Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
58 suhteet: Adolf Joffe, Aleksandra Kollontai, Bolševikit, Ensimmäinen maailmansota, Fjodor Dan, Georgi Plehanov, Georgialaiset, Georgian demokraattinen tasavalta, Heinäkuun päivät, Helmikuun vallankumous, Ideologia, Irakli Tsereteli, Iskra, Ivan Maiski, Juli Martov, Juutalaiset, Kapitalismi, Keskuskomitea (kommunistiset puolueet), Komutš, Kronstadtin kapina, Lev Deitš, Lev Trotski, Liberaali demokratia, Lokakuun vallankumous, Lontoo, Marxilaisuus, Moisei Uritski, Neuvosto-Venäjä, Nikoloz Tškheidze, Noe Žordania, Pavel Akselrod, Pietarin neuvosto, Pietarin neuvosto (1905), Porvaristo, Praha, Puna-armeija, Puoluekokous, Saksan keisarikunta, Sosiaalidemokratia, Sosialismi, Sosialistivallankumouksellinen puolue, Strategia, Työläisten ja sotilaiden neuvostot, Ulkovaltojen interventio Venäjän sisällissodassa, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous, Venäjän sisällissota, Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, ..., Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen 2. edustajakokous, Venäjän valkoinen armeija, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Venäläiset, Vera Zasulitš, Vladimir Antonov-Ovsejenko, Vladimir Lenin. Laajenna indeksi (8 lisää) »
Adolf Joffe
Adolf Joffe. Adolf Abramovitš Joffe (22. lokakuuta 1883 Simferopol – 17. marraskuuta 1927 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja valtiomies.
Uusi!!: Menševikit ja Adolf Joffe · Katso lisää »
Aleksandra Kollontai
Aleksandra Mihailovna Kollontai (o.s. Domontovitš,; 31. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1872 Pietari – 9. maaliskuuta 1952 Moskova) oli venäläinen marxilainen kirjailija, feministi ja diplomaatti.
Uusi!!: Menševikit ja Aleksandra Kollontai · Katso lisää »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Uusi!!: Menševikit ja Bolševikit · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Menševikit ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Fjodor Dan
Dan vuonna 1906. Fjodor Iljitš Dan (oikea nimi Fjodor Iljitš Gurvitš,; 19. lokakuuta 1871 Pietari, Venäjän keisarikunta – 22. tammikuuta 1947 New York, Yhdysvallat) Hrono.ru.
Uusi!!: Menševikit ja Fjodor Dan · Katso lisää »
Georgi Plehanov
Georgi Plehanov Georgi Valentinovitš Plehanov (11. joulukuuta (J: 29. marraskuuta) 1856 Gudalovka, Lipetskin alue – 30. toukokuuta (J: 17. toukokuuta) 1918 Terijoki, Suomi) oli venäläinen vallankumouksellinen ja marxilaisuuden teoreetikko.
Uusi!!: Menševikit ja Georgi Plehanov · Katso lisää »
Georgialaiset
Georgialaiset, kartvelilaiset ovat kansakunta ja etninen ryhmä.
Uusi!!: Menševikit ja Georgialaiset · Katso lisää »
Georgian demokraattinen tasavalta
Georgian demokraattinen tasavalta (georgiaksi საქართველოს დემოკრატიული რესპუბლიკა, Sakartvelos Demok'rat'iuli Resp'ublik'a) oli vuosina 1918–1921 ensimmäinen moderni georgialainen valtio.
Uusi!!: Menševikit ja Georgian demokraattinen tasavalta · Katso lisää »
Heinäkuun päivät
Heinäkuun päiviksi (Julskije dni) kutsutaan Venäjän tasavallan pääkaupungissa Pietarissa heinäkuussa 1917 syntynyttä spontaania väliaikaisen hallituksen vastaista kansannousua, joka oli osa Venäjän vallankumousta.
Uusi!!: Menševikit ja Heinäkuun päivät · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Menševikit ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Ideologia
Ideologia eli aatejärjestelmä tai aaterakennelma on ohjeelliseksi muodostunut aatteiden kokoelma, poliittinen näkökulma todellisuuteen tai kaavoittuneeksi muuttunut poliittinen käytäntö, joka heijastaa tietyn yksilön, ryhmän, yhteiskuntaluokan tai kulttuurin tarpeita ja pyrkimyksiä.
Uusi!!: Menševikit ja Ideologia · Katso lisää »
Irakli Tsereteli
Irakli Tsereteli Irakli Georgijevitš Tsereteli, toisinaan: TseretelliTseretelli, Heraklios (Iraklij Georgievitš).
Uusi!!: Menševikit ja Irakli Tsereteli · Katso lisää »
Iskra
Iskra oli venäläisten sosialististen siirtolaisten poliittinen sanomalehti, joka perustettiin Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen viralliseksi äänenkannattajaksi.
Uusi!!: Menševikit ja Iskra · Katso lisää »
Ivan Maiski
Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoitus Helsingissä 21. tammikuuta 1932. Vasemmalla Suomen ulkoasiainministeri Aarno Yrjö-Koskinen ja oikealla Ivan Maiski. Ivan Mihailovitš Maiski (ent. Jan Lachowiecki tai LjukovetskiOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 1230 19. tammikuuta 1884 – 3. syyskuuta 1975) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, historioitsija ja poliitikko.
Uusi!!: Menševikit ja Ivan Maiski · Katso lisää »
Juli Martov
thumb Juli Osipovitš Martov (myös Julius Martov,, alun perin Zederbaum,; 24. marraskuuta 1873 Konstantinopoli – 4. huhtikuuta 1923 Schömberg, Schwarzwald, Saksa) oli venäläinen vallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.
Uusi!!: Menševikit ja Juli Martov · Katso lisää »
Juutalaiset
Rukous juutalaisessa kodissa. Jan Voermanin maalaus noin vuodelta 1884. Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt seemiläinen kansa.
Uusi!!: Menševikit ja Juutalaiset · Katso lisää »
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Uusi!!: Menševikit ja Kapitalismi · Katso lisää »
Keskuskomitea (kommunistiset puolueet)
Keskuskomitea on korkein päätöksentekoelin kommunistisissa puolueissa puoluekokousten istuntojen välillä.
Uusi!!: Menševikit ja Keskuskomitea (kommunistiset puolueet) · Katso lisää »
Komutš
Komutšin alkuperäiset viisi jäsentä: Ivan Brušvit, Prokopi Klimuškin, Boris Fortunatov, puheenjohtaja Vladimir Volski ja Ivan Nesterov. Perustuslakia säätävän yleisvenäläisen kansalliskokouksen jäsenten komitea (Komitet tšlenov Vserossijskogo Utšreditelnogo sobranija) eli Komutš (Комуч) oli Venäjän sisällissodan alkuvaiheessa Samarassa 8.
Uusi!!: Menševikit ja Komutš · Katso lisää »
Kronstadtin kapina
Kronstadtin kapina oli Kronstadtin laivastotukikohdan sotilaiden epäonnistunut kapina bolševikkeja vastaan vuonna 1921.
Uusi!!: Menševikit ja Kronstadtin kapina · Katso lisää »
Lev Deitš
Lev Deitš Lev Grigorjevitš Deitš (myös Leo Deutsch; 26. syyskuuta 1855 Tultšin, Kamenets-Podolskin lääni – 4. elokuuta 1941 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen narodnikki, sosiaalidemokraatti ja myöhemmin yksi menševikkien johtajista.
Uusi!!: Menševikit ja Lev Deitš · Katso lisää »
Lev Trotski
Lev Davidovitš Trotski (alkuaan, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.
Uusi!!: Menševikit ja Lev Trotski · Katso lisää »
Liberaali demokratia
Liberaali demokratia on edustuksellinen demokratia, jossa vaaleilla valittujen edustajien valtaa (ja kansan enemmistön valtaa määrätä vähemmistöä) rajoittavat laillisuusperiaate sekä yksilönvapautta, etenkin kansalaisoikeuksia suojeleva perustuslaki.
Uusi!!: Menševikit ja Liberaali demokratia · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Menševikit ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Lontoo
Lontoo on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Lontoon asukasluvun määrittely on melko monimutkaista ja riippuu siitä, miten kaupunki määritellään. Lontoon hallintoalueen (Lontoon City ja 32 Lontoon piiriä) väkiluku on noin 9 miljoonaa ihmistä. Lontoon kaupunki/urbaanialueella (Larger Urban Zone) asuu noin 11 905 500 ihmistä, kun taas Lontoon metropolialueella (London Metropolitan Area) asuu arviolta 15 010 295 ihmistä, mutta Greater London Authorityn mukaan metropolialueella asuu noin 21 miljoonaa ihmistä. Suur-Lontoon pinta-ala on 1 572 neliökilometriä.
Uusi!!: Menševikit ja Lontoo · Katso lisää »
Marxilaisuus
Marxilaisuus eli marxismi (myös marksilaisuus, marksismi) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen näkemykseen pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.
Uusi!!: Menševikit ja Marxilaisuus · Katso lisää »
Moisei Uritski
Moisei Uritski. Moisei Solomonovitš Uritski (1873 – 30. elokuuta 1918) oli venäläinen vallankumouksellinen.
Uusi!!: Menševikit ja Moisei Uritski · Katso lisää »
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Uusi!!: Menševikit ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »
Nikoloz Tškheidze
Nikoloz Tškheidze Nik’oloz Tškheidze (1864 Kutaisin läänin Putin kylä – 7. kesäkuuta 1926 Leuville-sur-Orge, Ranska) oli georgialainen menševikkipoliitikko, joka toi marxismin Georgiaan 1890-luvulla.
Uusi!!: Menševikit ja Nikoloz Tškheidze · Katso lisää »
Noe Žordania
Noe Žordania vuonna 1918. Noe Žordania (1868–1953) oli georgialainen lehtimies ja poliitikko.
Uusi!!: Menševikit ja Noe Žordania · Katso lisää »
Pavel Akselrod
Pavel Akselrod. Pavel Borisovitš Akselrod (myös Axelrod,; 25. elokuuta (J: 12. elokuuta) 1850 Tšernigovin läänin Mglinin kihlakunnan Potšep – 16. huhtikuuta 1928 Berliini) oli venäläinen narodnikki ja myöhemmin yksi menševikkien johtajista.
Uusi!!: Menševikit ja Pavel Akselrod · Katso lisää »
Pietarin neuvosto
Pietarin neuvosto, virall.
Uusi!!: Menševikit ja Pietarin neuvosto · Katso lisää »
Pietarin neuvosto (1905)
Pietarin vuoden 1905 neuvoston johtajia, keskellä Lev Trotski. Ylärivissä kolmantena vasemmalta neuvoston edellinen puheenjohtaja Georgi Nosar-Hrustaljov ja viidentenä Nikolai Avksentjev. Pietarin neuvosto oli Pietarin kaupungissa Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen aikana perustettu työväestöä edustanut elin.
Uusi!!: Menševikit ja Pietarin neuvosto (1905) · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Menševikit ja Porvaristo · Katso lisää »
Praha
Praha on Tšekin pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Menševikit ja Praha · Katso lisää »
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Uusi!!: Menševikit ja Puna-armeija · Katso lisää »
Puoluekokous
Puoluekokous on puolueen jäseniä edustava virallinen kokous, joka on yleensä myös puolueen korkein päättävä elin.
Uusi!!: Menševikit ja Puoluekokous · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Menševikit ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Sosiaalidemokratia
Sosiaalidemokratia (vanh. sosialidemokratia) on poliittinen aate, joka kehittyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Uusi!!: Menševikit ja Sosiaalidemokratia · Katso lisää »
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Uusi!!: Menševikit ja Sosialismi · Katso lisää »
Sosialistivallankumouksellinen puolue
Sosialistivallankumouksellisten eli eserrien juliste Sosialistivallankumouksellinen puolue, lyh.
Uusi!!: Menševikit ja Sosialistivallankumouksellinen puolue · Katso lisää »
Strategia
Strategia (’sotaväki’) tarkoittaa suunnitelmaa, jolla tavoiteltu päämäärä pyritään saavuttamaan.
Uusi!!: Menševikit ja Strategia · Katso lisää »
Työläisten ja sotilaiden neuvostot
Pietarin neuvoston kokous vuonna 1917. Työläisten ja sotilaiden neuvostot olivat Venäjän lokakuun vallankumouksen aikana vuosina 1917–1924 toimineita vallankumouksellisia toimielimiä.
Uusi!!: Menševikit ja Työläisten ja sotilaiden neuvostot · Katso lisää »
Ulkovaltojen interventio Venäjän sisällissodassa
Ulkovaltojen interventio oli ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän sisällissodan aikainen ulkovaltojen sotaretki Venäjälle aluksi ottamaan haltuunsa Venäjälle maailmansodan aikaan laivattuja sotatarvikkeita ja myöhemmin tukemaan Venäjän valkoisia bolševikkien puna-armeijaa vastaan.
Uusi!!: Menševikit ja Ulkovaltojen interventio Venäjän sisällissodassa · Katso lisää »
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Uusi!!: Menševikit ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Menševikit ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Menševikit ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous koolla Pietarin Taurian palatsissa 18. tammikuuta 1918. Yleisvenäläinen perustuslakia säätävä kansalliskokous (Vserossijskoje utšreditelnoje sobranije) oli vuoden 1917 lopussa yleisellä vaalilla valittu edustajakokous, jonka oli tarkoitus säätää Venäjälle uusi perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen.
Uusi!!: Menševikit ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous · Katso lisää »
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Uusi!!: Menševikit ja Venäjän sisällissota · Katso lisää »
Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue
Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, lyh.
Uusi!!: Menševikit ja Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue · Katso lisää »
Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen 2. edustajakokous
Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen (VSDTP) 2.
Uusi!!: Menševikit ja Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen 2. edustajakokous · Katso lisää »
Venäjän valkoinen armeija
Venäjän valkoinen armeija tai Valkokaartit oli venäläinen monarkistiliike, joka taisteli Venäjän sisällissodassa (1918–1921) punaisia sekä niin sanottuja Vihreää armeijaa (nationalistit) ja Mustaa armeijaa (anarkistit) vastaan.
Uusi!!: Menševikit ja Venäjän valkoinen armeija · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Menševikit ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Venäjän vuoden 1905 vallankumous
Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.
Uusi!!: Menševikit ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Katso lisää »
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Uusi!!: Menševikit ja Venäläiset · Katso lisää »
Vera Zasulitš
Vera Ivanovna Zasulitš (8. elokuuta (J: 27. heinäkuuta) 1849 Mihailovka, Gžatsk, Smolensk – 8. toukokuuta 1919 Pietari) oli venäläinen vallankumouksellinen, narodnikki ja menševikki.
Uusi!!: Menševikit ja Vera Zasulitš · Katso lisää »
Vladimir Antonov-Ovsejenko
Vladimir Antonov-Ovsejenko. Vladimir Aleksandrovitš Antonov-Ovsejenko (oikea sukunimi Ovsejenko, puoluenimi Štyk, Штык, kirjallinen salanimi A. Galski, А. Гальский; 21. maaliskuuta (J: 9. maaliskuuta) 1883 Tšernigov – 10. helmikuuta 1939) oli ukrainalaissyntyinen bolševikki, sotilas, neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.
Uusi!!: Menševikit ja Vladimir Antonov-Ovsejenko · Katso lisää »
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Uusi!!: Menševikit ja Vladimir Lenin · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Mensevikit, Mensevikki, Mensevismi, Menshevikit, Menshevikki, Menševikki, Menševismi.
