se on osa sinfoniaorkesteria ja jousikvartettia sekä usein mukana myös muissa kamarimusiikkiryhmissä. Sellolle on sävelletty lukuisia konserttoja ja sonaatteja. Populaarimusiikissa sello on harvinaisempi. Vaikka sello saattaa olla mukana joissakin kappaleissa tai levytyksissä, on harvinaista, että se kuuluisi yhtyeen peruskokoonpanoon. Poikkeuksena tästä on esimerkiksi Apocalyptica, 2Cellos ja Piano guys. Apocalyptica on maailmanlaajuisesti menestynyt suomalainen sellistiryhmä, jonka musiikillista tyyliä on luonnehdittu muun muassa sinfoniseksi metalliksi.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Sello · Katso lisää »

Sointu

C-duurikolmisointu koostuu sävelistä c, e ja g. Sointu eli akordi on vähintään kahden, tavallisesti kolmen tai useamman, eri korkuisen sävelen samanaikaisesti muodostama ääni.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Sointu · Katso lisää »

Sordiino

Trumpettiin tarkoitettuja sordiinoja. Uudenaikainen sordiino sellossa. Sordiino eli soittimen äänenväriä muuntava tai hiljentävä lisäosa.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Sordiino · Katso lisää »

Sormitus

Sormitus tai sormijärjestys on musiikki-instrumentin hallinnassa käytetty järjestelmä, jonka mukaan sormia liikutellaan suunnitellusti koskettimistolla, kielillä, otelaudalla, sormiaukoilla tai läpillä.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Sormitus · Katso lisää »

Staccato

Staccato-merkintöjä nuottien yläpuolella. Staccato on eräs tapa, jolla nuotit soitetaan.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Staccato · Katso lisää »

Stemma

Stemma on soittimen, soitinryhmän, laulajan tai laulajien esittämä osuus moniäänisessä teoksessa.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Stemma · Katso lisää »

Tabulatuuri

Tabulatuuri kitaralle. Tabulatuuri (usein myös muodossa tablatuuri, tabit tai täbit) on erityisesti kielisoittimelle tarkoitettu soitto-ohje, joka on verrattavissa pianon nuotteihin.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Tabulatuuri · Katso lisää »

Tahti

Pystyviivat jakavat tämän 2/4-tahtilajia olevan nuottiviivaston rivin kahteen tahtiin. Tahti koostuu tahtiosoituksen ilmoittamasta määrästä iskuja.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Tahti · Katso lisää »

Tahtilaji

Tahtilaji on länsimaisessa musiikissa käytettävä merkintä, joka ilmaisee tahtiosien lukumäärän yhdessä tahdissa.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Tahtilaji · Katso lisää »

Taidemusiikki

Tuntematon venetsialainen muusikko 1700-luvun alusta. Kuvan on väitetty virheellisesti esittävän Antonio Vivaldia. Länsimainen taidemusiikki eli puhekielessä klassinen musiikki viittaa monimuotoiseen ja epäyhtenäiseen länsimaisen musiikin perinteeseen erotuksena esimerkiksi kansanmusiikista ja populaarimusiikista.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Taidemusiikki · Katso lisää »

Tasaviritys

Tasaviritys on soitinten viritysjärjestelmä, jossa oktaavi jaetaan tasaisesti joukkoon sävelaskelia niin että jokainen sävelten väli on yhtä suuri.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Tasaviritys · Katso lisää »

Tavu

Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Tavu · Katso lisää »

Tempo

Metronomi. Tempo on musiikkitermi, joka määrittää kappaleen nopeuden.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Tempo · Katso lisää »

Tenori

Tenori (lat. tenere eli kannatella) on korkea miesääni, jonka ääniala on yleensä C3–B♭4.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Tenori · Katso lisää »

Tremolo

Tremolo on musiikissa sekä soittotapa että sähköisesti luotu ääniefekti.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Tremolo · Katso lisää »

Trilli (musiikki)

Kaksi tapaa merkitä trilli nuotteihin. Trilli on musiikillinen koriste, joka yleisimmin on sellainen, että kahta sävelasteikon vierekkäistä ääntä toistetaan nopeasti peräkkäin.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Trilli (musiikki) · Katso lisää »

Trioli

Yksinkertaisen triolin merkintätapa Trioli on länsimaisessa musiikissa ja erityisesti tanssimusiikissa melko yleisesti esiintyvä tupletti.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Trioli · Katso lisää »

Urut

Helsingin tuomiokirkon urkujen julkisivu on vuodelta 1847. Turun tuomiokirkon pääurut. Urut, joita kutsutaan myös pilliuruiksi tai kirkkouruiksi (erotukseksi populaarimusiikissa käytetyistä sähköuruista), on yhdistetty puhallin- ja kosketinsoitin, jossa on paineilman avulla soivat pillit.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Urut · Katso lisää »

Vaskipuhallin

Vaskipuhaltimet ovat puhallinsoittimia eli aerofoneja, joissa ääni muodostetaan puhaltamalla kuppimaiseen tai pikarimaiseen suukappaleeseen siten, että suukappaleeseen kiinni painetut ja jännitetyt huulet ilmavirran mukana väristessään saavat myös soittimen sisäisen ilmapatsaan värähtelyliikkeeseen.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Vaskipuhallin · Katso lisää »

Vibrafoni

Vibrafoni Vibrafoni on useimmiten jazzissa käytettävä ksylofonia muistuttava lyömäsoitin.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Vibrafoni · Katso lisää »

Viulu

Viulu on jousisoitinperheen korkeaäänisin soitin.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Viulu · Katso lisää »

Wolfgang Amadeus Mozart

Wolfgang Amadeus Mozart, kastenimeltään Joannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus Mozart oli itävaltalainen klassismin ajan säveltäjä.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Wolfgang Amadeus Mozart · Katso lisää »

Yläsävel

Yläsävelillä tarkoitetaan sävelen harmonisessa spektrissä esiintyviä perustaajuutta korkeampia osasäveliä.

Uusi!!: Nuottikirjoitus ja Yläsävel · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Nuottikirja, Nuottiviivasto.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »