Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Massaspektrometria

Indeksi Massaspektrometria

LTQ Orbitrap XL -orbitrap-massaspektrometri. Massaspektrometri (MS) eli massaspektrografi on laite, jota käytetään positiivisten tai negatiivisten ionien alkeisvarausten ja molekyylien tai atomien massojen tutkimisessa sekä fysikaalisessa tutkimuksessa, kuten alkuaineiden isotooppijakaumien selvittämisessä.

115 suhteet: Absorptio (sähkömagneettinen säteily), Alkeisvaraus, Alumiini, Aminohapot, Anioni, Anodi, Atomi, Atomimassayksikkö, Atto, Äänen nopeus, Biomolekyyli, Coulombi, Desorptio, Dimensioton suure, Dissosiaatio (kemia), Elektrodi, Elektrolyytti, Elektroni, Elektronivoltti, Ellipsirata, Emäs, Energia, Fermienergia, Fissio, Fotoni, Fourier-muunnos, Hajontaluku, Happi, Helium, Hertsi, Hiilidioksidi, Hiilihydraatti, Hiilimonoksidi, Hopea, Ilma, Inertti, Infrapunasäteily, Ioni, Isotooppi, Itseisarvo, IUPAC, Jaksollinen järjestelmä, Jalokaasut, Joseph John Thomson, Kaasu, Kalibrointi, Kalifornium, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kationi, Katodi, ..., Kilogramma, Kiteinen aine, Konvoluutio, Koordinaatisto, Koronapurkaus, Kromatografia, Ksenon, Kupari, Kursiivi, Kvantittuminen, Laser, Lämpökemia, Lepomassa, Liike-energia, Liikemäärä, Lipidi, Liukeneminen, Liuotin, Magneetti, Magneettikentän voimakkuus, Magneettikenttä, Massavaje, Molekyyli, Molekyylimassa, Mooli, Nailon, Neon, Nikkeli, Nopeus, Normaali-ilmakehä, Orgaaninen yhdiste, Paine, Peptidi, Pinta-ala, Pintajännitys, Polymeeri, Poolisuus, Ppm, Proteiini, Protoni, Puoliarvoleveys, Radikaali (kemia), Resonanssi, Sähkö, Sähkökenttä, Sähkömagneettinen kenttä, Sähkövaraus, Silikoni, Sisäenergia, Suhde, Suola, Suprajohde, Taajuus, Tantaali, Tasavirta, Tesla (yksikkö), Tunneloituminen, Tyhjiö, Typpi, Ultraviolettisäteily, Vaihtovirta, Valenssielektroni, Viritystila, Virtapiiri, Voltti. Laajenna indeksi (65 lisää) »

Absorptio (sähkömagneettinen säteily)

Alemmalla energiatilalla oleva elektroni nousee korkeammalle energiatilalle saatuaan energiaa säteilystä. Absorptiolla tarkoitetaan kvanttimekaniikassa prosessia, jossa fotonin energia siirtyy esimerkiksi atomille, jonka valenssielektroni siirtyy korkeampaan energiatilaan.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Absorptio (sähkömagneettinen säteily) · Katso lisää »

Alkeisvaraus

Alkeisvaraus (e tai q) on luonnonvakio, joka vastaa yksittäisen protonin varausta.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Alkeisvaraus · Katso lisää »

Alumiini

Alumiiniatomeja kuvattuna elektronimikroskoopilla. Alumiini on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kolmanteen jaksoon ja 13. ryhmään (eli kolmanteen pääryhmään) kuuluva metalli.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Alumiini · Katso lisää »

Aminohapot

Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH2), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R). Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Aminohapot · Katso lisää »

Anioni

Anioni on negatiivinen ioni eli atomi tai molekyyli, joka on vastaanottanut elektroneja.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Anioni · Katso lisää »

Anodi

Anodi vastaanottaa elektroneja liuoksen atomeilta. Anodi on elektrolyyttisessä systeemissä se elektrodi, jolla hapetusreaktio tapahtuu.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Anodi · Katso lisää »

Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Atomi · Katso lisää »

Atomimassayksikkö

Atomimassayksikkö (tunnus u) eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Atomimassayksikkö · Katso lisää »

Atto

Atto (tunnus a) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa triljoonasosaa (10−18).

Uusi!!: Massaspektrometria ja Atto · Katso lisää »

Äänen nopeus

Äänen nopeus ilmassa on noin 343 metriä sekunnissa eli 1 235 km/h (20 °C) taajuudesta riippumatta.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Äänen nopeus · Katso lisää »

Biomolekyyli

Sakkaroosi eli ruokosokeri kuuluu sokereihin. Se koostuu hiilestä (C), hapesta (O) ja vedystä (H). Biomolekyylejä ovat eliöissä esiintyvät molekyylit, joiden pitoisuuksia eliön perimä säätelee.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Biomolekyyli · Katso lisää »

Coulombi

Coulombi (tunnus C, äännetään) on varaus, jonka yhden ampeerin sähkövirta kuljettaa sekunnin aikana.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Coulombi · Katso lisää »

Desorptio

Kemiallinen Desorptio tarkoittaa fysiikassa tai kemiassa adsorption vastakohtaa eli pintaan nousevien atomien, molekyylien tai ionien vapautumista aineen pinnalle tai pintaan kiinnittyneiden molekyylien irtoamisprosessia.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Desorptio · Katso lisää »

Dimensioton suure

Dimensioton suure on dimensioanalyysissa luku, jolla ei ole fysikaalista yksikköä.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Dimensioton suure · Katso lisää »

Dissosiaatio (kemia)

Dissosiaatio on molekyylin hajoaminen kahdeksi tai useammaksi molekyyliksi tai atomiksi.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Dissosiaatio (kemia) · Katso lisää »

Elektrodi

Elektrodi eli kohtio on sähköisen virtapiirin osa, jossa sähkö siirtyy väliaineeseen tai väliaineesta virtapiiriin.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Elektrodi · Katso lisää »

Elektrolyytti

Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja joka voidaan hajottaa sähkövirralla kemiallisesti.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Elektrolyytti · Katso lisää »

Elektroni

Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Elektroni · Katso lisää »

Elektronivoltti

Elektronivoltti (symboli eV) on energian yksikkö, jota käytetään usein atomi- ja ydinfysiikassa.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Elektronivoltti · Katso lisää »

Ellipsirata

Aurinkoa (A) kiertävän planeetan (B) ja komeetan (C) radat. eksentrisyyksiä. Erilaisia liikeratoja gravitaatiokentässä. Yläoikealla ellipsirata. Siinä keskusmassaa ympäröivä potentiaalikuoppa kuvaa kappaleen potentiaalienergiaa sen ollessa eri etäisyyksillä keskuskappaleesta, ja sen liike-energia ellipsiradalla on kuvattu punaisella. Liike-energia pienenee Keplerin lakien mukaisesti, kun kappale etääntyy keskuskappaleesta ja sen nopeus pienenee. Se muuttuu tällöin gravitaatiokentän potentiaalienergiaksi, joka kuitenkin muuttuu takaisin kappaleen liike-energiaksi, kun se jälleen lähestyy keskuskappaletta. Ellipsirata on soikea rata, jossa jokin kappale kiertää toista kappaletta pitkin ellipsiä, jolla on tietty eksentrisyys eli soikeus.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Ellipsirata · Katso lisää »

Emäs

Emäs eli alkali on hapon vastakohta.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Emäs · Katso lisää »

Energia

Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Energia · Katso lisää »

Fermienergia

Vapaan elektronikaasun tilatiheys elektronin energian funktiona. Alue 1 (sininen) on miehitetty ja alue 2 (valkoinen) miehittämätön. Fermienergia sijaitsee alueiden 1 ja 2 rajapinnassa. Fermienergia on kvanttimekaaninen käsite, jolla tarkoitetaan elektronisysteemin ylintä miehitettyä energiatilaa absoluuttisessa nollapisteessä.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Fermienergia · Katso lisää »

Fissio

Fissioreaktio, jossa 235U virittyy 236U:ksi termisen neutronin osuttua siihen ja halkeaa kahdeksi ytimeksi. Lopputuotteina syntyvät esim. kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).

Uusi!!: Massaspektrometria ja Fissio · Katso lisää »

Fotoni

Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).

Uusi!!: Massaspektrometria ja Fotoni · Katso lisää »

Fourier-muunnos

Fourier-muunnos (myös Fourier’n muunnos) on matematiikassa käytetty jatkuva integraalimuunnos.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Fourier-muunnos · Katso lisää »

Hajontaluku

Keskihajonta normaalijakauman tapauksessa: yhden keskihajonnan etäisyys keskiarvosta rajaa todennäköisyysmassasta 68,27 %, kahden keskihajonnan etäisyys 95,45 % ja kolmen keskihajonnan etäisyys 99,73 %. Hajontaluku on tilastotieteessä todennäköisyysjakauman hajonnan eli sen satunnaismuuttujan vaihtelun mitta.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Hajontaluku · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Happi · Katso lisää »

Helium

Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Helium · Katso lisää »

Hertsi

Hertsi (tunnus Hz) on kansainvälisen yksikköjärjestelmän, eli SI-järjestelmän, mukainen taajuuden yksikkö.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Hertsi · Katso lisää »

Hiilidioksidi

272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Hiilidioksidi · Katso lisää »

Hiilihydraatti

Viljatuotteissa on runsaasti hiilihydraatteja. Hiilihydraatit eli sakkaridit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat yleensä hiilestä, vedystä ja hapesta.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Hiilihydraatti · Katso lisää »

Hiilimonoksidi

Tyypillinen häkävaroitin Hiilimonoksidi, hiilioksidi eli häkä (CO) on hiilen ja hapen yhdiste.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Hiilimonoksidi · Katso lisää »

Hopea

Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Hopea · Katso lisää »

Ilma

prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Ilma · Katso lisää »

Inertti

Inertti ("hidas") tarkoittaa ainetta, usein kaasua, joka ei reagoi kemiallisesti muiden aineiden kanssa eli on reaktiokyvytön, kykenemätön muodostamaan kemiallisia yhdisteitä.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Inertti · Katso lisää »

Infrapunasäteily

Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Infrapunasäteily · Katso lisää »

Ioni

Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Ioni · Katso lisää »

Isotooppi

Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Isotooppi · Katso lisää »

Itseisarvo

Itseisarvo kuvaa matematiikassa luvun suuruutta riippumatta sen etumerkistä.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Itseisarvo · Katso lisää »

IUPAC

Esimerkki IUPAC-nimeämiskäytännöstä. IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry, eli kansainvälinen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto) on järjestö, jonka tehtävänä on standardisoida kemian sanastoa ja mittausmenetelmiä.

Uusi!!: Massaspektrometria ja IUPAC · Katso lisää »

Jaksollinen järjestelmä

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Jaksollinen järjestelmä · Katso lisää »

Jalokaasut

Geisslerin putkessa oranssia valoa. Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti, pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Jalokaasut · Katso lisää »

Joseph John Thomson

Joseph John ”J.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Joseph John Thomson · Katso lisää »

Kaasu

Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Kaasu · Katso lisää »

Kalibrointi

Kalibrointi käsittää toimenpiteet, joiden avulla määritetyissä olosuhteissa saadaan tietoon mittauslaitteen tai mittausjärjestelmän näyttämien tai kiintomitan tai vertailuaineen edustamien suureiden arvojen ja vastaavien mittanormaaleilla eli standardeilla toteutettujen arvojen välinen yhteys.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Kalibrointi · Katso lisää »

Kalifornium

Kalifornium on keinotekoinen aktinoideihin kuuluva alkuaine.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Kalifornium · Katso lisää »

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä

tieto puuttuu Kansainvälinen yksikkö­järjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikkö­järjestelmä.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »

Kationi

Kationi on positiivinen ioni.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Kationi · Katso lisää »

Katodi

Kemiassa katodilla tarkoitetaan sähkökemiallisen parin elektrodia, jossa tapahtuu pelkistyminen.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Katodi · Katso lisää »

Kilogramma

Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleis­kielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Kilogramma · Katso lisää »

Kiteinen aine

Osmiumkiteitä Kiteinen aine on kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Kiteinen aine · Katso lisää »

Konvoluutio

Kahden aikasarjan konvoluutio. Matematiikassa ja erityisesti funktionaalianalyysissä konvoluutio on kahden funktion f \ ja g \ välille määritelty operaatio, joka tuottaa uuden funktion f*g \. Konvoluutiota käytetään tilastotieteessä, signaalinkäsittelyssä ja differentiaalilaskennassa.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Konvoluutio · Katso lisää »

Koordinaatisto

Kaksiulotteinen karteesinen koordinaatisto Koordinaatisto on geometrinen järjestelmä alueen kuvaamiseen ja sen mittasuhteiden, sijaintien tai muiden sellaisten ilmoittamiseen.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Koordinaatisto · Katso lisää »

Koronapurkaus

Koronapurkaus, lyhyemmin joskus korona, tapahtuu, kun sähkönjohtimen jännite tuottaa niin voimakkaan sähkökentän, että se ylittää ympäröivän kaasun läpilyöntilujuuden.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Koronapurkaus · Katso lisää »

Kromatografia

Kromatografiamenetelmien luokittelua Kromatografia on kemian ja biokemian menetelmä kemiallisten yhdisteiden eristämiseksi, puhdistamiseksi ja määrittämiseksi.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Kromatografia · Katso lisää »

Ksenon

Ksenon on kemiallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Xe, järjestysluku 54 ja CAS-numero 7440-63-3.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Ksenon · Katso lisää »

Kupari

Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Kupari · Katso lisää »

Kursiivi

Adobe Arabic fontin neljä eri muotoa (Normaali, Kursiivi, Lihavoitu, Lihavoitu kursiivi) Kursiivi on vino, kaunokirjoitusta mukaileva kirjasinlaji.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Kursiivi · Katso lisää »

Kvantittuminen

elektronien pyörimismäärä on kvantittunut. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Kvantittuminen · Katso lisää »

Laser

6 eriväristä laseria Laser on laite, joka tuottaa koherenttia valoa.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Laser · Katso lisää »

Lämpökemia

Lämpökemia eli termokemia on fysikaalisen kemian tutkimusala, jossa tutkitaan kemiallisiin tapahtumiin, kuten reaktio ja olomuodon muutos, liittyviä lämpömuutoksia järjestelmän ja se ympäristön välillä.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Lämpökemia · Katso lisää »

Lepomassa

Lepomassa kuvaa kappaleen massaenergiaa, silloin kun kappale on levossa.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Lepomassa · Katso lisää »

Liike-energia

Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Liike-energia · Katso lisää »

Liikemäärä

Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).

Uusi!!: Massaspektrometria ja Liikemäärä · Katso lisää »

Lipidi

Lipidien rakenne. Lipidi eli rasva-aine on yhteisnimi eliöiden solukoissa ja kudoksissa syntyneille rasvoille ja rasvamaisille yhdisteille, kuten rasvoille, öljyille, vahoille, kolesterolille, steroideille, rasvaliukoisille vitamiineille (A-, D-, E- ja K-vitamiinit), monoglyserideille, diglyserideille, triglyserideille (varsinaiset rasvat) ja fosfolipideille.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Lipidi · Katso lisää »

Liukeneminen

Ruokasuola, natriumkloridi, liukenee hyvin veteen. Suola on liukeneva aine ja vesi liuotin. Kulta, joka on aikoinaan ollut liuenneena kuutiolliseen pyriittikiteeseen, on jäänyt jäljelle, kun pyriitti on liuennut virtaavaan veteen. Kiven keskuksessa näkyy edelleen osa alkuperäisestä pyriitti­kiteestä. Liukeneminen on tapahtuma, jossa liukeneva aine sekoittuu liuottimeen siten, että syntyy liuos.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Liukeneminen · Katso lisää »

Liuotin

Liuotin on mikä tahansa aine, johon joko kiinteä aine, neste tai kaasu voi liueta.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Liuotin · Katso lisää »

Magneetti

Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille. Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Magneetti · Katso lisää »

Magneettikentän voimakkuus

Magneettikentän voimakkuus (tunnus H) on magnetismia kuvaava vektorisuure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä ampeeri per metri (A/m).

Uusi!!: Massaspektrometria ja Magneettikentän voimakkuus · Katso lisää »

Magneettikenttä

Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Magneettikenttä · Katso lisää »

Massavaje

Massavaje, joskus myös massakato, on ydinfysiikassa esiintyvä luonnonilmiö, jossa yksittäisen atomin kokonaismassa on pienempi kuin sen sisältämien vapaana olevien rakenneosasten (nukleonien) kokonaismassa.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Massavaje · Katso lisää »

Molekyyli

Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Molekyyli · Katso lisää »

Molekyylimassa

Molekyylimassa kertoo molekyylin massan atomimassayksiköissä (yksikkönä u tai amu).

Uusi!!: Massaspektrometria ja Molekyylimassa · Katso lisää »

Mooli

Mooli (yksikön tunnus mol) on ainemäärän mittayksikkö.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Mooli · Katso lisää »

Nailon

Nailonista valmistettua köyttä Nailon (alkup. nylon) on polyamideihin lukeutuva tekninen muovi, joka keksittiin 28. helmikuuta 1935 DuPont-yrityksessä Delawaressa, Yhdysvalloissa.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Nailon · Katso lisää »

Neon

Geisslerin putkessa oranssia valoa, tällaisia lamppuja käytetään paljon mainoskylteissä ja siitä neon parhaiten tunnetaankin. Neon (tunnus Ne) on väritön, hajuton ja vaaraton jalokaasu, ja alkuaine, joka loistaa punertavaa hehkua tyhjiöputkissa ja neonlampuissa.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Neon · Katso lisää »

Nikkeli

Nikkeli on rautaryhmään kuuluva ferromagneettinen metallinen alkuaine.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Nikkeli · Katso lisää »

Nopeus

Nopeus (tunnus v) ilmoittaa tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Nopeus · Katso lisää »

Normaali-ilmakehä

Normaali-ilmakehä eli normaali ilmanpaine (atm) on kansainvälisesti vahvistettu ilmanpaineen normaaliarvo, 101 325 pascalia, jota ennen on käytetty myös paineen mittayksikkönä.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Normaali-ilmakehä · Katso lisää »

Orgaaninen yhdiste

Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Orgaaninen yhdiste · Katso lisää »

Paine

Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Paine · Katso lisää »

Peptidi

Peptidit ovat polyamideja, jotka koostuvat kahdesta tai enintään noin 50:stä kovalenttisesti toisiinsa peptidi- tai isopeptidisidoksin yhtyneestä aminohaposta.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Peptidi · Katso lisää »

Pinta-ala

Pinta-ala (myös ala, tunnus A; lyhenne yleiskielessä pa.) on pinnan tai alueen koon mitta.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Pinta-ala · Katso lisää »

Pintajännitys

Hyönteinen voi kävellä veden päällä pintajännityksen ansiosta. Pintajännitys on fysiikassa nesteen pinnan ilmiö, jonka vuoksi pinta käyttäytyy kuin joustava kalvo.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Pintajännitys · Katso lisää »

Polymeeri

Polymeeri on molekyyli, jossa useat (vähintään 50 kpl) pienet molekyylit eli monomeerit ovat liittyneet toisiinsa kemiallisin sidoksin katalyyttien vaikutuksesta prosessissa, jota kutsutaan polymerisaatioksi.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Polymeeri · Katso lisää »

Poolisuus

osittaisvarauksen, molemmat vetyatomit positiivisen. Varausjakauman epätasaisuus eli poolisuus tarkoittaa elektronitiheyden jakautumista molekyylissä niin, että siihen syntyy negatiivisesti ja positiivisesti varautuneet päät.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Poolisuus · Katso lisää »

Ppm

Parts per million, lyhenne ppm, on prosentin ja promillen kaltainen suhteellinen suhdeyksikkö, joka ilmaisee, kuinka monta miljoonasosaa jokin on jostakin.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Ppm · Katso lisää »

Proteiini

α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Proteiini · Katso lisää »

Protoni

Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Protoni · Katso lisää »

Puoliarvoleveys

Puoliarvoleveys eli FWHM (sanoista Full Width at Half Maximum) tarkoittaa välimatkaa kahden sellaisen pisteen x1 ja x2 välillä, jotka sijaitsevat funktion f(x) maksimiarvon vastakkaisilla puolilla ja ovat kohdassa, jossa funktion f(x) arvo on puolet maksimiarvostaan.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Puoliarvoleveys · Katso lisää »

Radikaali (kemia)

Radikaalin muodostuksessa sidos katkeaa homolyyttisesti ja kukin atomi ottaa yhden elektronin sidosta muodostavasta elektroniparista. Yhden elektronin siirtymistä kuvataan yksiväkäsisellä reaktiomekanisminuolella. Radikaali on atomi tai molekyyli, jolla on pariton määrä elektroneja (yleensä seitsemän) uloimmalla elektronikuorella ja siten pariton elektroni.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Radikaali (kemia) · Katso lisää »

Resonanssi

Värähtelevän kielen perusääni ja 1. ja 2. ylä-ääni. Resonanssi eli myötävärähtely on fysiikan ilmiö.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Resonanssi · Katso lisää »

Sähkö

Energiantuotanto. Vaarallisesta jännitteestä varoittava merkki. Salama on luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Sähkö on luonnonilmiö, joka liittyy sähkövaraukseen.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Sähkö · Katso lisää »

Sähkökenttä

Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Sähkökenttä · Katso lisää »

Sähkömagneettinen kenttä

Sähkömagneettinen kenttä on staattinen sähkö- tai magneettikenttä - (myös sähkömagneetin synnyttämä) tai ajallisesti muuttuva sähkö-, magneetti- tai sähkömagneettinen kenttä.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Sähkömagneettinen kenttä · Katso lisää »

Sähkövaraus

Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkö­määrä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkö­varauksen omaaviin kappaleisiin.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Silikoni

Lineaarisen polydimetyylisiloksaanin kemiallinen rakenne. Silikonit eli polysiloksaanit ovat pii-happi-polymeerejä, joiden kemiallinen kaava on n, jossa R on orgaaninen ryhmä, kuten metyyli, etyyli tai fenyyli.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Silikoni · Katso lisää »

Sisäenergia

Sisäenergia kuvaa kaikkea järjestelmän sisään varastoitunutta energiaa, joka voi olla sitoutuneena aineen molekyylien kineettisenä energiana, potentiaalienergiana,A varastoituneena sidosten värähtelyihin ja molekyyliryhmien pyörimisiin, ja sidosenergioihin.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Sisäenergia · Katso lisää »

Suhde

x:n ja y:n suhde. Suhde tarkoittaa matematiikassa kahden luvun tai suureen jakolaskua, jonka tarkoitus on verrata kahta lukua tai suuretta keskenään.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Suhde · Katso lisää »

Suola

Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Suola · Katso lisää »

Suprajohde

Tavallinen ja suprajohtava 12 500 ampeerin kaapeli CERN:stä Suprajohde tarkoittaa sellaista ainetta, jonka resistiivisyys katoaa kun lämpötila laskee aineelle ominaisen kriittisen lämpötilan alapuolelle.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Suprajohde · Katso lisää »

Taajuus

Eritaajuisia siniaaltoja. Taajuus (vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Taajuus · Katso lisää »

Tantaali

Tantaali on siirtymämetalleihin kuuluva harvinainen, siniharmaakiiltoinen alkuaine, jonka järjestysluku on 73.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Tantaali · Katso lisää »

Tasavirta

Tasavirta tarkoittaa sähkövirtaa, jonka suunta ei muutu toisin kuin vaihtovirralla.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Tasavirta · Katso lisää »

Tesla (yksikkö)

Tesla (tunnus T) on SI-järjestelmän magneettivuon tiheyden yksikkö.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Tesla (yksikkö) · Katso lisää »

Tunneloituminen

Aaltopaketti kääntyy suurimmaksi osaksi potentiaalivallista takaisin, mutta osa tunneloituu vallin läpi. Tunneloituminen eli tunneli-ilmiö on kvanttimekaaninen ilmiö, jonka vuoksi hiukkanen voi tietyllä todennäköisyydellä läpäistä potentiaalivallin, jonka ylittämiseen sillä ei klassisen fysiikan mukaan olisi riittävästi energiaa.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Tunneloituminen · Katso lisää »

Tyhjiö

Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Tyhjiö · Katso lisää »

Typpi

Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Typpi · Katso lisää »

Ultraviolettisäteily

Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »

Vaihtovirta

Vaihtovirta on sähkövirtaa, jonka suunta vaihtelee ajan funktiona.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Vaihtovirta · Katso lisää »

Valenssielektroni

Valenssielektroni on atomin ylimmällä kuorella oleva elektroni, joka osallistuu kemiallisten sidosten muodostamiseen.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Valenssielektroni · Katso lisää »

Viritystila

Viritystila on kvanttimekaniikassa systeemin eli atomin, molekyylin tai esimerkiksi atomiytimen kvanttimekaaninen tila, joka on energialtaan korkeammalla kuin sen perustila.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Viritystila · Katso lisää »

Virtapiiri

Teoreettisessa sähkötekniikassa virtapiiri koostuu piirialkioista ja niitä yhdistävistä johtimista.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Virtapiiri · Katso lisää »

Voltti

Voltti (tunnus V) on SI-järjestelmän johdettu jännitteen yksikkö.

Uusi!!: Massaspektrometria ja Voltti · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

ESI, Fragmentaatiomenetelmä, Fragmentointi, Ft-icr, Ionisaattori, Kiihdytinmassaspektrometri, MALDI, Massa-analysaattori, Massaspektrografi, Massaspektrografia, Massaspektrometri, Massaspektroskopia.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »