Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Nisäkkäät

Indeksi Nisäkkäät

Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.

133 suhteet: Afrikannorsut, Afrosoricida, Afrotheria, Aitotumaiset, Aivot, Antarktis, Aortta, Carl von Linné, Chilenpussirotta, Dinosaurukset, Eläinkunta, Eoseeni, Etruskipäästäinen, Euarchontoglires, Evoluutio, Evoluutiopuu, Gondwana, Grönlanninvalas, Harvaetuhampaiset, Hermopääte, Hevoseläimet, Hikirauhanen, Holoseeni, Hyönteiset, Hyppypäästäiset, Istukka, Istukkanisäkkäät, Jäniseläimet, Juoksutusmaha, Jurakausi, Jyrsijät, Kaguaanit, Karvoitus, Kasvinsyöjä, Kasvit, Kavioeläimet, Kädelliset, Kärppä, Kieliluu, Kirahvi, Kontiaiset, Kynodontit, Lauraasia, Laurasiatheria, Lepakot, Liitukausi, Limakalvo, Luettelo nisäkkäistä, Luettelo Suomen nisäkkäistä, Luonnontieteellinen keskusmuseo, ..., Ma (mittayksikkö), Maitorauhanen, Mammaliaformes, Marraskesi, Märehtijät, Merielämä, Mesotsooinen maailmankausi, Multituberculata, Muna, Munasolu, Munivat nisäkkäät, Muurahaiskävyt, Myöhäistriaskausi, Nänni, Nikama, Nisäkäsnimistötoimikunta, Nisäkkäiden anatomia, Nisäkkäiden evoluutio, Nokkaeläimet, Norsueläimet, Nukkalisäke, Ohutsuoli, Onttosarviset, Orvaskesi, Paksusuoli, Pallea, Pangea, Paraceratherium, Päästäiset, Pötsi, Peräaukko, Peräsuoli, Permikauden joukkotuho, Permikausi, Petoeläimet, Piikkisiat, Pilosa, Pussieläimet, Pussikontiaiset, Pussimäyrät, Pussipäästäiset, Pussipedot, Pussirotat, Putkihampaiset, Sarvi, Sarvikuonot, Satakerta, Selkäjänteiset, Selkäranka, Selkärankaiset, Selkäydin, Siankuonolepakko, Siilit, Siittiö, Sinivalas, Sireenieläimet, Soricomorpha, Sorkkaeläimet, Suomen kielen lautakunta, Suomen kieli, Sydän, Talirauhanen, Tamaanit, Tapiirit, Tasalämpöisyys, Terapsidit, Tethysmeri, Theria, Thrinaxodon, Triaskausi, Tsygootti, Tuntokarva, Tupaijat, Vajaahampaiset, Valaat, Varvasastuja, Vatsaontelo, Väri, Verinahka, Verkkomaha, Virtahepo, Vyötiäiset, Yhdyskunta (biologia). Laajenna indeksi (83 lisää) »

Afrikannorsut

Afrikannorsut (Loxodonta) on afrikkalainen nisäkkäiden suku, joka kuuluu norsujen heimoon.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Afrikannorsut · Katso lisää »

Afrosoricida

Afrosoricida on nisäkkäisiin kuuluva selkärankaisten eläinten lahko.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Afrosoricida · Katso lisää »

Afrotheria

Afrotheria on istukkanisäkkäiden ylälahko joka koostuu kolmesta kladista: Afroinsectiphilia, Pseudungulata ja Paenungulata.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Afrotheria · Katso lisää »

Aitotumaiset

Aitotumaiset (Eucarya) eli eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Aivot

Ihmisen aivot Aivot ovat eläimen tai ihmisen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Aivot · Katso lisää »

Antarktis

Antarktiksen alue Eteläisellä jäämerellä. Aluetta rajaava antarktinen konvergenssi on merkitty vihreällä viivalla. Antarktis on Maapallon eteläosassa sijaitseva alue, johon sisältyy Etelämanner ja sitä ympäröiviä saaria Eteläisessä jäämeressä.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Antarktis · Katso lisää »

Aortta

Kuvassa on sydän (harmaa). Sydämestä lähtevä punainen paksu verisuoni on aortta Aortta on ison verenkierron suurin valtimo, joka lähtee sydämen vasemmasta kammiosta ja vie happipitoista verta kaikkialle kehoon.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Aortta · Katso lisää »

Carl von Linné

Carolus Linnaeus (myöhemmin Carl von Linné,; (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet. Häntä pidetään myös nykyaikaisen ekologian isänä, ja hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta "Luoja loi mutta Linné järjesti". Aikalaiset antoivat hänelle lempinimiä kuten "kasvitieteilijöiden ruhtinas", "Uppsalan uusi Adam" ja "kukkaiskuningas".

Uusi!!: Nisäkkäät ja Carl von Linné · Katso lisää »

Chilenpussirotta

Chilenpussirotta (Dromiciops gliroides) on Etelä-Amerikassa tavattava pussieläinlaji, jota pidetään elävänä fossiilina.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Chilenpussirotta · Katso lisää »

Dinosaurukset

Dinosaurukset (Dinosauria) eli hirmuliskot olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Dinosaurukset · Katso lisää »

Eläinkunta

Eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Eläinkunta · Katso lisää »

Eoseeni

''Basilosaurus'', eoseenin aikainen valas. Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Eoseeni · Katso lisää »

Etruskipäästäinen

Etruskipäästäinen (Suncus etruscus) on pienikokoinen päästäislaji ja kevyin kaikista tunnetuista nisäkkäistä.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Etruskipäästäinen · Katso lisää »

Euarchontoglires

Euarchontoglires on nisäkkäiden ylälähko Boreoeutherian kladissa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Euarchontoglires · Katso lisää »

Evoluutio

Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Evoluutio · Katso lisää »

Evoluutiopuu

Evoluutiopuu eli fylogeneettinen puu on jonkin eliöryhmän syntyä ja polveutumishistoriaa eli fylogeniaa kuvaava haarautuva puumainen kaavio.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Evoluutiopuu · Katso lisää »

Gondwana

Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550-500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwana triaskaudella Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättimanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Gondwana · Katso lisää »

Grönlanninvalas

Grönlanninvalas (Balaena mysticetus) on pohjoisilla merialueilla elävä suurikokoinen hetulavalaslaji.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Grönlanninvalas · Katso lisää »

Harvaetuhampaiset

Harvaetuhampaiset (Diprotodontia) on pussieläimiin kuuluva nisäkäslahko, jonka nimi juontuu kreikan kielestä tarkoittaen kahta etuhammasta.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Harvaetuhampaiset · Katso lisää »

Hermopääte

Hermopääte on hermohaaran päättymisalue, joka voi olla paljas tai erilaistunut pääte-elin.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Hermopääte · Katso lisää »

Hevoseläimet

Hevoseläimet eli aasit, hevoset ja seeprat (Equidae) on kavioeläimiin kuuluva, hevosen kaltaisten eläinten heimo.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Hevoseläimet · Katso lisää »

Hikirauhanen

Hikirauhaset kuuluvat ihon rauhasiin, jotka kaikki ovat erikoistuneet ihon epiteelisoluista.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Hikirauhanen · Katso lisää »

Holoseeni

350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa - 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Holoseeni · Katso lisää »

Hyönteiset

Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Hyönteiset · Katso lisää »

Hyppypäästäiset

Tummajättiläishyppypäästäinen (''Rhynchocyon petersi''). Lyhytkorvahyppypäästäinen (''Macroscelides proboscideus''). Hyppypäästäiset (Macroscelidea) on afrikkalainen nisäkäslahko, joka vielä muutama vuosikymmen sitten luettiin hyönteissyöjiin.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Hyppypäästäiset · Katso lisää »

Istukka

Istukan lapsenpuolinen osa esillä muutama minuutti syntymän jälkeen. Napanuora näkyvissä yläosassa. Istukka on elin, johon napanuora kiinnittyy lapsen kehittyessä raskauden aikana äitinsä kohdussa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Istukka · Katso lisää »

Istukkanisäkkäät

Istukkanisäkkäät eli istukalliset nisäkkäät (Eutheria) on synnyttävien nisäkkäiden (Theria) alaluokkaan kuuluva nisäkkäiden osaluokka, jonka lajeille tyypillinen piirre on selvästi kehittynyt istukka.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Istukkanisäkkäät · Katso lisää »

Jäniseläimet

Jäniseläimet (Lagomorpha) on nisäkkäiden lahko.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Jäniseläimet · Katso lisää »

Juoksutusmaha

Juoksutusmaha on märehtijöiden mahan viimeinen osa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Juoksutusmaha · Katso lisää »

Jurakausi

Europasaurus holgeri''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Jurakausi · Katso lisää »

Jyrsijät

Jyrsijät (Rodentia) on nisäkkäiden lahko.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Jyrsijät · Katso lisää »

Kaguaanit

Kaguaanit ovat kaakkoisaasialaisia puussa eläviä nisäkkäitä.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Kaguaanit · Katso lisää »

Karvoitus

Karvoitus tarkoittaa erityisesti nisäkkäille ominaisia keratiinisäikeitä, jotka kasvavat eläimen ihosta.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Karvoitus · Katso lisää »

Kasvinsyöjä

Vuohi käyttää ravinnokseen kasveja. Kasvinsyöjä eli herbivori on eläinlaji, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Kasvinsyöjä · Katso lisää »

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Kasvit · Katso lisää »

Kavioeläimet

Kavioeläimet (Perissodactyla) on nisäkkäiden luokkaan kuuluva eläinlahko.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Kavioeläimet · Katso lisää »

Kädelliset

Kädelliset (Primates) on lahko nisäkkäiden (Mammalia) luokassa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Kädelliset · Katso lisää »

Kärppä

Kärppä eli portimo (Mustela erminea) on näätäeläimiin kuuluva pienikokoinen petoeläin, joka elää pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja viileissä oloissa, muun muassa Suomessa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Kärppä · Katso lisää »

Kieliluu

Kieliluu Kieliluu on kaarenmallinen luu kaulan etuosassa kielen juuressa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Kieliluu · Katso lisää »

Kirahvi

Kirahvi (Giraffa camelopardalis) on Afrikassa luonnonvaraisena elävä sorkkaeläin.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Kirahvi · Katso lisää »

Kontiaiset

Kontiaiset eli maamyyrät (Talpidae) on nisäkäsheimo Soricomorpha-lahkossa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Kontiaiset · Katso lisää »

Kynodontit

Kynodontit (Cynodontia) olivat kehittynein synapsidiryhmä ja samalla nisäkkäiden suorat esi-isät, jotka elivät myöhäiseltä permikaudelta liitukauden keskivaiheille.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Kynodontit · Katso lisää »

Lauraasia

triaskaudella. Lauraasia oli muinainen Pohjois-Amerikasta, Grönlannista, Euroopasta ja Aasiasta muodostunut manner, joka syntyi jättimanner Pangean hajotessa noin 200–175 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Lauraasia · Katso lisää »

Laurasiatheria

Laurasiatheria on yleisimpiä istukkanisäkkäiden osalahkoon kuuluvia ylälahkoja.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Laurasiatheria · Katso lisää »

Lepakot

Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Lepakot · Katso lisää »

Liitukausi

Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Liitukausi · Katso lisää »

Limakalvo

Limakalvo on ruuansulatuskanavaa, hengitysteitä, virtsateitä ja sukuelimiä peittävä ohut solukerros, jonka päällä on sitkeää limaa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Limakalvo · Katso lisää »

Luettelo nisäkkäistä

Tämä on luettelo nisäkäslajeista.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Luettelo nisäkkäistä · Katso lisää »

Luettelo Suomen nisäkkäistä

Tämä on luettelo nykyisen Suomen alueella tavatuista nisäkäslajeista.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Luettelo Suomen nisäkkäistä · Katso lisää »

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus on Helsingin yliopiston alainen erillinen tutkimuslaitos ja luonnontieteellinen museo.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Luonnontieteellinen keskusmuseo · Katso lisää »

Ma (mittayksikkö)

Ma (englanniksi myös Myr "million years" tai suomeksi mvs "miljoona vuotta sitten") tarkoittaa miljoonaa vuotta.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Ma (mittayksikkö) · Katso lisää »

Maitorauhanen

Poikkileikkaus maitoa tuottavasta rinnasta. Maitorauhanen on avoeritteinen rauhanen, joka kuuluu ihon rauhasiin.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Maitorauhanen · Katso lisää »

Mammaliaformes

Mammaliaformes on kladi johon yleensä luokitellaan nisäkkäät ja niiden lähimmät esihistorialliset sukulaiset.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Mammaliaformes · Katso lisää »

Marraskesi

Marraskesi on ihon orvaskeden uloin kerros.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Marraskesi · Katso lisää »

Märehtijät

Märehtijät (Ruminantia) on sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäsryhmä, joka perinteisessä tieteellisessä luokituksessa on luokiteltu yhdeksi sorkkaeläinten lahkon alalahkoista.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Märehtijät · Katso lisää »

Merielämä

Liemikilpikonna uiskentelemassa merenpohjan yllä Meritähtiä ja merivuokkoja Ryhävalaita Merielämä käsittää kaikki kasvit, eläimet ja muut eliöt, jotka elävät merien suolaisessa merivedessä.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Merielämä · Katso lisää »

Mesotsooinen maailmankausi

Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Mesotsooinen maailmankausi · Katso lisää »

Multituberculata

Multituberculata oli varhainen nisäkkäiden lahko.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Multituberculata · Katso lisää »

Muna

Kaavakuva linnunmunasta. 1. kuori, 2–3. ulompi ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. keltuaiskalvo, 8. alkukeltuainen, 9. alkio, 10. tumma keltuainen, 11. vaalea keltuainen, 12. keltuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula Muna on munivan eläimen munasolu, joka kehittyy emon ulkopuolella.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Muna · Katso lisää »

Munasolu

Ihmisen munasolu Munasolu on naaraseläinten sukusolu.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Munasolu · Katso lisää »

Munivat nisäkkäät

Munivat nisäkkäät (Prototheria) on nisäkkäiden alaluokka, johon kuuluvat lajit lisääntyvät elävien poikasten synnyttämisen sijaan munimalla.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Munivat nisäkkäät · Katso lisää »

Muurahaiskävyt

Muurahaiskävyt (Pholidota) ovat muurahaisia syöviä hampaattomia ja pitkäkielisiä nisäkkäitä, joiden koko ruumista vatsaa lukuun ottamatta peittää keratiinista koostuvien kovien, teräväreunaisten ja käpyjen suomuja muistuttavien levyjen muodostama panssari.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Muurahaiskävyt · Katso lisää »

Myöhäistriaskausi

Herrerasaurus, eräs varhaisimmista dinosauruksista. Myöhäistriaskausi on geologinen ajanjakso, joka on viimeinen triaskauden epookeista.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Myöhäistriaskausi · Katso lisää »

Nänni

Raskaana olevan naisen rinta ja nänni. Lehmän utare, josta pitkät, tummat nisät erottuvat selvästi. Miehen nänni Nänni eli nisä on rinnan (utareen) keskellä sijaitseva ulkoneva osa, johon rinnan maitotiehyet avautuvat.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Nänni · Katso lisää »

Nikama

Nikama Nikama on epäsäännöllisen muotoinen moniulokkeinen luu, joista selkäranka muodostuu.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Nikama · Katso lisää »

Nisäkäsnimistötoimikunta

Nisäkäsnimistötoimikunta on nisäkkäiden suomenkielisten nimiä kehittävä työryhmä, joka koostuu suomalaisen eläintieteen tutkimuksen kärkinimistä.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Nisäkäsnimistötoimikunta · Katso lisää »

Nisäkkäiden anatomia

kili ja kuttu. Nisäkkäiden anatomia on samankaltaista muiden selkärankaisten kanssa ja muistuttaa suurelta osin matelijoiden anatomiaa, sillä niiden sukupuut erkanivat triaskaudella noin 220 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Nisäkkäiden anatomia · Katso lisää »

Nisäkkäiden evoluutio

Scylacosaurus oli niin sanottu terapsidi, matelija. Uskotaan nisäkkäiden kehittyneen kymmenien miljoonien vuosien kuluessa terapsideista. kynodontti, matelija Cynognathus. Megazostrodon, trikonodontti. Tältä uskotaan näyttäneen Purgatoriuksen. Varhainen sorkkaeläin Phenacodus. Nisäkkäiden evoluutio: Nisäkkäiden uskotaan kehittyneen synapsideista kymmenien miljoonien vuosien kuluessa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Nisäkkäiden evoluutio · Katso lisää »

Nokkaeläimet

Nokkaeläimet (Monotremata) ovat nisäkkäitä, jotka elävien poikasten synnyttämisen sijaan lisääntyvät munimalla.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Nokkaeläimet · Katso lisää »

Norsueläimet

mastodontti. Norsueläimet (Proboscidea) on eläinlahko, jonka ainoa nykyään elossa oleva heimo on norsut (Elephantidae).

Uusi!!: Nisäkkäät ja Norsueläimet · Katso lisää »

Nukkalisäke

Nukkalisäkkeet eli villukset ovat ohutsuolen sisäpinnan limakalvon pieniä, sormimaisia lisäkkeitä.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Nukkalisäke · Katso lisää »

Ohutsuoli

Ohutsuoli.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Ohutsuoli · Katso lisää »

Onttosarviset

Onttosarviset (Bovidae) on sorkkaeläinten lahkoon kuuluva laaja ja monimuotoinen nisäkäsheimo.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Onttosarviset · Katso lisää »

Orvaskesi

thumb Orvaskesi eli epidermi (epidermis) on selkärankaisten ihon uloin kerros.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Orvaskesi · Katso lisää »

Paksusuoli

Paksusuolen osat: nouseva koolon, poikittainen koolon, laskeva koolon sekä sigmasuoli (engl. ''Colon'') Paksusuoli on noin kaksi metriä pitkä ja ohutsuolta hieman paksumpi.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Paksusuoli · Katso lisää »

Pallea

Pallea Pallea kuuluu sisäänhengityslihaksiin.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Pallea · Katso lisää »

Pangea

Pangea. Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Pangea · Katso lisää »

Paraceratherium

Paraceratherium on sukupuuttoon kuollut nisäkässuku, johon kuului useampi erilainen laji.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Paraceratherium · Katso lisää »

Päästäiset

Päästäiset (Soricidae) ovat pieniä samettiturkkisia nisäkkäitä, joiden kuono on pitkä ja suippo.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Päästäiset · Katso lisää »

Pötsi

Märehtijän maha. v.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Pötsi · Katso lisää »

Peräaukko

Naisen peräaukko Miehen peräaukko Peräaukko eli anus on ruoansulatuselimistön päätepiste.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Peräaukko · Katso lisää »

Peräsuoli

Peräsuolen anatomia. Peräsuoli on paksusuolen loppuosa, jonka kautta uloste ja ilma poistuvat peräaukosta.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Peräsuoli · Katso lisää »

Permikauden joukkotuho

Tunnettujen merieläinsukujen lukumäärä prosenteissa, jotka eivät esiinny seuraavalla mittausjaksolla. Suurin tunnettu pudotus on permikauden (P) lopussa siirryttäessä triaskaudelle (Tr). Permikauden joukkotuho oli Maan historian suurin tunnettu joukkosukupuutto.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Permikauden joukkotuho · Katso lisää »

Permikausi

Permikausi oli geologinen kausi paleotsooisen maailmankauden lopulla (300–245 tai 280–248 miljoonaa vuotta sitten).

Uusi!!: Nisäkkäät ja Permikausi · Katso lisää »

Petoeläimet

Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Petoeläimet · Katso lisää »

Piikkisiat

Piikkisiat (Hystricidae) on jyrsijöiden heimo, johon kuuluu 11 nykyisin elävää lajia.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Piikkisiat · Katso lisää »

Pilosa

Kaksivarvaslaiskiainen (''Choloepus didactylus'') Pilosa on nisäkkäiden lahko, johon kuuluvat muurahaiskarhut ja laiskiaiset.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Pilosa · Katso lisää »

Pussieläimet

Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Pussieläimet · Katso lisää »

Pussikontiaiset

Pussikontiaiset eli pussimaamyyrät ovat harvinaisia ja huonosti tunnettuja pussieläimiä Länsi-Australian aavikoilta.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Pussikontiaiset · Katso lisää »

Pussimäyrät

Pussimäyrät (Peramelemorphia) on pussieläinlahko, johon kuuluvat pussimäyrät, pussikaniinit ja 1950-luvulla sukupuuttoon kuollut pussisika.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Pussimäyrät · Katso lisää »

Pussipäästäiset

Pussipäästäiset ovat eteläamerikkalaisia pieniä päästäismäisiä pussieläimiä, joita kutsuttiin aiemmin inkapäästäisiksi.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Pussipäästäiset · Katso lisää »

Pussipedot

Pussipedot (Dasyuromorphia) on pussieläinlahko, johon kuuluvat melkein kaikki Australiassa elävät lihansyöjät, kuten pussinäädät, pussimuurahaiskarhu, uhanalainen pussiahma ja hiljattain sukupuuttoon kuollut pussihukka.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Pussipedot · Katso lisää »

Pussirotat

Pussirotat eli opossumit (lahko Didelphimorphia ja sen ainoa heimo Didelphidae) ovat Amerikassa eläviä pussieläimiä.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Pussirotat · Katso lisää »

Putkihampaiset

Putkihampaiset eli maasiat (Tubulidentata) on nisäkkäiden lahko, johon kuuluu vain yksi heimo, Orycteropodidae (maasiat).

Uusi!!: Nisäkkäät ja Putkihampaiset · Katso lisää »

Sarvi

Vuohen käyrät sarvet Sarvesta tehty soitin Sarvi on monien eläinlajien parillinen, päästä ulkoneva rakenne, joka on usein suippo, terävä ja näyttävä.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Sarvi · Katso lisää »

Sarvikuonot

Sarvikuonot (Rhinocerotidae) ovat kavioeläimiin kuuluvia suurikokoisia nisäkkäitä, joita elää luonnonvaraisina Afrikassa ja Aasiassa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Sarvikuonot · Katso lisää »

Satakerta

Märehtijän vatsa. b.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Satakerta · Katso lisää »

Selkäjänteiset

Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Selkäjänteiset · Katso lisää »

Selkäranka

Ihmisen selkäranka sivulta nähtynä Selkäranka tukee vartaloa ja suojaa selkäydintä.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Selkäranka · Katso lisää »

Selkärankaiset

Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi selkäjänteisten pääjakson alajaksoista.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Selkärankaiset · Katso lisää »

Selkäydin

Poikkileikkaus selkäytimestä, jossa näkyy sinisellä selkäydinhermon takajuuri ja punaisella etujuuri. Selkäydin on keskushermostoon kuuluva osa, joka sijaitsee selkäydinkanavassa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Selkäydin · Katso lisää »

Siankuonolepakko

Siankuonolepakko eli kimalaislepakko (Craseonycteris thonglongyai) on pienlepakoiden alalahkoon kuuluva lepakkolaji.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Siankuonolepakko · Katso lisää »

Siilit

Kerälle käpertynyt välimerensiili (''Atelerix algirus'') Siilit (Erinaceidae) on nisäkäsheimo, joka aiemmin luettiin kuuluvaksi hyönteissyöjiin (Insectivora) (Artikkelin viitteettömien suomenkielisten nimien lähde; luokittelu vuodelta 1993; uudet nimet vahvistamattomia ehdotuksia), mutta joka nykyisin on erotettu omaan Erinaceomorpha-lahkoonsa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Siilit · Katso lisää »

Siittiö

Siittiö tunkeutumassa munasolun sisään. Siittiö on mikroskooppisen pieni, kypsä urospuolisen eläimen sukusolu, joka vie miehen geneettisen informaation naisen munasoluun.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Siittiö · Katso lisää »

Sinivalas

Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Sinivalas · Katso lisää »

Sireenieläimet

Sireenieläimet (Sirenia) on yksi nisäkkäiden lahkoista.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Sireenieläimet · Katso lisää »

Soricomorpha

Soricomorpha on nisäkkäisiin kuuluva lahko.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Soricomorpha · Katso lisää »

Sorkkaeläimet

Sorkkaeläimet (Artiodactyla) on kookkaiden maalla elävien kasvinsyöjänisäkkäiden lahko.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Sorkkaeläimet · Katso lisää »

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä toimiva suomen kielenhuollon asiantuntijaelin.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Suomen kielen lautakunta · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli (suomi) on uralilaisen kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Suomen kieli · Katso lisää »

Sydän

Ihmisen sydän ja sen sijainti rintakehällä. Sydän on elin, joka pumppaa verta isoon ja pieneen verenkiertoon.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Sydän · Katso lisää »

Talirauhanen

Talirauhanen on talia erittävä usein karvan juurituppeen avautuva verinahassa sijaitseva ihon rauhanen.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Talirauhanen · Katso lisää »

Tamaanit

Kalliotamaani (''Procavia capensis'') Tamaanit (Hyracoidea) on nisäkäslahko, josta tunnetaan vain neljä nykyistä lajia, jotka kaikki kuuluvat samaan Procaviidae-heimoon.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Tamaanit · Katso lisää »

Tapiirit

Tapiirit (Tapiridae) on kavioeläimiin kuuluva nisäkäsheimo, johon kuuluu yksi suku (Tapirus) ja siinä viisi lajia.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Tapiirit · Katso lisää »

Tasalämpöisyys

Tasalämpöinen eli homeoterminen eliö on eliö, joka pyrkii pitämään ruumiinlämpötilansa samana vaihtelevista ympäristöolosuhteista huolimatta.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Tasalämpöisyys · Katso lisää »

Terapsidit

Terapsidit (Therapsida) on selkärankaisten eläinten kladi, joka käsittää nisäkkäät ja niiden lähimmät sukupuuttoon kuolleet sukulaiskladit.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Terapsidit · Katso lisää »

Tethysmeri

Tethysmeri 200 miljoonaa vuotta sitten. Tethysmeri oli muinainen Lauraasian ja Gondwanamantereen erottanut meri.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Tethysmeri · Katso lisää »

Theria

Theria on nisäkkäiden alaluokka, johon kuuluvat istukkanisäkkäiden (Eutheria) ja istukattomien nisäkkäiden (Metatheria) osaluokat.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Theria · Katso lisää »

Thrinaxodon

Thrinaxodon (nimen merkitys: ”atrainhammas”) on sukupuuttoon kuollut kynodontteihin kuuluva terapsidisuku.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Thrinaxodon · Katso lisää »

Triaskausi

Triaskausi oli geologinen ajanjakso mesotsooisella maailmankaudella noin 252-201 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Triaskausi · Katso lisää »

Tsygootti

Siittiö hedelmöittää munasolun Tsygootti (kreikkaa: ζυγωτόν) on hedelmöittynyt munasolu.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Tsygootti · Katso lisää »

Tuntokarva

Kissalla on tuntokarvoja naamassaan ja eri puolilla kehoa Tuntokarvat ovat monilla nisäkkäillä kuonossa, muualla naamassa tai muualla kehossa olevia karvoja, joilla eläin saa tietoa ympäristöstään.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Tuntokarva · Katso lisää »

Tupaijat

Tupaijat (Scandentia) ovat pieniä Kaakkois-Aasiassa eläviä nisäkkäitä.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Tupaijat · Katso lisää »

Vajaahampaiset

Vajaahampaiset (Xenarthra) on perinteisessä taksonomiassa käytössä ollut nisäkkäiden lahko, jonka edustajia tavataan enää Etelä-Amerikassa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Vajaahampaiset · Katso lisää »

Valaat

Valaat (Cetacea) on vedessä elävien nisäkkäiden lahko.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Valaat · Katso lisää »

Varvasastuja

Varvasastujia ovat eläimet, joilla kävellessä ainoastaan varpaat osuvat maahan.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Varvasastuja · Katso lisää »

Vatsaontelo

Abdominal cavity osoittaa vatsaontelon Vatsaontelo on kehon sisällä oleva ontelo, joka rajautuu kraniaalisesti palleaan ja kaudaalisesti lantion etuaukeamaan.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Vatsaontelo · Katso lisää »

Väri

Värikyniä Väri on auringosta tai muusta valolähteestä tulevaa aaltomuotoista sähkömagneettista säteilyä eli valoa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Väri · Katso lisää »

Verinahka

3.Verinahka Runsasverisuoninen verinahka eli korium eli dermis sijaitsee orvaskeden alla ihossa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Verinahka · Katso lisää »

Verkkomaha

Märehtijän mahat. n.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Verkkomaha · Katso lisää »

Virtahepo

Virtahepo (Hippopotamus amphibius) on suurikokoinen Afrikassa elävä nisäkäslaji.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Virtahepo · Katso lisää »

Vyötiäiset

Vyötiäiset (Dasypodidae) on nisäkäsheimo, joka aiemmin luokiteltiin vajaahampaisten (Xenarthra) lahkoon, mutta joka on nyttemmin erotettu omaan Cingulata-lahkoonsa.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Vyötiäiset · Katso lisää »

Yhdyskunta (biologia)

Pohjanmerellä. Yhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää.

Uusi!!: Nisäkkäät ja Yhdyskunta (biologia) · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Imettäväinen, Imettäväiset, Mammalia, Nisäkäs.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »