Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Metsäkuusi

Metsäkuusen levinneisyys Skandinaviassa. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.

67 suhteet: Ahvenanmaan maakunta, Aitomonikirjaaja, Aitotumaiset, Alalaji, Alpit, Balkan, Carl von Linné, Connecticut, Ekologinen sukkessio, Emi, Enontekiö, Halla, Havukantojäärä, Havununna, Havupuut, Hede, Hevosmuurahainen, Inarin kirkonkylä, Isohavukirva, Ivalo, Jättipuupistiäinen, Joulukuusi, Juurikäävät, Karpaatit, Karsikko (mytologia), Kasvit, Käärmekuusi, Käsivarsi (Suomi), Kirjanpainaja, Kirvat, Koivut, Kultakuusi, Kuusenjuurikääpä, Kuusenkerkkä, Kuusenneulaspistiäinen, Kuusenniluri, Kuusenpihkavoide, Kuuset, Kuusijäärät, Lahottajasienet, Männynjuurikääpä, Mänty, Mäntykasvit, Mäntymäiset, Michigan, Nuijamesisieni, Papintappaja, Pihka, Pikakirjoittaja (hyönteinen), Pikkuhavukirva, ..., Pohjanmesisieni, Pohjois-Amerikka, Populaatio, Putkilokasvit, Sellu, Siemenkasvit, Siperiankuusi, Suutari (hyönteinen), Tapionpöytä, Tiheys, Tukkimiehentäi, Tykky, Tyynimeri, Ukkoniluri, Ural (vuoristo), Veiksel-jääkausi, Verinahakka. Laajenna indeksi (17 lisää) »

Ahvenanmaan maakunta

Ahvenanmaa on saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, sekä ainoa jolla on itsehallinto.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »

Aitomonikirjaaja

Aitomonikirjaaja (Polygraphus poligraphus) on kaarnakuoriaisten (Scolytinae) alaheimoon kuuluva monikirjaajalaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Aitomonikirjaaja · Katso lisää »

Aitotumaiset

Aitotumaiset (Eucarya) eli eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Alalaji

Kaksi variksen alalajia: varis (''Corvus corone cornix'') ja nokivaris (''Corvus corone corone''). Alalaji on tieteellisessä luokittelussa lajin jälkeen seuraava pienempi yksikkö (eli taksonominen taso).

Uusi!!: Metsäkuusi ja Alalaji · Katso lisää »

Alpit

Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Alpit · Katso lisää »

Balkan

Balkanin niemimaa Valtiokartta Balkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Balkan · Katso lisää »

Carl von Linné

Carolus Linnaeus (myöhemmin Carl von Linné,; (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet. Häntä pidetään myös nykyaikaisen ekologian isänä, ja hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta "Luoja loi mutta Linné järjesti". Aikalaiset antoivat hänelle lempinimiä kuten "kasvitieteilijöiden ruhtinas", "Uppsalan uusi Adam" ja "kukkaiskuningas".

Uusi!!: Metsäkuusi ja Carl von Linné · Katso lisää »

Connecticut

Connecticut on yksi Yhdysvaltain osavaltioista, osa Uuden Englannin aluetta ja yksi kolmestatoista siirtokunnasta, jotka kapinoivat brittihallintoa vastaan.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Connecticut · Katso lisää »

Ekologinen sukkessio

Pensaikkovaihe: pensaat valtaavat pioneerilajien valloittamaa aluetta Ekologinen sukkessio, joskus myös suksessio eli seuraanto tarkoittaa tietyllä paikalla tapahtuvaa lajiston (vähittäistä) muuttumista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ekologinen sukkessio · Katso lisää »

Emi

hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Emi · Katso lisää »

Enontekiö

Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Enontekiö · Katso lisää »

Halla

Halla tarkoittaa tilannetta, jossa lämpötila laskee maan kasvillisuuskerroksessa kasvukauden aikana niin alas, että kasvit, etenkin viljelyskasvit tai sato, vaurioituvat tai tuhoutuvat.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Halla · Katso lisää »

Havukantojäärä

Havukantojäärä (Rhagium inquisitor) on 13–18 millimetriä pitkä harmaakarvainen sarvijääriin (Cerambycidae) kuuluva kovakuoriaislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Havukantojäärä · Katso lisää »

Havununna

Havununna (Lymantria monacha) on villakkaisiin kuuluva perhonen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Havununna · Katso lisää »

Havupuut

Havupuut (Pinophytina syn. Pinopsida, Coniferopsida) ovat siemenkasveja (Spermatophyta), jotka nykyluokittelun mukaan muodostavat alakaaren rinnakkain käpypalmujen (Cycadophytina), neidonhiuspuiden (Gingkophytina), Gnetophytinan ja koppisiemenisten (Magnoliophytina) kanssa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Havupuut · Katso lisää »

Hede

Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin lehtimäinen osa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hede · Katso lisää »

Hevosmuurahainen

Hevosmuurahainen voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hevosmuurahainen · Katso lisää »

Inarin kirkonkylä

Inarin saamelaiskirkko Inarin kirkonkylä on Inarin kunnan toiseksi suurin taajama Ivalon jälkeen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Inarin kirkonkylä · Katso lisää »

Isohavukirva

Isohavukirva (Adelges abietis) on kuuselle äkämiä muodostava pieni hyönteinen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Isohavukirva · Katso lisää »

Ivalo

Liikenneympyrä valtatie 4:llä Ivalon keskustassa kuvattuna pohjoisesta tammikuussa 2007. Sama risteysalue Lapin sodan tuhon jäljiltä kuvattuna etelästä marraskuussa 1944. Ivalo (ja) on Inarin kunnan suurin taajama ja hallinnollinen keskus Inarijärven eteläpuolella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ivalo · Katso lisää »

Jättipuupistiäinen

Jättipuupistiäinen (Urocerus gigas, syn. Sirex gigas) on puupistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Jättipuupistiäinen · Katso lisää »

Joulukuusi

Joulukuusi tanskalaisessa kodissa. Joulukuusi eli joulupuu on jouluna tavallisesti sisällä pidettävä koristeltu puu, joka Suomessa on yleensä kuusi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Joulukuusi · Katso lisää »

Juurikäävät

Juurikäävät (Heterobasidion) on kääpäsuku johon kuuluu Suomessa kaksi lajia: männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum) männyllä ja kuusenjuurikääpä (Heterobasidion parviporum) kuusella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Juurikäävät · Katso lisää »

Karpaatit

Karpaatit ovat vuoristo Itä-Euroopassa Tšekin, Slovakian, Puolan, Ukrainan ja Romanian alueella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Karpaatit · Katso lisää »

Karsikko (mytologia)

Karsikko on perinteinen suomalainen vainajaa koskeva merkintä puussa, taikka metsä tai yksittäinen puu, jossa näitä merkintöjä on.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Karsikko (mytologia) · Katso lisää »

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kasvit · Katso lisää »

Käärmekuusi

Käärmekuusi (Picea abies f. virgata) on metsäkuusen (Picea abies) erikoinen muoto, jonka oksien kasvu poikkeaa geneettisen häiriön vuoksi normaalista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Käärmekuusi · Katso lisää »

Käsivarsi (Suomi)

Enontekiö baskinkielisessä kartassa. Saana. Käsivarsi eli Käsivarren Lappi on Suomen alueen kapea, ”Suomi-neidon” käsivartta muistuttava ulkonema Luoteis-Lapissa, Ruotsin ja Norjan välissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Käsivarsi (Suomi) · Katso lisää »

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja (Ips typographus) on noin puolen sentin mittainen kaarnakuoriainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kirjanpainaja · Katso lisää »

Kirvat

Kirvat (Aphididae) eli lehtikirvat ovat yläheimoon Aphidoidea kuuluvia pieniä, vain muutaman millimetrin kokoisia pehmeäruumiisia hyönteisiä, jotka elävät imemällä kasvien solunesteitä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kirvat · Katso lisää »

Koivut

Suomalaista istutuskoivikkoa keskikesällä. Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Koivut · Katso lisää »

Kultakuusi

Kultakuusi (Picea abies f. aurea) on metsäkuusen erikoismuoto, jonka uusien versojen kärjet ovat vaaleankeltaisia tai kullankeltaisia.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kultakuusi · Katso lisää »

Kuusenjuurikääpä

Kuusenjuurikääpä (Heterobasidion parviporum) on tyypillinen juurikääpä, joka aiheuttaa merkittäviä metsätuhoja muuun muassa Suomessa. Lajia pidettiin pitkään samana kuin männynjuurikääpää (H. annosum), mutta sen pillit ovat pienemmät, se on erikoistunut pääasiassa kuusiin, joissa se aiheuttaa maannousemaa eli se pilaa kuusen sisäosia alhaalta lähtien jopa kymmenen metrin korkeuteen. Itse itiöemä on vaikeammin nähtävissä, koska se sijaitsee juuriston alla tai resupinaattisena kaatuneilla rungoilla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenjuurikääpä · Katso lisää »

Kuusenkerkkä

Kuusenkerkkiä Kuusenkerkkä on kuusen nuori verso.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenkerkkä · Katso lisää »

Kuusenneulaspistiäinen

Kuusenneulaspistiäinen (Pristiphora abietina) on lehtipistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenneulaspistiäinen · Katso lisää »

Kuusenniluri

Kuusenniluri (Hylastes cunicularius) on kärsäkkäiden heimoon kuuluva juurinilurilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenniluri · Katso lisää »

Kuusenpihkavoide

pienoiskuva Kuusenpihkavoide on perinteinen haavanhoitomuoto, joka on saanut uuden tulemisensa tieteellisten ja kliinisten tutkimusten perusteella 2000-luvulla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenpihkavoide · Katso lisää »

Kuuset

Kuuset (Picea) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuuset · Katso lisää »

Kuusijäärät

Kuusijäärät (Tetropium) ovat tuholaisia, jotka iskeytyvät täysikasvuisiin, sienitautien heikentämiin kuusiin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusijäärät · Katso lisää »

Lahottajasienet

Lahottajasienet ovat monimuotoinen ryhmä taksonomialtaan erilaisia sieniä, jotka aiheuttavat luonnon kiertokulussa puuaineksen ja kasvien lahoamista rakenneosiinsa solunulkoisen entsyymitoiminnan avulla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lahottajasienet · Katso lisää »

Männynjuurikääpä

Männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum) on rouskujen ja haperoiden kanssa samaan Russulales-lahkoon kuuluva sienilaji, jota on pitkään pidetty samana lajina kuusenjuurikäävän (H. parviporum) kanssa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Männynjuurikääpä · Katso lisää »

Mänty

Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mänty · Katso lisää »

Mäntykasvit

Mäntykasvit (Pinaceae) on havupuihin kuuluva kasviheimo.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mäntykasvit · Katso lisää »

Mäntymäiset

Mäntymäiset (Pinales) on kasvilahko, joka käsittää kaikki nykyisin jäljellä olevat havupuut.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mäntymäiset · Katso lisää »

Michigan

Michigan on Yhdysvaltojen osavaltio.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Michigan · Katso lisää »

Nuijamesisieni

Nuijamesisieni (Armillaria cepistipes syn. Armillaria lutea) on kannoilla ja nurmikoilla kasvava mesisienilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Nuijamesisieni · Katso lisää »

Papintappaja

Papintappaja (Callidium violaceum) on sarvijäärien heimoon (Cerambycidae) kuuluva kovakuoriainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Papintappaja · Katso lisää »

Pihka

männyn kuorella olibaanihartsia. Hajupihkajauhepurkkeja Pihka on enimmäkseen terpeeneistä koostuvien eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pihka · Katso lisää »

Pikakirjoittaja (hyönteinen)

Pikakirjoittaja (Ips sexdentatus) on männyissä elävä kaarnakuoriainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pikakirjoittaja (hyönteinen) · Katso lisää »

Pikkuhavukirva

Pikkuhavukirva (Adelges laricis) on havukirvojen heimoon kuuluva hyönteislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pikkuhavukirva · Katso lisää »

Pohjanmesisieni

Pohjanmesisieni eli mesisieni (Armillaria borealis) on yleisin Suomessa esiintyvistä neljästä Armillaria mellea -ryhmän mesisienilajista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pohjanmesisieni · Katso lisää »

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »

Populaatio

Populaatiolla eli kannalla tarkoitetaan biologiassa tavallisesti niiden yksilöiden joukkoa, jotka kuuluvat samaan lajiin ja elävät samanaikaisesti samalla alueella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Populaatio · Katso lisää »

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheobionta tai Cormobionta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Putkilokasvit · Katso lisää »

Sellu

harvennushakkuissa saatavasta melko ohuesta puutavarasta. Selluksi kutsutaan paperimassaa, joka on valmistettu puuhakkeista kemiallisella massanvalmistusmenetelmällä, esimerkiksi sulfaattimenetelmällä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sellu · Katso lisää »

Siemenkasvit

Siemenkasvit (Spermatophyta) ovat putkilokasveja (Tracheobionta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Siemenkasvit · Katso lisää »

Siperiankuusi

Siperiankuusi (Picea obovata) on mäntykasvien heimoon ja kuusten sukuun kuuluva havupuu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Siperiankuusi · Katso lisää »

Suutari (hyönteinen)

Suutari (Monochamus sutor) on kookas, mustansävyinen sarvijäärälaji. Lajin toukat voivat vahingoittaa kuorimatonta puutavaraa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suutari (hyönteinen) · Katso lisää »

Tapionpöytä

Tapionpöytä (Picea abies f. tabulaeformis, incl. 'Tabulaeformis', 'Tabuliformis') eli pöytäkuusi tarkoittaa latvatonta metsäkuusta, joka kasvaa vaakasuuntaan, mutta ei juuri lainkaan ylöspäin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tapionpöytä · Katso lisää »

Tiheys

Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tiheys · Katso lisää »

Tukkimiehentäi

Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) on kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tukkimiehentäi · Katso lisää »

Tykky

Tykkylumisia kuusia. Tykky eli tykkylumi on puihin ja rakenteisiin kertyvää kovaa lunta ja huurretta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tykky · Katso lisää »

Tyynimeri

Tyynenmeren sijainti. Tyynimeri (vanhentuneet nimet ovat Tyyni valtameri ja Iso valtameri) on maailman suurin merialue.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tyynimeri · Katso lisää »

Ukkoniluri

Ukkoniluri (Dendroctonus micans) on musta kaarnakuoriaislaji, joka on noin vajaan senttimetrin mittainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ukkoniluri · Katso lisää »

Ural (vuoristo)

Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kasakstanissa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ural (vuoristo) · Katso lisää »

Veiksel-jääkausi

Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Verinahakka

Verinahakka (Stereum sanguinolentum) on valkolahoa aiheuttava kantasienilaji, joka muistuttaa kääpiä, mutta siltä puuttuu pillistö.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Verinahakka · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Euroopankuusi, Näre, Picea abies, Picea abies ssp. abies.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »