Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
22 suhteet: Alan Turing, Aristoteles, Aritmetiikka, Bertrand Russell, Cantorin lause, Churchin–Turingin teesi, Eukleides, Gödelin epätäydellisyyslause, Georg Cantor, Gottlob Frege, Joukko-oppi, Kontinuumihypoteesi, Logiikka, Logisismi, Lontoo, Malliteoria, Matematiikka, Oxford University Press, Platon, Russellin paradoksi, Saksa, Valinta-aksiooma.
Alan Turing
Alan Mathison Turing (23. kesäkuuta 1912 Lontoo – 7. kesäkuuta 1954 Wilmslow) oli brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija, joka vuonna 1936 julkaisi formalisoimansa algoritmin ja tietojenkäsittelytieteessä käytetyn Turingin kone -käsitteen.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Alan Turing · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Aristoteles · Katso lisää »
Aritmetiikka
Aritmetiikka on matematiikan osa-alue, joka tutkii laskuoperaatioiden ominaisuuksia luvuille.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Aritmetiikka · Katso lisää »
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Bertrand Russell · Katso lisää »
Cantorin lause
Cantorin lause on joukko-opin lause, joka sanoo että joukon mahtavuus ei ole sama kuin potenssijoukkonsa.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Cantorin lause · Katso lisää »
Churchin–Turingin teesi
Church–Turingin konjektuuri (myös Church-Turingin teesi, Churchin väite ja Turingin väite) on yhdistetty hypoteesi niiden funktioiden luonteesta, joiden arvot ovat tehokkaasti laskettavissa.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Churchin–Turingin teesi · Katso lisää »
Eukleides
Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Eukleides · Katso lisää »
Gödelin epätäydellisyyslause
Gödelin epätäydellisyyslauseet ovat Kurt Gödelin vuonna 1931 todistamat kaksi lausetta.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Gödelin epätäydellisyyslause · Katso lisää »
Georg Cantor
Georg Ferdinand Ludwig Philipp Cantor (3. maaliskuuta 1845 – 6. tammikuuta 1918) oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan parhaiten joukko-opin luojana.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Georg Cantor · Katso lisää »
Gottlob Frege
Friedrich Ludwig Gottlob Frege (8. marraskuuta 1848 Wismar – 26. heinäkuuta 1925 Bad Kleinen) oli saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Gottlob Frege · Katso lisää »
Joukko-oppi
Eulerin diagrammeilla. leikkausta esittävä Venn-diagrammi. Joukko-oppi on joukkojen ominaisuuksiin perehtynyt matematiikan osa-alue.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Joukko-oppi · Katso lisää »
Kontinuumihypoteesi
Kontinuumihypoteesi on Georg Cantorin esittämä väite, joka koskee äärettömien joukkojen kokoja.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Kontinuumihypoteesi · Katso lisää »
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Logiikka · Katso lisää »
Logisismi
Logisismi on matematiikan filosofian suuntaus, joka piti matematiikkaa logiikan laajennuksena ja pyrki palauttamaan osan matematiikasta tai koko matematiikan logiikkaan.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Logisismi · Katso lisää »
Lontoo
Lontoo on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Lontoon asukasluvun määrittely on melko monimutkaista ja riippuu siitä, miten kaupunki määritellään. Lontoon hallintoalueen (Lontoon City ja 32 Lontoon piiriä) väkiluku on noin 9 miljoonaa ihmistä. Lontoon kaupunki/urbaanialueella (Larger Urban Zone) asuu noin 11 905 500 ihmistä, kun taas Lontoon metropolialueella (London Metropolitan Area) asuu arviolta 15 010 295 ihmistä, mutta Greater London Authorityn mukaan metropolialueella asuu noin 21 miljoonaa ihmistä. Suur-Lontoon pinta-ala on 1 572 neliökilometriä.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Lontoo · Katso lisää »
Malliteoria
Malliteoria on logiikan osa-alue, joka tutkii matemaattisia struktuureita kuten ryhmiä, graafeja ja kuntia.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Malliteoria · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Matematiikka · Katso lisää »
Oxford University Press
Oxford University Pressin rakennus Walton Streetillä Oxfordissa. Oxford University Press on Oxfordin yliopiston hallinnoima kustantamo.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Oxford University Press · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Platon · Katso lisää »
Russellin paradoksi
Russellin paradoksi on Bertrand Russellin vuonna 1901 keksimä paradoksi, joka todistaa Gottlob Fregen ja Georg Cantorin naiivin joukko-opin sisäisesti ristiriitaiseksi.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Russellin paradoksi · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Saksa · Katso lisää »
Valinta-aksiooma
Valinta-aksiooma on matemaattisen joukko-opin aksiooma, jonka mukaan jokaiseen epätyhjien joukkojen kokoelmaan (S_i)_ voidaan liittää uusi joukko (x_i)_ siten, että kukin sen alkioista x_i kuuluu vastaavaan joukkoon \in S_i.
Uusi!!: Matemaattinen logiikka ja Valinta-aksiooma · Katso lisää »
