Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
88 suhteet: Aleksanteri Nevski, Andrei Rubljov, Arkeologia, Askold ja Dir, Astrahan, Šelonin taistelu, Šelonin viidennes, Ääninen, Äänisen viidennes, Bežetskin viidennes, Bysantin valtakunta, Derevan viidennes, Don, Feodalismi, Flanderi, Fresko, Hansaliitto, Iivana Julma, Iivana Suuri, Ikoni, Ilmajärvi, Jaroslav I Viisas, Karakorum (kaupunki), Karjala, Kasaarit, Keskiaika, Kiovan Rus, Kiovan Rusin seuraajavaltiot, Kiptšakit, Kirkkoslaavi, Koivisto (Leningradin alue), Konstantinopoli, Kronstadt, Kultainen orda, Kuolan niemimaa, Laatokanlinna, Laatokka, Lovat, Marxilaisuus, Mongolivaltakunta, Moskovan suuriruhtinaskunta, Moskovan Venäjä, Muinaisitäslaavi, Narvanjoki, Nestorin kronikka, Nevan taistelu, Norja, Novgorod, Novgorodin ruhtinas, Novgorodin tuohikirjeet, ..., Olhavanjoki, Oligarkia, Ortodoksinen kirkko, Pajarit, Pähkinälinna, Pähkinäsaaren rauha, Peipsijärven jäätaistelu, Petsenegit, Pihkova, Pyhän Sofian katedraali (Novgorod), Retusaari, Ruija, Ruotsi, Rurik, Rurikin dynastia, Rurikinlinna, Russkaja pravda, Saksalainen ritarikunta, Slaavit, Staraja Russa, Suomalais-ugrilaiset kansat, Tartto, Tšernihiv, Toržok, Ural (vuoristo), Varjagit, Vatjan viidennes, Väinäjoki, Välimiesoikeus, Velikije Luki, Venäjän historia, Vetše, Vienanjoki, Vienanmeri, Vladimir Suuri, Volga, Vuosirengasajoitus, Yhteismaa. Laajenna indeksi (38 lisää) »
Aleksanteri Nevski
Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ikoni. Aleksanteri Nevski eli Pyhä Aleksanteri Nevalainen (1219 Pereslavl-Zalesskin ruhtinaskunta – 1263 Gorodetsin ruhtinaskunta) oli pyhäksi korotettu Novgorodin ruhtinas sekä myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Aleksanteri Nevski · Katso lisää »
Andrei Rubljov
Andrei Rubljov, ''Pyhä Kolminaisuus'', noin 1422. Andrei Rubljov tai Rublev (n. 1360/1370 – 1427 tai 29. tammikuuta 1430 Moskova), oli ikoni- ja freskotaiteen Moskovan koulukunnan perustaja, ikonimaalari ja munkki.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Andrei Rubljov · Katso lisää »
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Arkeologia · Katso lisää »
Askold ja Dir
Askold (muinaisskandinaaviksi Haskuldr tai Höskuldr) ja Dir (tai myös Dyri) (syntymäaika tuntematon, kuolivat 882) olivat puolilegendaarisia Kiovan hallitsijoita, jotka Nestorin kronikan mukaan olivat ruhtinas Rurikin varjagisoturipäälliköitä 860–870-luvuilla.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Askold ja Dir · Katso lisää »
Astrahan
Astrahan on noin puolen miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä Volgan suistossa, noin 100 kilometriä Kaspianmerestä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Astrahan · Katso lisää »
Šelonin taistelu
Šelonin taistelu käytiin 14.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Šelonin taistelu · Katso lisää »
Šelonin viidennes
Šelonin viidennes on yksi Novgorodin feodaalitasavallan viidestä hallintoalueesta, jonka rajoina toimivat Laukaanjoki pohjoisessa ja Lovat etelässä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Šelonin viidennes · Katso lisää »
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Ääninen · Katso lisää »
Äänisen viidennes
Äänisen viidennes. Novgorodin viidennekset. Äänisen viidennes oli yksi viidestä alueesta, joihin Novgorodinmaa jaettiin 1700-luvun alkuun saakka.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Äänisen viidennes · Katso lisää »
Bežetskin viidennes
Bežetskin viidennes. Novgorodin viidennekset. Bežetskin viidennes oli yksi viidestä alueesta, joihin Novgorodinmaa jaettiin 1700-luvun alkuun saakka.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Bežetskin viidennes · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Derevan viidennes
Derevan viidennes. Novgorodin viidennekset. Derevan viidennes oli yksi viidestä alueesta, joihin Novgorodinmaa jaettiin 1400-luvun lopulta lähtien aina 1700-luvun alkuun saakka.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Derevan viidennes · Katso lisää »
Don
Don on yksi Venäjän tunnetuimmista ja maan eteläosien suurimmista joista.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Don · Katso lisää »
Feodalismi
Feodalismi tai feodaalinen järjestelmä (latinan sanasta feudum) on keskiajalle tyypillinen sotilaallinen, hallinnollinen ja taloudellinen järjestelmä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Feodalismi · Katso lisää »
Flanderi
Flanderi on Belgian liittovaltion pohjoinen, pääosin hollanninkielinen osa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Flanderi · Katso lisää »
Fresko
Kitharaa soittava nainen. Publius Fannius Synistorin huvilan huone H:sta Boscorealesta löydetty fresko n. vuodelta 40–30 eaa. Sikstuksen kappelissa (1508–1512) Fresko on seinämaalaus eli muraali, jossa väri levitetään kostealle kalkkilaastipinnalle, johon se kuivuessaan kiinnittyy.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Fresko · Katso lisää »
Hansaliitto
Hansaliiton pääkauppareitit Hansaliitto (muinaisalasaksan sanasta hansa ’ryhmä, joukko’) – myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Hansaliitto · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Iivana Julma · Katso lisää »
Iivana Suuri
Iivana III eli Iivana Suuri; (22. tammikuuta 1440 Moskovan ruhtinaskunta – 27. lokakuuta 1505, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen koko Venäjän hallitsija vuodesta 1478.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Iivana Suuri · Katso lisää »
Ikoni
Ikoni 900-luvulta. Valamon luostarissa pidetään yhtenä Suomen tärkeimmistä ikoneista. Tunnetuimpiin suomalaisiin ikoneihin kuuluva Valamon Jumalanäiti (Aleksei Konstantinov, 1878) Valamon luostarin pääkirkon puisessa ikoniseinässä (Dimitri Mironenko, 2010). Jerusalemin Jumalanäidin ikoni (1920-luku). Ikoni (eli kuva) on etenkin ortodoksisen kirkon uskonnollisissa yhteyksissä käyttämä kuva.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Ikoni · Katso lisää »
Ilmajärvi
Ilmajärven vesistö Ilmajärvi on Venäjällä Novgorodin alueella, Moskovan ja Pietarin välissä sijaitseva järvi, joka laskee Olhavanjokea Laatokkaan.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Ilmajärvi · Katso lisää »
Jaroslav I Viisas
Jaroslav I Viisas Jaroslav I Viisas; (978–1054) oli Rostovin ja Novgorodin ruhtinas ja Kiovan suuriruhtinas vuodesta 1019.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Jaroslav I Viisas · Katso lisää »
Karakorum (kaupunki)
Erdene Zuun luostari. Karakorum oli kaupunki nykyisen Mongolian pohjoisosassa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Karakorum (kaupunki) · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Karjala · Katso lisää »
Kasaarit
Kasaarien alueet Etelä-Venäjällä. Kasaarit olivat turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa, joka hallitsi 700–900-luvuilla suuria osia nykyisestä Ukrainasta, Etelä-Venäjästä, Kaukasiasta ja Kazakstanista.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Kasaarit · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Keskiaika · Katso lisää »
Kiovan Rus
Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Kiovan Rus · Katso lisää »
Kiovan Rusin seuraajavaltiot
Kiovan Rusin seuraajavaltiot vuonna 1054 Kiovan Rusin seuraajavaltiot olivat ruhtinaskuntia, jotka muodostuivat 1100-luvun puolessavälissä Kiovan Rusin luhistuessa keskinäisiin riitoihin ja sotiin.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Kiovan Rusin seuraajavaltiot · Katso lisää »
Kiptšakit
1100-luvun muotokuvapatsas kiptšakista. Kiptšakit olivat muinainen turkkilainen kansa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Kiptšakit · Katso lisää »
Kirkkoslaavi
Kirkkoslaavi (vanh. kirkkoslavonia) on muinaisen bulgarian kielen ilmeisesti makedonialaisesta murteesta kehittynyt kieli.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Kirkkoslaavi · Katso lisää »
Koivisto (Leningradin alue)
Viipurin piirinkartalla Koivisto eli Primorsk on kaupunki ja sitä ympäröivä kaupunkikunta Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Koivisto (Leningradin alue) · Katso lisää »
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Konstantinopoli · Katso lisää »
Kronstadt
Kronstadt on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Kronstadt · Katso lisää »
Kultainen orda
Kultainen orda (myös nimellä Kiptšakkien kaanikunta) oli mongolien perustama, nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut keskiaikainen valtio, eräs Mongolivaltakunnan seuraajavaltioista.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Kultainen orda · Katso lisää »
Kuolan niemimaa
Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Kuolan niemimaa · Katso lisää »
Laatokanlinna
Pyhän Georgios Voittajan kirkko. Linna ja Vanhan-Laatokan kylää. Kieli.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Laatokanlinna · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Laatokka · Katso lisää »
Lovat
Lovat on 530 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Valko-Venäjällä Vitebskin alueella (47 km), virtaa Venäjällä Pihkovan ja Novgorodin alueilla ja laskee Ilmajärveen muodostaen Polajoen kanssa laajan suiston.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Lovat · Katso lisää »
Marxilaisuus
Marxilaisuus eli marxismi (myös marksilaisuus, marksismi) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen näkemykseen pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Marxilaisuus · Katso lisää »
Mongolivaltakunta
300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Muinaisitäslaavi
Muinaisitäslaavi, joskus muinaisvenäjän kieli, (muinaisitäslaaviksi рѹсьскъ) on kielimuoto, josta noin tuhannen vuoden aikana ovat kehittyneet itäslaavilaiset kielet.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Muinaisitäslaavi · Katso lisää »
Narvanjoki
Narvanjoen profiili yläjuoksulta alajuoksulle päin. Iivananlinna vastarannalta kuvattuna elokuussa 2012. Narvanjoen vesivoimalaitos vuonna 2009. Harvinainen ohijuoksutus kuivaa joenuomaa pitkin (vesiputoukset). Narvan maantiesilta heinäkuussa 2019. Narvanjoen virtaamia. Moottorivene joen yläjuoksulla. Joella harrastetaan kotitarvekalastusta. Narvan linna ja maantiesilta Joaorun saaren kohdalla heinäkuussa 2007. Narvanjoki linnoitusten kohdalla 1860-luvulla. Piirrosnäkymä 1860-luvulta saksankielisesä matkakirjasta. Valokuva Narvanjoesta 1890-luvulla. Narvanjoki eli Narvajoki on rajajoki Viron ja Venäjän Leningradin alueen rajalla.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Narvanjoki · Katso lisää »
Nestorin kronikka
Mark Antokolskin veistos Nestorista (1890) Nestorin kronikka (muinaiskirkkoslaaviksi Повѣсть врємѧннꙑхъ лѣтъ,, Kertomus menneistä ajoista) on varhainen Kiovan Rusin historiaa kuvaava kirjallinen teos, joka on säilynyt nykypäiviin asti.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Nestorin kronikka · Katso lisää »
Nevan taistelu
Nevan taistelu oli 15.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Nevan taistelu · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Norja · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Novgorod · Katso lisää »
Novgorodin ruhtinas
Novgorodin ruhtinaat olivat Novgorodin ruhtinaskunnan ja vuodesta 1136 Novgorodin tasavallan hallitsijoita.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Novgorodin ruhtinas · Katso lisää »
Novgorodin tuohikirjeet
itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu teksti. Novgorodin tuohikirjeiksi kutsutaan vanhan Novgorodin kaupungin kaivauksissa löydettyjä tuohelle kirjoitettuja tekstejä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Novgorodin tuohikirjeet · Katso lisää »
Olhavanjoki
Olhavanjoki tai Olhava on Venäjällä Leningradin ja Novgorodin alueilla virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Ilmajärvestä ja laskee Laatokan Olhavanlahteen.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Olhavanjoki · Katso lisää »
Oligarkia
Oligarkia eli harvainvalta (”harvat” ja ”hallita”) on valtiomuoto, jossa vallankäyttö on rajattu pienelle, syntyperään tai varallisuuteen perustuvalle eliitille.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Oligarkia · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Pajarit
Venäläisiä pajareita 1500–1600-luvun asuissa. Pajarit eli bojaarit (’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä ennen Pietari Suuren aikaa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Pajarit · Katso lisää »
Pähkinälinna
Pähkinälinna (vuoteen 1611 saakka Оре́шек, Orešek, vuosina 1611–1702 Нотебург, Noteburg ja vuosina 1944–1992 Петрокрепость, Petrokrepost) on kaupunki Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Pähkinälinna · Katso lisää »
Pähkinäsaaren rauha
Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Pähkinäsaaren rauha · Katso lisää »
Peipsijärven jäätaistelu
Peipsijärven jäätaistelu käytiin 4. huhtikuuta 1242 Novgorodin ruhtinaan Aleksanteri Nevskin johtamien novgorodilaisten joukkojen ja saksalaisen ritarikunnan ritareista, Tanskan kuninkaan joukoista ja virolaisista näiden liittolaisista koostuneen sotajoukon välillä 5.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Peipsijärven jäätaistelu · Katso lisää »
Petsenegit
Petsenegit ja naapurikansat noin vuonna 1015. Petsenegit olivat Keski-Aasian aroilta lähtöisin ollut turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Petsenegit · Katso lisää »
Pihkova
Pihkova (aikaisemmin Пльсковъ, Plskov) on Venäjän kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Pihkova · Katso lisää »
Pyhän Sofian katedraali (Novgorod)
Pyhän Sofian katedraali on Novgorodissa sijaitseva ortodoksinen katedraali ja Novgorodin hiippakunnan pääkirkko.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Pyhän Sofian katedraali (Novgorod) · Katso lisää »
Retusaari
Retusaari on Suomenlahden saari, joka on osa Pietarin liittokaupunkia Venäjällä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Retusaari · Katso lisää »
Ruija
Ruija on historiallinen maakunta Norjan Lapissa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Ruija · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Ruotsi · Katso lisää »
Rurik
Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan saapui Venäjälle vuonna 862 ja perusti Kiovan Venäjän eli ensimmäisen Venäjän valtion sekä Rurikin dynastian, joka hallitsi Venäjää vuoteen 1598 saakka.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Rurik · Katso lisää »
Rurikin dynastia
Dynastian perustaja Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurikin dynastia (Dinastija Rjurikovitšei) oli hallitsijasuku, johon kuului ruhtinaita, suuriruhtinaita ja myöhemmin tsaareja Moskovassa ja kuninkaita Galitsiassa 800–1600-luvuilla.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Rurikin dynastia · Katso lisää »
Rurikinlinna
Näkymä lännestä päin yli Olhavan. Keskellä Siversovin kanavan suu, vasemmalla Marian ilmestyksen kirkko. Rurikinlinna (myös Rurikin muinaislinna tai Rurikin mäkilinna) oli viikinkiaikainen kaupunki ja kauppapaikka Venäjällä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Rurikinlinna · Katso lisää »
Russkaja pravda
''Russkaja pravdan'' vuoden 1282 käsikirjoituksen ensimmäinen sivu (https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Russkaya_pravda_razvorot.jpg laajennettu versio). Russkaja pravda (’venäläinen oikeus’) on Kiovan Rusin aikainen lakikirja, jonka vanhin tunnettu käsikirjoitus on 1200-luvun lopulta.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Russkaja pravda · Katso lisää »
Saksalainen ritarikunta
Malborkin linna Saksalainen ritarikunta (tai Ordo Teutonicus, tai Deutscher Orden) on alkuaan keskiaikainen kristitty ritarikunta, joka perustettiin vuonna 1190 puolustamaan ristiretkeläisiä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Saksalainen ritarikunta · Katso lisää »
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Slaavit · Katso lisää »
Staraja Russa
Polistjoki Staraja Russassa. Taustalla Kristuksen ylösnousemuksen katedraali. Kristuksen kirkastumisen luostari kirkkoineen. Dostojevskin kotimuseo. Staraja Russan kylpylän portti. Vanha vesitorni kaupungin keskustassa. Staraja Russan kartta. Staraja Russa on kaupunki, kaupunkikunta ja Staraja Russan piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Staraja Russa · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kansat
Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Tartto · Katso lisää »
Tšernihiv
Tšernihiv (Tšernigov) on vanha kaupunki Pohjois-Ukrainassa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Tšernihiv · Katso lisää »
Toržok
Toržok on keskikokoinen kaupunki ja kaupunkipiirikunta Venäjän Tverin alueella.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Toržok · Katso lisää »
Ural (vuoristo)
Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Ural (vuoristo) · Katso lisää »
Varjagit
Nikolai Roerichin maalaus ''Vieraat meren takaa'' vuodelta 1899. Varjagit eli varangit olivat viikinkejä, jotka tekivät matkoja idäntielle eli lähinnä Venäjälle ja Bysanttiin.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Varjagit · Katso lisää »
Vatjan viidennes
Vatjan viidennes. Novgorodin viidennekset Vatjan viidennes on yksi Novgorodin tasavallan vanhoista hallintopiireistä, jotka säilyivät 1700-luvun alkuun saakka.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Vatjan viidennes · Katso lisää »
Väinäjoki
Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Väinäjoki · Katso lisää »
Välimiesoikeus
Välimiesoikeus on yksityinen tapa ratkaista riita käyttämättä julkisia tuomioistuimia.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Välimiesoikeus · Katso lisää »
Velikije Luki
Velikije Luki on kaupunki ja kaupunkipiiri Pihkovan alueen eteläosassa Lovatin varrella Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Velikije Luki · Katso lisää »
Venäjän historia
Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Venäjän historia · Katso lisää »
Vetše
V. M. Vasnetsov Vetše (tulee sanasta – совет eli neuvosto, valtuusto) oli kansankokous slaavilaista alkuperää olevien heimojen ja kansojen joukossa ennen varhaisfeodaalisen valtiojärjestelmän kehittymistä ja feodalismin syventymistä muinaisessa ja keskiaikaisessa Kiovan Rusissa.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Vetše · Katso lisää »
Vienanjoki
Vienanjoki on Venäjän pohjoisosassa Arkangelin ja Vologdan alueilla kulkeva joki, joka laskee Vienanmeren Vienanlahteen.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Vienanjoki · Katso lisää »
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Vienanmeri · Katso lisää »
Vladimir Suuri
Vladimir Suuri ukrainalaisessa setelissä vuodelta 1992. Rusin valtakunta Vladimir Suuren aikana (vaaleanvihreä alue). Vladimir Suuri (ukr. Володи́мир I Святосла́вич, Volodymyr I Svjatoslavytš) (muinaisslaaviksi: Володи́мѣръ Свѧтосла́вичь) oli Kiovan Rusin ruhtinas vuosina 980–1015.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Vladimir Suuri · Katso lisää »
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Volga · Katso lisää »
Vuosirengasajoitus
Puun vuosirenkaita. Vuosirengasajoituksessa eli dendrokronologiassa porataan ontolla puuporalla näyte puusta tai puunesineestä tutkittavaksi. Kaksi puusta otettua vuosirengasnäytettä Eri puista otetuista näytteistä voidaan rakentaa yhden puun ikää pidempi vuosirengassarja. Näytteistä A ja B löytyy sama kuvio, näytteen A alusta ja näytteen B lopusta. Puu A oli nuori silloin, kun puu B oli vanha. Niinpä aika kulkee kuvassa oikealta vasemmalle. Vuosirengasajoitus eli dendrokronologia on puuesineiden iänmääritysmenetelmä, joka perustuu esineessä näkyvien puun vuosirenkaiden muodostamaan kuvioon.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Vuosirengasajoitus · Katso lisää »
Yhteismaa
Yhteismaa tarkoitti ennen isojakojen suorittamista kylän tai jakokunnan osakkaiden yhteisesti hallitsemaa maata, joka tavallisesti oli metsää.
Uusi!!: Novgorodin tasavalta ja Yhteismaa · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Novgorodin ruhtinaskunta, Novgorodin vapaavalta, Novgorodinmaa.
