Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Nganasanit

Indeksi Nganasanit

Nganasanit (aikaisempia nimityksiä tavgit, tavgisamojedit; nganasaniksi ńaa) ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuva, uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluvaa nganasanin kieltä puhuva kansa.

37 suhteet: Alkuperäiskansa, Animismi, Dolgaanin kieli, Dolgaanit, Dudinka, Enetsit, Epiikka, Euraasia, Evenkit, Hantit, Hatanga, Hatanganlahti, Jakuutit, Jasakki, Jukagiirit, Kota, Krasnojarskin aluepiiri, Mansit, Metsätundra, Nenetsit, Nganasanin kieli, Ortodoksinen kirkko, Patrilineaarisuus, Peura, Poronhoito, Samojedikielet, Samojedit, Selkupit, Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri, Taimyrin niemimaa, Taimyrjärvi, Tundra, Ukraina, Uralilaiset kielet, Venäjä, Venäjän kieli, Venäläiset.

Alkuperäiskansa

Kominaisia ja lapsia kansallispuvuissaan Pohjois-Venäjällä. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan yleiskielessä erityisesti vähemmistöksi jäänyttä kansallisuutta, joka on jonkin alueen alkuperäistä väestöä, esimerkkinä "Intiaanit, saamelaiset ym.

Uusi!!: Nganasanit ja Alkuperäiskansa · Katso lisää »

Animismi

Animismi eli sielu-usko on käsitys, jonka mukaan kaikilla olioilla on sielu.

Uusi!!: Nganasanit ja Animismi · Katso lisää »

Dolgaanin kieli

Dolgaanin kieli (dolgaaniksi дулган тыла, dulgan tyla) on Venäjällä Pohjois-Siperiassa asuvien dolgaanien puhuma turkkilainen kieli.

Uusi!!: Nganasanit ja Dolgaanin kieli · Katso lisää »

Dolgaanit

Dolgaanit ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä sekä Sahan tasavallan Anaabyrin uluusissa asuva turkkilaista dolgaanin kieltä puhuva kansa.

Uusi!!: Nganasanit ja Dolgaanit · Katso lisää »

Dudinka

Dudinka on noin 22 175 asukkaan (2010) kaupunki Jeniseijoen alajuoksulla, Taimyrin niemimaalla pohjois-Siperiassa Venäjällä.

Uusi!!: Nganasanit ja Dudinka · Katso lisää »

Enetsit

Enetsit (aikaisempi nimitys jeniseinsamojedit) ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuva, uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluvaa enetsin kieltä puhuva kansa.

Uusi!!: Nganasanit ja Enetsit · Katso lisää »

Epiikka

Epiikka (kreikan adjektiivista epike, epikos ’kertova’) eli kertomakirjallisuus on kertovaa kaunokirjallisuutta.

Uusi!!: Nganasanit ja Epiikka · Katso lisää »

Euraasia

Euraasia kartalla. Euraasia on manner (tai osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyynimeri.

Uusi!!: Nganasanit ja Euraasia · Katso lisää »

Evenkit

Evenkit eli tunguusit ovat Siperiassa ja Kaukoidässä elävä paimentolaiskansa.

Uusi!!: Nganasanit ja Evenkit · Katso lisää »

Hantit

Hantit (aikaisemmin ostjakit, hantiksi hanti tai hanti jah ’hantikansa’) ovat suomalais-ugrilainen kansa.

Uusi!!: Nganasanit ja Hantit · Katso lisää »

Hatanga

Hatanga on taajama ja maalaiskunta Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Nganasanit ja Hatanga · Katso lisää »

Hatanganlahti

Laptevinmeren eteläosassa Taimyrin niemimaan kaakkoispuolella. Hatanganlahti on Laptevinmeren lahti Venäjän Krasnojarskin aluepiirin koillisosassa, Taimyrin niemimaan kaakkoispuolella.

Uusi!!: Nganasanit ja Hatanganlahti · Katso lisää »

Jakuutit

Jakuutit eli sahat (jakuutiksi сахалар, sahalar) ovat turkkilais-tataarilainen kansa Itä-Siperiassa Sahan (ent. Jakutian) tasavallassa.

Uusi!!: Nganasanit ja Jakuutit · Katso lisää »

Jasakki

Jeniseiskin kuvernementissa. 1800-luvun akvarelli. Jasakki oli Venäjällä vierasheimoisilta alamaiskansoilta peritty luontoisvero.

Uusi!!: Nganasanit ja Jasakki · Katso lisää »

Jukagiirit

Jukagiirit (pohjoisjukagiiriksi odul, eteläjukagiiriksi detkil) ovat Venäjällä Koillis-Siperiassa Kolyma- ja Indigirkajokien varsilla pääasiassa Sahan tasavallassa asuva kansa.

Uusi!!: Nganasanit ja Jukagiirit · Katso lisää »

Kota

saamelaisperhe noin vuodelta 1890–1900 kodan edustalla. Pirttijärven rannalla. Kota on pieni perinteinen asumus tai virkistyskäyttöön tarkoitettu rakennus.

Uusi!!: Nganasanit ja Kota · Katso lisää »

Krasnojarskin aluepiiri

Krasnojarskin aluepiiri on yksi Venäjän federaation suurimmista subjekteista (alue).

Uusi!!: Nganasanit ja Krasnojarskin aluepiiri · Katso lisää »

Mansit

200px Mansit (aikaisemmin vogulit) ovat Venäjällä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa ja sen lähialueilla asuva suomalais-ugrilaista mansin kieltä puhuva kansa.

Uusi!!: Nganasanit ja Mansit · Katso lisää »

Metsätundra

Metsätundraa, ilmakuva Venäjältä. Ivvavikin kansallispuiston metsätundraa Kanadassa. Metsätundra tai puistotundra on tundraa muistuttava kasvillisuustyyppi.

Uusi!!: Nganasanit ja Metsätundra · Katso lisää »

Nenetsit

Nenetsit (nenəj nnəče;, nentsy) eli jurakit ovat samojedikansa, joka asuu Arkangelin ja Jeniseijoen välisellä alueella Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiaan kuuluvilla Jamalin ja Taimyrin niemimailla sekä Komin tasavallassa.

Uusi!!: Nganasanit ja Nenetsit · Katso lisää »

Nganasanin kieli

Nganasanin kieli (aikaisempi nimitys tavgi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien nganasanien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Nganasanit ja Nganasanin kieli · Katso lisää »

Ortodoksinen kirkko

Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.

Uusi!!: Nganasanit ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Patrilineaarisuus

Muotokuva Miehestä (Bartholomäus Bruyn (I), sekä hänen kolmesta pojastaan. Teos on maalattu Kölnissä noin vuonna 1530. Isälinjaisuus eli patrilineaarisuus tarkoittaa, että yhteisöissä sukuun kuuluminen ja perimysjärjestys määritellään isän mukaan.

Uusi!!: Nganasanit ja Patrilineaarisuus · Katso lisää »

Peura

Peura (Rangifer tarandus) on arktisella tundralla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina esiintyvä hirvieläin.

Uusi!!: Nganasanit ja Peura · Katso lisää »

Poronhoito

Poronhoito on perinteinen arktisten kansojen elinkeino.

Uusi!!: Nganasanit ja Poronhoito · Katso lisää »

Samojedikielet

Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.

Uusi!!: Nganasanit ja Samojedikielet · Katso lisää »

Samojedit

Samojedi talvivaatteissaan. Kuva on otettu ennen vuotta 1906. Samojedit on yhteisnimitys eräille Uralin itäpuolella eläville uralilaisille paimentolaiskansoille, jotka puhuvat samojedikieliä.

Uusi!!: Nganasanit ja Samojedit · Katso lisää »

Selkupit

Selkupit eli ostjakkisamojedit on Venäjällä Siperiassa asuva samojedien ja Obin altaan aiemman väestön sulautumakansa.

Uusi!!: Nganasanit ja Selkupit · Katso lisää »

Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri

Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri eli Taimyr (ven. Таймы́р, Taimyr) on erityisaseman omaava paikallinen itsehallintoalue Krasnojarskin aluepiirin pohjoisosassa Venäjällä.

Uusi!!: Nganasanit ja Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri · Katso lisää »

Taimyrin niemimaa

Taimyrin niemimaa kuvan vasemmalla puolella (''Tajmyrhalvön'') Taimyrin niemimaa on Jäämereen työntyvä niemimaa Siperiassa Euraasian mantereen pohjoisimmassa osassa, Karanmereen aukeavan Jeniseinlahden ja Laptevinmereen aukeavan Hatanganlahden välissä, Severnaja Zemljan saariston eteläpuolella.

Uusi!!: Nganasanit ja Taimyrin niemimaa · Katso lisää »

Taimyrjärvi

Taimyr-järven sijainti Taimyrin niemimaan keskellä. Taimyr on järvi Taimyrin niemimaalla Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Nganasanit ja Taimyrjärvi · Katso lisää »

Tundra

Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.

Uusi!!: Nganasanit ja Tundra · Katso lisää »

Ukraina

Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Nganasanit ja Ukraina · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Uusi!!: Nganasanit ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Nganasanit ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Nganasanit ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Venäläiset

Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Uusi!!: Nganasanit ja Venäläiset · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Tavgisamojedit, Tavgit.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »