39 suhteet: Angervo, Hieskoivu, Huopaohdake, Isoalvejuuri, Kangaskorpi (täsmennyssivu), Kangasmetsä, Karhunsammalet, Koivut, Korpi (täsmennyssivu), Korpi-imarre, Korpikastikka, Kotkansiipi, Kurjenjalka, Lakka (kasvi), Lehtomainen kangas, Lehtometsä, Lehväsammalet, Letto, Mesiangervo, Metsäkorte, Metsäkuusi, Metsätyyppioppi, Metsien kasvillisuuskerrokset, Neva (suotyyppi), Okarahkasammal, Pallosara, Palmusammal, Peräpohjola, Raate, Rahkasammalet, Soreahiirenporras, Suikerosammalet, Suokeltto, Suometsä, Tervaleppä, Tuore kangas, Turve, Vaalearahkasammal, Valtalaji.
Angervo
Angervo on useiden eri kasvisukujen ja niihin kuuluvien lajien nimen osa sekä sukunimi.
Uusi!!: Korpi ja Angervo · Katso lisää »
Hieskoivu
Hieskoivu (Betula pubescens) on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva puu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Uusi!!: Korpi ja Hieskoivu · Katso lisää »
Huopaohdake
Huopaohdake (Cirsium helenioides) on asterikasveihin kuuluva Suomessa tavallinen ohdakelaji.
Uusi!!: Korpi ja Huopaohdake · Katso lisää »
Isoalvejuuri
Isoalvejuuri (Dryopteris expansa) on suurikokoinen, rehevien ja kosteiden metsien saniainen.
Uusi!!: Korpi ja Isoalvejuuri · Katso lisää »
Kangaskorpi (täsmennyssivu)
Kangaskorpi voi viitata johonkin seuraavista.
Uusi!!: Korpi ja Kangaskorpi (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Kangasmetsä
Kangasmetsää Norjassa. Kangasmetsä on viileän ilmastovyöhykkeen tavallisin metsätyyppi.
Uusi!!: Korpi ja Kangasmetsä · Katso lisää »
Karhunsammalet
Karhunsammalet (Polytrichum) ovat lehtisammalten suku, johon kuuluu alle 200 lajia.
Uusi!!: Korpi ja Karhunsammalet · Katso lisää »
Koivut
Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita.
Uusi!!: Korpi ja Koivut · Katso lisää »
Korpi (täsmennyssivu)
Korpi voi tarkoittaa.
Uusi!!: Korpi ja Korpi (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Korpi-imarre
Korpi-imarre (Phegopteris connectilis, syn. P. polypodioides, Thelypteris phegopteris, Lastrea phegopteris, Dryopteris phegopteris) on pienehkö saniainen, joka muodostaa kosteisiin paikkoihin yhtenäisiä kasvustoja.
Uusi!!: Korpi ja Korpi-imarre · Katso lisää »
Korpikastikka
Korpikastikka (Calamagrostis phragmitoides) on monivuotinen, isokokoinen kastikoiden sukuun kuuluva heinä.
Uusi!!: Korpi ja Korpikastikka · Katso lisää »
Kotkansiipi
Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris, syn. Struthiopteris filicastrum) on suurikokoinen lehtojen saniainen.
Uusi!!: Korpi ja Kotkansiipi · Katso lisää »
Kurjenjalka
''Comarum palustre'' Kurjenjalka eli suokurjenjalka (Comarum palustre) on punakukkainen kurjenjalkojen sukuun kuuluva hyönteispölytteinen ruohovartinen kasvi.
Uusi!!: Korpi ja Kurjenjalka · Katso lisää »
Lakka (kasvi)
Muurain eli lakka eli hilla eli suomuurain (Rubus chamaemorus) on vatukoiden sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi.
Uusi!!: Korpi ja Lakka (kasvi) · Katso lisää »
Lehtomainen kangas
Lehtomainen kangas on kostea lehtoa kuivempi Suomen metsätyyppiopin mukainen metsätyyppi.
Uusi!!: Korpi ja Lehtomainen kangas · Katso lisää »
Lehtometsä
Valkovuokkoja Radziejowicen lähellä Puolassa. Lehto on metsätyyppi, jossa on multava maaperä sekä rehevä puu- ja pensaskerros.
Uusi!!: Korpi ja Lehtometsä · Katso lisää »
Lehväsammalet
Lehväsammalet (Mniaceae) on hiirensammalten lahkoon kuuluva heimo, jonka taksonomia on muuttunut viime aikoina paljon.
Uusi!!: Korpi ja Lehväsammalet · Katso lisää »
Letto
Lettoa Ruotsissa. Etualalla jauhoesikko (''Primula farinosa''). Letto on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva runsasravinteinen puuton suotyyppi eli ravinteinen avosuo.
Uusi!!: Korpi ja Letto · Katso lisää »
Mesiangervo
Mesiangervon kukinto. Mesiangervo eli niittymesiangervo (Filipendula ulmaria) on ruusukasvien heimoon kuuluva kasvi, jolla on valkoiset, voimakkaasti tuoksuvat kukat.
Uusi!!: Korpi ja Mesiangervo · Katso lisää »
Metsäkorte
Metsäkorte (Equisetum sylvaticum) on monivuotinen, yhtäläisitiöinen sanikkainen, jota tavataan yleisenä lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Korpi ja Metsäkorte · Katso lisää »
Metsäkuusi
Metsäkuusen levinneisyys Fennoskandiassa. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.
Uusi!!: Korpi ja Metsäkuusi · Katso lisää »
Metsätyyppioppi
Metsätyyppioppi on Aimo Kaarlo Cajanderin kehittämä metsätyyppiteoriaan ja metsätyyppijärjestelmään perustuva metsätyyppien luokitusjärjestelmä, joka perustuu metsien aluskasvillisuuden eli kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuteen ja olettamukseen siitä, että biologisesti samanarvoisille alueille kehittyy lopulta samanlainen kasvillisuusyhdyskunta.
Uusi!!: Korpi ja Metsätyyppioppi · Katso lisää »
Metsien kasvillisuuskerrokset
Metsien kasvillisuuskerrokset ovat kerroksia, joissa pääasiassa kasvien tai sienien korkeuden perusteella jaotellaan metsissä kasvavat kasvit tai sienet eri ryhmiin.
Uusi!!: Korpi ja Metsien kasvillisuuskerrokset · Katso lisää »
Neva (suotyyppi)
Pudasjärvellä on pääosin nevaa. Neva on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva suotyyppi, joka on puuton avosuo.
Uusi!!: Korpi ja Neva (suotyyppi) · Katso lisää »
Okarahkasammal
Okarahkasammal (Sphagnum squarrosum) on isokokoinen sammallaji.
Uusi!!: Korpi ja Okarahkasammal · Katso lisää »
Pallosara
Pallosara (Carex globularis) on korpi- ja rämemailla tai kosteissa havumetsissä kasvava monivuotinen tuulipölytteinen sarakasvi.
Uusi!!: Korpi ja Pallosara · Katso lisää »
Palmusammal
Palmusammal (Climacium dendroides) on yleinen, vaaleanvihreä sammal.
Uusi!!: Korpi ja Palmusammal · Katso lisää »
Peräpohjola
Peräpohjolan sijainti Suomessa. Peräpohjola (aiemmin myös Peräpohja, tai vanhempi Överbotten) on historiallisen Pohjanmaan pohjoisin osa, jota välillä on pidetty erillisenä maakuntanakin, mutta joka nykyisin luetaan Lapin maakuntaan.
Uusi!!: Korpi ja Peräpohjola · Katso lisää »
Raate
Raate (Menyanthes trifoliata) on monivuotinen märkien paikkojen kasvi, sukunsa ainoa Suomessa esiintyvä laji.
Uusi!!: Korpi ja Raate · Katso lisää »
Rahkasammalet
Rahkasammalet (Sphagnum) on laajahko sammalten suku.
Uusi!!: Korpi ja Rahkasammalet · Katso lisää »
Soreahiirenporras
Soreahiirenporras eli hiirenporras (Athyrium filix-femina) on yleinen saniainen.
Uusi!!: Korpi ja Soreahiirenporras · Katso lisää »
Suikerosammalet
Suikerosammalet (Brachythecium) on palmikkosammalten lahkoon kuuluva suku, johon kuuluu 11 Suomessa esiintyvää lajia.
Uusi!!: Korpi ja Suikerosammalet · Katso lisää »
Suokeltto
Suokeltto (Crepis paludosa) on keltakukkainen asterikasvi.
Uusi!!: Korpi ja Suokeltto · Katso lisää »
Suometsä
Suometsät ovat soita, joilla kasvaa metsän tapaan myös puita.
Uusi!!: Korpi ja Suometsä · Katso lisää »
Tervaleppä
Tervaleppä (Alnus glutinosa) on leppien sukuun kuuluva kesävihanta lehtipuu.
Uusi!!: Korpi ja Tervaleppä · Katso lisää »
Tuore kangas
Tuore kangas on Suomen metsätyyppiopin mukaisesti lehtomaista kangasta kuivempi, mutta kuivaa kangasta kosteampi kasvupaikkatyyppi, ja myös parempi erilaisille kasveille.
Uusi!!: Korpi ja Tuore kangas · Katso lisää »
Turve
Kasa maasta irrotettua turvetta Skotlannissa. Turvekattoja Islannissa Turve on eloperäinen maalaji.
Uusi!!: Korpi ja Turve · Katso lisää »
Vaalearahkasammal
Vaalearahkasammal (Sphagnum centrale) on sammallaji.
Uusi!!: Korpi ja Vaalearahkasammal · Katso lisää »
Valtalaji
Valtalaji on eliölaji, joka on selvästi runsas, joko biomassaltaan, tai yksilömäärältään.
Uusi!!: Korpi ja Valtalaji · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kangaskorpi, Koivulettokorpi, Lehtokorpi, Lettokorpi, Metsäkortekorpi, Mustikkakorpi, Muurainkorpi, Nevakorpi, Ruoho- ja heinäkorpi, Ruohoinen sarakorpi, Saniaiskorpi, Varsinainen korpi, Varsinainen sarakorpi.