Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
41 suhteet: A. J. Greimas, Aristoteles, Autofiktio, Claude Lévi-Strauss, Diskurssi, Eero Tarasti, Eksaktit tieteet, Fakta, Formalismi, Frédéric Chopin, Gérard Genette, Julia Kristeva, Juoni, Kari Salosaari, Kaunokirjallisuus, Kertoja, Kertomus, Kielitiede, Kirjailija, Kirjallisuuden henkilöhahmo, Kirjallisuus, Kirjallisuustiede, Kuvitelma, Mimesis, Omaelämäkerta, Pekka Tammi, Platon, Postmodernismi, Protagonisti, Puhe, Puhetoimitus, Roland Barthes, Roman Jakobson, Strukturalismi, Taide, Taru, Tzvetan Todorov, Uutinen, Valtio (Platon), Viktor Šklovski, Vladimir Nabokov.
A. J. Greimas
Algirdas Julien Greimas (alk. Algirdas Julius Greimas; 9. maaliskuuta 1917 Tula, Venäjän keisarikunta – 27. helmikuuta 1992 Pariisi, Ranska) oli Ranskan tunnetuimpia semiootikkoja, yksi Pariisin semioottisen koulukunnan perustajista.
Uusi!!: Narratologia ja A. J. Greimas · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Narratologia ja Aristoteles · Katso lisää »
Autofiktio
Autofiktio on kirjallisuutta, jossa kirjailija esiintyy päähenkilönä ja kertojana, osana tapahtumia, jotka ovat enemmän tai vähemmän uskollisia kirjailijan elämästä tiedetyille faktoille.
Uusi!!: Narratologia ja Autofiktio · Katso lisää »
Claude Lévi-Strauss
Claude Lévi-Strauss (28. marraskuuta 1908 Bryssel, Belgia − 30. lokakuuta 2009 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen antropologi ja filosofi.
Uusi!!: Narratologia ja Claude Lévi-Strauss · Katso lisää »
Diskurssi
Diskurssilla (juosta ympäriinsä) tarkoitetaan yleisesti kirjoitettua ja puhuttua viestintää.
Uusi!!: Narratologia ja Diskurssi · Katso lisää »
Eero Tarasti
Eero Aarne Pekka Tarasti (s. 27. syyskuuta 1948 Helsinki) on suomalainen musiikintutkija, semiootikko, pianisti ja kirjailija, musiikkitieteen professori Helsingin yliopistossa vuosina 1984–2016; sitä ennen hän oli taidekasvatuksen professori 1979–1983 ja musiikkitieteen professori 1983 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi!!: Narratologia ja Eero Tarasti · Katso lisää »
Eksaktit tieteet
Eksaktit tieteet tarkoittavat tieteitä, joissa havainnoissa, ennusteissa ja tuloksissa saavutetaan tarkasti mitattavia arvoja.
Uusi!!: Narratologia ja Eksaktit tieteet · Katso lisää »
Fakta
* Fakta on tosiasia.
Uusi!!: Narratologia ja Fakta · Katso lisää »
Formalismi
Alexander Calder, ''Crinkly avec disc rouge'', 1973, Stuttgart, Saksa. Formalismi ('muodollinen') on taiteessa, kirjallisuudessa, kritiikissä tai filosofiassa suuntaus, tutkimuksen ala tai tarkastelutapa, joka painottaa muotoa sisällön tai merkityksen sijaan.
Uusi!!: Narratologia ja Formalismi · Katso lisää »
Frédéric Chopin
Frédéric François Chopin (alkuaan Fryderyk Franciszek Chopin; 1. maaliskuuta 1810 Żelazowa Wola – 17. lokakuuta 1849 Pariisi) oli puolalainen säveltäjä ja pianovirtuoosi.
Uusi!!: Narratologia ja Frédéric Chopin · Katso lisää »
Gérard Genette
Gérard Genette (7. kesäkuuta 1930 Pariisi – 11. toukokuuta 2018) oli ranskalainen kirjallisuudentutkija. Hän lukeutuu strukturalistiseen koulukuntaan Roland Barthesin ja Tzvetan Todorovin ohella. Genette opiskeli humanistisia tieteitä normaalikorkeakoulussa (École normale supérieure) vuosina 1951 - 1955. Hän on työskennellyt École des Hautes Etudes -korkeakoulussa vuosina 1967 - 1994. Hän opettaa kirjallisuutta normaalikorkeakoulussa ja Sorbonnen yliopistossa. Vuodesta 1971 lähtien hän on toiminut New Yorkin yliopiston vierailevana professorina. Hän on perustanut Poétique -lehden ja on julkaissut kirjoituksiaan myös Tel Quel -lehdessä. Hänen ensimmäisten esseeittensä aiheena ovat mm. Jorge Luis Borges, Gustave Flaubert, Stéphane Mallarmé, Marcel Proust, Alain Robbe-Grillet, ja ne julkaistiin otsikolla Figures (1966). Genetten panos narratologisen tutkimussuunnan kehittämiseen on huomattava. Hän on kehittänyt useita käsitteitä, kuten ”fokalisaatio”, jolla tarkoitetaan sitä kenen näkökulmasta kulloinkin kerrotaan. Genette erottaa kerronnassa kolme puolta: récit (juoni) tarkoittaa tekstin tapahtumien esitettyä järjestystä, histoire (tarina) on se järjestys, jossa tapahtumat todellisuudessa tapahtuvat ja joka voidaan tekstistä päätellä, ja narration (kerronta) koskee itse kerronta-aktia. Kaksi ensimmäistä termiä vastaavat venäläisten formalistien tekemää klassista eroa juonen (sjuzet) ja tarinan (fabula) välillä. ”Parateksti” on tekstin ymmärtämistä säätelevä aputeksti eli kynnysteksti tai lieveteksti. Teoksessaan Seuils (1987) Genette erottaa kahdenlaisia paratekstejä: peritekstejä ovat esimerkiksi kirjailijan nimi, teoksen otsikko, mahdollinen omistuskirjoitus, esipuhe ja kirjan takakansiteksti; epitekstejä taas ovat luonnokset, käsikirjoitukset, teokseen liittyvät kirjeet, haastattelut ja arvostelut. ”Palimpsestiksi” Genette kutsuu jo kertaalleen kirjoitettua tekstiä teoksessaan Palimpsestes. La littérature au second degré (1982). Palimpsesti viittaa siihen, että tekstin pintaa raaputtamalla alta paljastuu entinen teksti, jonka päälle teos on kirjoitettu. Esimerkiksi James Joycen Odysseus on Genetten termein hyperteksti, jonka pohjana on Homeroksen Odysseia, jota Genette nimittää hypotekstiksi. Teoksessaan Fiction et Diction (1991) Genette palaa Jean-Paul Sartren esittämään kysymykseen "Mitä kirjallisuus on?" ja toteaa, ettei Sartre oikeastaan vastaa kysymykseensä. Genette itse tarjoaa vastaukseksi "kielen taidetta" (la littérature est l'art du langage). Sitten hän siirtyy pohtimaan venäläisten formalistienkin asettamaa kysymystä mikä tekee kirjallisuudesta juuri kirjallisuutta. Genette laajentaa kysymyksen koskemaan ylipäätään taidetta. Hän tukeutuu antiikin filosofien Platonin ja Aristoteleen termeihin "poiesis" ja "mimesis". "Poiesis" ei tarkoita yksin runoutta, vaan yleisesti luomista. ”Mimesiksen” käännökseksi Genette ehdottaa fiktiota. Platonin tuotannossa mimesis tarkoittaa toimintaa, jossa aistein havaittavan todellisuuden oliosta tehdään kuva, jäljennös tai esitys. Sen vastakohta on "diegesis". Diegesikselle tunnusomaista on se että ”runoilija puhuu itse eikä edes koetakaan kääntää ajatustamme toiseen suuntaan, niin että pitäisimme puhujana ketään muuta kuin häntä itseään”. (Platon, ''Valtio'' 1981, 112) Genette on toimittanut useita teoksia myös yhteistyössä muiden kanssa, kuten Roland Barthesin ja Tzevan Todorovin kanssa Recherches de Proust (1980) ja Todorovin kanssa kirjoitettu genre-teoriaa käsittelevä teos Théorie des genres (1992).
Uusi!!: Narratologia ja Gérard Genette · Katso lisää »
Julia Kristeva
Julia Kristeva Julia Kristeva (s. 24. kesäkuuta 1941 Sofia) on bulgarialais-ranskalainen filosofi, psykoanalyytikko, feministi ja kirjailija, joka on elänyt Ranskassa 1960-luvun puolivälistä lähtien.
Uusi!!: Narratologia ja Julia Kristeva · Katso lisää »
Juoni
Juoni tarkoittaa kirjallisen teoksen, näytelmän tai elokuvan tapahtumien kulkua.
Uusi!!: Narratologia ja Juoni · Katso lisää »
Kari Salosaari
Kari Osmo Antero Salosaari (9. huhtikuuta 1932 Viipuri – 30. kesäkuuta 2015 Helsinki) oli suomalainen teatteriteoreetikko, dramaturgian opettaja ja teatteriohjaaja, joka toimi 1963–1974 Tampereen yliopiston Draamastudion johtajana, yleisen kirjallisuustieteen dramaturgian lehtorina vuoteen 1996 ja myöhemmin Helsingin yliopiston teatteritieteen dosenttina.
Uusi!!: Narratologia ja Kari Salosaari · Katso lisää »
Kaunokirjallisuus
Kaunokirjallisuus on yleisnimitys kaikelle taiteeksi tai viihteeksi luokiteltavalle kirjallisuudelle (vastakohtana tietokirjallisuudelle).
Uusi!!: Narratologia ja Kaunokirjallisuus · Katso lisää »
Kertoja
Kertoja on kaunokirjallisessa teoksessa se, joka kertoo tai jonka oletetaan kertovan tarinan tietyn kertomuksen tai sen jakson puitteissa.
Uusi!!: Narratologia ja Kertoja · Katso lisää »
Kertomus
Kertomus eli narratiivi (Kertomus vakiinnuttaa tapahtumien välisen järjestyksen tai loogisen suhteen ja asettaa ne jatkumoon, joka ei ole välttämättä kronologinen. Sama kertomus voidaan esittää uudestaan eri tavoin, mutta siinä on aina sama kertomuksellinen rakenne esittäjästä riippumatta. Kertomuksella viitataan usein suullisesti kerrottuun kertomukseen tai lyhyeen proosamuotoiseen fiktioon. Käsitteen laajan merkityksen mukaan myös esimerkiksi taideteoksissa, journalismissa, historiallisessa tiedossa ja haastatteluissa esiintyy kertomuksia.
Uusi!!: Narratologia ja Kertomus · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Narratologia ja Kielitiede · Katso lisää »
Kirjailija
Itävaltalainen kirjailija Anna Kim lukemassa teostaan. Hannu Mäkelä on yksi Suomen tuotteliaimmista kirjailijoista. Kirjailija on henkilö, joka kirjoittaa tai on kirjoittanut kirjoja, varsinkin kaunokirjallisia teoksia.
Uusi!!: Narratologia ja Kirjailija · Katso lisää »
Kirjallisuuden henkilöhahmo
Lewis Carrollin ''Liisa Ihmemaassa'' -teoksen Liisa John Tennielin piirroksena. Kirjallisuuden henkilöhahmon rooli on muuttunut kirjallisuuden ja yhteiskunnan kehittyessä.
Uusi!!: Narratologia ja Kirjallisuuden henkilöhahmo · Katso lisää »
Kirjallisuus
Veistos näytteillä Berliinissä vuonna 2006. Kirjallisuus tarkoittaa kirjoitettuja tai suullisena perinteenä säilyneitä kielellisiä tuotteita kuten romaaneja ja kansanrunoutta.
Uusi!!: Narratologia ja Kirjallisuus · Katso lisää »
Kirjallisuustiede
Kirjallisuustiede on humanistinen tiede, joka tutkii kirjallisuutta, sen tutkimusta ja kritiikkiä käyttäen hyväksi teoreettista ja historiallista tietoa.
Uusi!!: Narratologia ja Kirjallisuustiede · Katso lisää »
Kuvitelma
Kuvitelma tai fiktio tarkoittaa kuvittelun tulosta, mielikuvituksen luomusta, luuloa, epätodenmukaista oletusta tai sepitettä.
Uusi!!: Narratologia ja Kuvitelma · Katso lisää »
Mimesis
Mimesis ('jäljittely')Hosiaisluoma 2003, s. 585 on keskeinen taiteen teorian käsite.
Uusi!!: Narratologia ja Mimesis · Katso lisää »
Omaelämäkerta
Omaelämäkerta on faktapohjainen, elämäkertohin kuuluva teos, joka kuvaa kirjoittajansa elämän vaiheita.
Uusi!!: Narratologia ja Omaelämäkerta · Katso lisää »
Pekka Tammi
Pekka Olavi Tammi (s. 17. heinäkuuta 1952 Helsinki) on Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen professori (1993–) ja Taideaineiden laitoksen johtaja.
Uusi!!: Narratologia ja Pekka Tammi · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Narratologia ja Platon · Katso lisää »
Postmodernismi
Postmodernismi (myös jälki- tai myöhäismodernismi) on 1900-luvun puolivälissä kehittynyt länsimainen aatesuuntaus, jonka keskeisiä piirteitä ovat jyrkkä skeptisyys niin sanottuja ”suuria kertomuksia” kohtaan sekä ontologinen subjektivismi.
Uusi!!: Narratologia ja Postmodernismi · Katso lisää »
Protagonisti
Protagonisti (Baldick 1990, s. 180. Termi on lähtöisin antiikin Kreikan näyttämötaiteesta, jossa sillä tarkoitettiin näytelmän ensimmäistä ja johtavaa näyttelijää, pääosan esittäjää. Terminä protagonisti on sittemmin yleistynyt merkitsemään tarinan tai draaman päähenkilöä. Tarinassa seurataan protagonistia, ja se kerrotaan usein hänen näkökulmastaan. Protagonistia ei kuitenkaan tule sekoittaa kertojaan. Protagonisti ja kertoja voivat olla sama henkilö, mutta tarinan kannalta se ei ole välttämätöntä. Joissakin tapauksissa protagonisteja voi olla useampia. Jos protagonisteja on useampia, on heillä kuitenkin yleensä yhteinen päämäärä. Protagonisti ei aina ole tarinan sankari. Tarina voidaan kertoa myös sellaisen henkilön kautta, joka ei ole ominaisuuksiltaan sankarillinen tai ei näennäisesti ole tapahtumien keskiössä. Tarina kuitenkin kertoo protagonistista ja on juuri hänen tarinansa, sillä tyypillisesti protagonistin teot vievät juonta eteenpäin. Hänellä on päämäärä tai tavoite, jota kohti hän pyrkii, ja tästä syntyy juonirakenteen jännite. Protagonisti on myös se tarinan henkilö, joka muuttuu ja kehittyy tarinan aikana. Tarinan kuluessa protagonisti tavallisesti kohtaa vastustajan, antagonistin, joka edustaa tai luo vastuksia, jotka protagonistin on voitettava päästäkseen päämääräänsä. Antagonisteja voi olla tarinassa useita, kuten protagonistejakin. Protagonistin asemaan tarinassa liittyy vahvoja ennakko-odotuksia, minkä vuoksi kirjailijat ja käsikirjoittajat voivat joskus leikitellä niillä ja yllättää yleisönsä. Protagonisti voi esimerkiksi vaihtua kesken tarinan tai sitten tekijä saattaa johtaa lukijan tai yleisön huomion tahallisesti harhaan uskottelemalla, että tarinan päähenkilö on joku muu kuin ”aito” päähenkilö. Hiljainen protagonisti on moderneissa videopeleissä käytetty muoto, jossa pelaaja voi vaikuttaa tai asettua henkilön asemaan. Hiljainen protagonisti on parhaimmillaan kun pelaajalla on suuri vaikutus hahmon taustaan: mistä nämä tulevat, miltä nämä näyttävät ja mitä nämä tuntevat.
Uusi!!: Narratologia ja Protagonisti · Katso lisää »
Puhe
Puhe on ainoastaan ihmiselle ominainen keino tuottaa ja ilmaista kielellisiä viestejä käyttäen hyväksi ihmisäänen tuottamisen mahdollistavia anatomisia rakenteita.
Uusi!!: Narratologia ja Puhe · Katso lisää »
Puhetoimitus
Puhetoimitus eli puheakti eli puheteko on kielitieteen ja kielifilosofian käsite.
Uusi!!: Narratologia ja Puhetoimitus · Katso lisää »
Roland Barthes
Roland Barthes (12. marraskuuta 1915 Cherbourg, Ranska – 26. maaliskuuta 1980 Pariisi, Ranska Kirjasampo, viitattu 5.12.2021) oli ranskalainen kirjallisuudentutkija ja semiootikko.
Uusi!!: Narratologia ja Roland Barthes · Katso lisää »
Roman Jakobson
Roman Jakobson Roman Osipovitš Jakobson (11. lokakuuta (J:29. syyskuuta) 1896 Moskova, Venäjä – 18. heinäkuuta 1982 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat) oli venäläis-amerikkalainen kielen, kansanrunouden ja kirjallisuuden tutkija.
Uusi!!: Narratologia ja Roman Jakobson · Katso lisää »
Strukturalismi
Strukturalismi on useissa – varsinkin humanistisissa ja yhteiskunnallisissa – tieteissä vaikuttanut lähestymistapa, joka korostaa rakenteen merkitystä kokonaisuuden ymmärtämisessä.
Uusi!!: Narratologia ja Strukturalismi · Katso lisää »
Taide
Daavid'', 1501–04. Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.
Uusi!!: Narratologia ja Taide · Katso lisää »
Taru
Taru tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Narratologia ja Taru · Katso lisää »
Tzvetan Todorov
Tzvetan Todorov Strasbourgissa vuonna 2011. Tzvetan Todorov (1. maaliskuuta 1939 Sofia, Bulgaria – 7. helmikuuta 2017) oli bulgarialaissyntyinen filosofi sekä kirjallisuuden- ja semiotiikan tutkija.
Uusi!!: Narratologia ja Tzvetan Todorov · Katso lisää »
Uutinen
Uutisointia 1800-luvulla''. Turun Wiikko-Sanomat'' 8. tammikuuta 1820. Uutinen (uutiset) tarkoittaa uutta tietoa ajankohtaisista asioista.
Uusi!!: Narratologia ja Uutinen · Katso lisää »
Valtio (Platon)
Valtio on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee muun muassa poliittista filosofiaa, etiikkaa ja ideaoppia, ja kuvailee täydellistä, oikeudenmukaista ihannevaltiota.
Uusi!!: Narratologia ja Valtio (Platon) · Katso lisää »
Viktor Šklovski
Viktor Borisovitš Šklovski (ven. Ви́ктор Бори́сович Шкло́вский); (12. tammikuuta 1893 Pietari, Venäjän keisarikunta – 6. joulukuuta 1984 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija, käsikirjoittaja ja kirjallisuudentutkija.
Uusi!!: Narratologia ja Viktor Šklovski · Katso lisää »
Vladimir Nabokov
Vladimir Vladimirovitš Nabokov, salanimi V. Sirin, (22. huhtikuuta (J: 10 huhtikuuta) 1899 Pietari, Venäjän keisarikunta – 2. heinäkuuta 1977 Montreux, Sveitsi) oli venäläis-yhdysvaltalainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja perhostutkija.
Uusi!!: Narratologia ja Vladimir Nabokov · Katso lisää »
