Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
47 suhteet: Eduard Ausfeld, Ensimmäinen maailmansota, Etninen puhdistus, Georg Elfvengren, Heikki Kaljunen, Helsinki, Jääkäriliike, K. N. Rantakari, Kai Donner, Karjalankannas, Kössi Kaatra, Keski-Kannaksen rintama, Kivennapa, Krestyn vankila, Kronstadt, Laatokka (sanomalehti), Larin Paraske, Nuorisoseuraliike, Osmo (kirjankustantamo), Otto Kotilainen, Oulu, Pietari (kaupunki), Pietarin kuvernementti, Raivola, Raudun taistelu, Sortavala, Suomen kuningaskuntahanke, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 5. puoluekokous, Suur-Suomi, Tampere, Terijoen huvilayhdyskunta, Terijoki, Terijoki (lehti), Työmies, Työväenliike, Uusikirkko, Venäjän kieli, Viaporin kapina, Viipuri, Vuoden 1905 suurlakko, Yhdenvertaisuuslaki, 11. huhtikuuta, 1885, 1931, 27. maaliskuuta.
Eduard Ausfeld
Suomalaisen jääkäripataljoonan päällystöä Libaussa syksyllä 1917. Ausfeld keskirivissä viidentenä vasemmalta. Ernst Wilhelm Eduard Ausfeld (myös Ausfelt; 18. elokuuta 1885 Wiesbaden – 31. elokuuta 1946 Potsdam) oli saksalainen eversti, joka komensi suomalaisia joukkoja Suomen sisällissodassa vuonna 1918.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Eduard Ausfeld · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Etninen puhdistus
Srebrenican joukkomurhan uhrien joukkohauta Bosnia ja Hertsegovinassa. Etninen puhdistus tarkoittaa johonkin epätoivottuun etniseen ryhmään kuuluvien ihmisten poistamista alueelta, jotta alueen demografinen koostumus saataisiin muutettua halutunlaiseksi.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Etninen puhdistus · Katso lisää »
Georg Elfvengren
Georg (Yrjö) Vilhelm Elfvengren (8. syyskuuta 1889 HaminaMainio 2015, 62 – 10. kesäkuuta 1927 Moskova, Neuvostoliitto) oli suomalainen everstiluutnantti, joka palveli Venäjän armeijassa ja osallistui komentajana Suomen sisällissotaan, heimosotiin Inkerissä sekä Venäjän sisällissotaan valkoisten armeijoiden puolella.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Georg Elfvengren · Katso lisää »
Heikki Kaljunen
Heikki Herman Kaljunen (2. heinäkuuta 1893 Sortavalan mlk – kadonnut 1938 Neuvostoliitto) oli suomalainen satulaseppä ja harrastelijanäyttelijä, joka toimi Suomen sisällissodassa punakaartin Keski-kannaksen rintaman ylipäällikkönä.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Heikki Kaljunen · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Helsinki · Katso lisää »
Jääkäriliike
ImageSize.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Jääkäriliike · Katso lisää »
K. N. Rantakari
Kaarle Nestor (K. N.) Rantakari (vuoteen 1896 Grönqvist; 21. tammikuuta 1877 Loimaa – 26. heinäkuuta 1948 Orivesi) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja K. N. Rantakari · Katso lisää »
Kai Donner
Karl Reinhold (Kai) Donner (1. huhtikuuta 1888 Helsinki – 12. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen suomalais-ugrilaisiin kieliin erikoistunut kielitieteilijä ja antropologi sekä itsenäisyys- ja oikeistoaktivisti.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Kai Donner · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Karjalankannas · Katso lisää »
Kössi Kaatra
Kössi Kaatra vuonna 1903. Kössi Kaatra (aik. Kössi Lindström, virallinen nimi vuoteen 1906 Gustaf Adolf Lindström; 6. marraskuuta 1882 Lohja – 15. marraskuuta 1928 Huddinge, Ruotsi) oli suomalainen työväenrunoilija, toimittaja ja teatteriohjaaja.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Kössi Kaatra · Katso lisää »
Keski-Kannaksen rintama
Keski-Kannaksen rintama oli Suomen sisällissodan Karjalan rintaman rintamalohko, joka levittäytyi noin 50 kilometrin matkalle Karjalan-kannaksen keskiosaan, ulottuen lännessä Kuolemajärven Kämärästä aina Neuvosto-Venäjän rajalle Kivennavan Lipolaan.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Keski-Kannaksen rintama · Katso lisää »
Kivennapa
Kivennavan epävirallinen perinnevaakuna. Kivennapa on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Kivennapa · Katso lisää »
Krestyn vankila
Neva-joelta nähtynä. Krestyn tutkintavankila n:o 1 (”ristit”) on vankila Pietarissa.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Krestyn vankila · Katso lisää »
Kronstadt
Kronstadt on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Kronstadt · Katso lisää »
Laatokka (sanomalehti)
Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Laatokka oli Sortavalassa sekä myöhemmin Joensuussa, Jyväskylässä ja Pieksämäellä vuosina 1881–1951 ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Laatokka (sanomalehti) · Katso lisää »
Larin Paraske
Larin Paraske (alk. Paraskeva Nikitina; 8. tammikuuta 1834 (J: 27. joulukuuta 1833) Lempaala, Pohjois-Inkeri, Venäjän keisarikunta – 3. tammikuuta 1904 Metsäpirtti, Suomen suuriruhtinaskunta) oli Inkeristä lähtöisin ollut runonlaulaja.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Larin Paraske · Katso lisää »
Nuorisoseuraliike
Jalasjärven Ylivallin kylän nuorisoseuran- ja maamiesseurantalo Seurala. Itäkylän nuorisoseura Lappajärvellä. Nuorisoseuraliike on 1880-luvulla Etelä-Pohjanmaalla syntynyt ja sieltä myös muualle Suomeen levinnyt nuorison kansansivistysliike.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Nuorisoseuraliike · Katso lisää »
Osmo (kirjankustantamo)
Kustannusyhtiö Osmo (Ventola ja kumpp.), myöhemmin (Karhula ja kumpp.) oli suomalainen kirjankustannusyhtiö, joka julkaisi parikymmentä teosta vuosina 1906–1909.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Osmo (kirjankustantamo) · Katso lisää »
Otto Kotilainen
Otto Kotilainen. Otto Kotilainen (5. helmikuuta 1868 Heinävesi – 9. elokuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Otto Kotilainen · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Oulu · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pietarin kuvernementti
Pietarin kuvernementti (myös lääni), vuodesta 1914 virallisesti Petrogradin kuvernementti (Петрогра́дская губе́рния, Petrogradskaja gubernija), vuodesta 1924 Leningradin kuvernementti (Ленингра́дская губе́рния, Leningradskaja gubernija) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1710–1927.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Pietarin kuvernementti · Katso lisää »
Raivola
Raivolan kunta Viipurin piirin kartalla. Raivolan vanha ortodoksinen kirkko. Edith Södergranin hauta. Raivola (Roštšino) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Viipurin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Raivola · Katso lisää »
Raudun taistelu
Raudun taistelu oli Suomen sisällissodan aikainen taistelu, joka käytiin Karjalankannaksella sijainneessa Raudun pitäjässä 20.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Raudun taistelu · Katso lisää »
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Sortavala · Katso lisää »
Suomen kuningaskuntahanke
Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Suomen kuningaskuntahanke · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 5. puoluekokous
Puoluekokousväkeä Oulun työväentalolla. Näyttämön yläpuolella lukee teksti ''"Yksimielisyyttä leivän hengen ja oikeuden puolesta"''. Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 5.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 5. puoluekokous · Katso lisää »
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Suur-Suomi · Katso lisää »
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Tampere · Katso lisää »
Terijoen huvilayhdyskunta
Terijoen huviloita ja kyläkuvaa vuonna 1910. Terijoen huvilayhdyskunta oli 1870-luvulta lähtien Karjalan kannaksen Terijoelle syntynyt huvilayhdyskunta, jonka asukkaat olivat aluksi lähinnä varakkaita pietarilaisia.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Terijoen huvilayhdyskunta · Katso lisää »
Terijoki
päiväys.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Terijoki · Katso lisää »
Terijoki (lehti)
Lehden ensimmäisen näytenumeron etusivu. Terijoki oli Terijoella vuosina 1908–1909 ilmestynyt paikallislehti.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Terijoki (lehti) · Katso lisää »
Työmies
Työmies oli Helsingissä vuosina 1895–1918 ilmestynyt sanomalehti, joka oli myös Suomen ensimmäinen työväenlehti.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Työmies · Katso lisää »
Työväenliike
Työväenliike on yhteisnimitys poliittisesta työväenliikkeestä, ammattiyhdistysliikkeestä ja osuustoimintaliikkeestä.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Työväenliike · Katso lisää »
Uusikirkko
Uusikirkko (vuoteen 1936 Uusikirkko Vl) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksen Suomenlahden puoleisella rannikolla Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Uusikirkko · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Viaporin kapina
Viaporin kapina oli heinä-elokuun vaihteessa 1906 tapahtunut kapina Suomenlinnan eli silloisen Viaporin merilinnoituksessa Helsingissä.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Viaporin kapina · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Viipuri · Katso lisää »
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja Yhdenvertaisuuslaki · Katso lisää »
11. huhtikuuta
11.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja 11. huhtikuuta · Katso lisää »
1885
Vuosi 1885 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja 1885 · Katso lisää »
1931
Vuosi 1931 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja 1931 · Katso lisää »
27. maaliskuuta
27.
Uusi!!: Mikko Uotinen ja 27. maaliskuuta · Katso lisää »
