Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
12 suhteet: Aakkoslaji, Cosimo de’ Medici, Firenze, Humanismi, Karolinginen minuskeli, Kursiivi, Painaminen, Poggio Bracciolini, Renessanssi, 1364, 1437, 22. tammikuuta.
Aakkoslaji
Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa. Aakkoslaji on yläkäsite, joka kuvaa eräiden äännekirjoitusjärjestelmien tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit, majuskelit eli isot kirjaimet) ja pienaakkosiin (gemenat, minuskelit eli pienet kirjaimet).
Uusi!!: Niccolò de’ Niccoli ja Aakkoslaji · Katso lisää »
Cosimo de’ Medici
Jacopo Pontormon maalaama muotokuva Cosimo de’ Medicistä. Cosimo di Giovanni de’ Medici (27. syyskuuta 1389 Firenze – 1. elokuuta 1464) oli ensimmäinen Medicien poliittisen suvun jäsen ja Firenzen hallitsija.
Uusi!!: Niccolò de’ Niccoli ja Cosimo de’ Medici · Katso lisää »
Firenze
Firenze on Keski-Italian Toscanan alueen pääkaupunki.
Uusi!!: Niccolò de’ Niccoli ja Firenze · Katso lisää »
Humanismi
Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.
Uusi!!: Niccolò de’ Niccoli ja Humanismi · Katso lisää »
Karolinginen minuskeli
Karolinginen minuskeli on kevyttä ja nopeaa kirjoittaa. Karolinginen minuskeli tarkoittaa noin 800 Ranskassa luotua kirjoitustyyliä, joka korvasi siihen asti käytetyn unsiaalin.
Uusi!!: Niccolò de’ Niccoli ja Karolinginen minuskeli · Katso lisää »
Kursiivi
Adobe Arabic fontin neljä eri muotoa (Normaali, Kursiivi, Lihavoitu, Lihavoitu kursiivi) Kursiivi on vino, kaunokirjoitusta mukaileva kirjasinlaji.
Uusi!!: Niccolò de’ Niccoli ja Kursiivi · Katso lisää »
Painaminen
Kirjapaino vuodelta 1568 Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.
Uusi!!: Niccolò de’ Niccoli ja Painaminen · Katso lisää »
Poggio Bracciolini
Poggio Bracciolini Gian Francesco Poggio Bracciolini (11. helmikuuta 1380 Terranuova, Firenzen tasavalta – 30. lokakuuta 1459 Firenze, Firenzen tasavalta) oli Firenzen kansleri, kulttuurivaikuttaja, varhainen humanisti, paavien uskottu, hedonisti ja tarinankertoja.
Uusi!!: Niccolò de’ Niccoli ja Poggio Bracciolini · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Niccolò de’ Niccoli ja Renessanssi · Katso lisää »
1364
Ei kuvausta.
Uusi!!: Niccolò de’ Niccoli ja 1364 · Katso lisää »
1437
Ei kuvausta.
Uusi!!: Niccolò de’ Niccoli ja 1437 · Katso lisää »
22. tammikuuta
22.
Uusi!!: Niccolò de’ Niccoli ja 22. tammikuuta · Katso lisää »
