25 suhteet: Aitotumaiset, Carl von Linné, Heimo (biologia), Inari, Kaksisirkkaiset, Karva (kasvitiede), Kasvit, Koppisiemeniset, Kukka, Lamiales, Lehti (kasvitiede), Lehtilaita, Pääkaupunkiseutu, Pohjoismaat, Putkilokasvit, Ratamokasvit, Ruotsi, Siemenkasvit, Suomi, Tädykkeet, Teriö, Terttu (kukinto), Varsi, Verhiö, 1971.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Carl von Linné · Katso lisää »
Heimo (biologia)
Heimo on eliöiden tieteellisen luokittelun yksikkö, joka on laajempi kuin suku, mutta suppeampi kuin lahko.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Heimo (biologia) · Katso lisää »
Inari
Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Inari · Katso lisää »
Kaksisirkkaiset
Kaksisirkkaiset (vanh. Magnoliopsida tai Dicotyledonae) ovat koppisiemenisiä kasveja, joilla on tasan kaksi sirkkalehteä eli alkeislehteä.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Kaksisirkkaiset · Katso lisää »
Karva (kasvitiede)
Rokotopaprikan (''Capsicum pubescens'') nuppu kuvassa keskellä sekä sen karvoitusta. Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Karva (kasvitiede) · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Kasvit · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Kukka · Katso lisää »
Lamiales
Lamiales on kasvilahko, johon kuuluu lähes 24000 lajia yli 20 heimossa.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Lamiales · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Lehtilaita
Lehtilaita tarkoittaa yleensä kasvin lehtilavan reunan ulkonäköä.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Lehtilaita · Katso lisää »
Pääkaupunkiseutu
Pääkaupunkiseutu tummansinisellä, yhdessä vaaleansinisen alueen kanssa muodostuu Helsingin seutu. Pääkaupunkiseudulla (lyhenne PK-seutu) tarkoitetaan Suomessa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien muodostamaa aluetta.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Pääkaupunkiseutu · Katso lisää »
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Pohjoismaat · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Ratamokasvit
Ratamokasvit (Plantaginaceae) on kukkivien kasvien heimo lahkossa Lamiales.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Ratamokasvit · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Ruotsi · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Suomi · Katso lisää »
Tädykkeet
Rantatädykkeen kukintoja. Murattitädykkeen kukka. Ojatädykkeen lehtiä. Tädykkeet (Veronica) on kasvisuku ratamokasvien (Plantaginaceae) heimossa.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Tädykkeet · Katso lisää »
Teriö
Teriö on kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu terälehdistä.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Teriö · Katso lisää »
Terttu (kukinto)
Tertun kaaviokuva Maitohorsman (''Epilobium angustifolium'') terttuja Terttu on avoin kukinnon muoto, jolla on pitkä kukintolapa.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Terttu (kukinto) · Katso lisää »
Varsi
Kookospalmulla saattaa olla jopa 20 metrin pituinen varsi. Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Varsi · Katso lisää »
Verhiö
Verhiö on kasvin kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu verholehdistä.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja Verhiö · Katso lisää »
1971
Vuosi 1971 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: Muukalaistädyke ja 1971 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Silomuukalaistädyke, Veronica peregrina.