Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Markovin senaatti

Indeksi Markovin senaatti

Markovin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1909–1913.

30 suhteet: Aleksei Hozjainov, Alexander von Kothen, Amiraalisenaatti, Anders Wirenius, Baltiansaksalaiset, Borovitinovin senaatti, Erik Berg, Ernesti Rainesalo, Felix Saarikoski, Franz Albert Seyn, Hjeltin senaatti, Mihail Borovitinov, Mihail Ganskau, Paul Kraatz, Pjotr Stolypin, Platon Ivanov, Sotilasmiljoonat, Suomalaiset, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen senaatti, Teodor Sillman, Venäläinen, Viktor Hedlund, Viktor Semenov, Vladimir Markov, Yhdenvertaisuuslaki, 13. marraskuuta, 1909, 1913, 21. huhtikuuta.

Aleksei Hozjainov

Aleksei Aleksandrovitš Hozjainov (suomalaisissa lähteissä usein Hosiainov; 25. maaliskuuta (J: 13. maaliskuuta) 1861 Helsinki – 1. toukokuuta (J: 18. huhtikuuta) 1913 Helsinki) Finljandskaja Gazeta 3.5.1913, s. 1.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Aleksei Hozjainov · Katso lisää »

Alexander von Kothen

Alexander von Kothen (8. huhtikuuta 1867 Vilna, Venäjän keisarikunta – 1920 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli suomalaissyntyinen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri, joka toimi senaattorina niin sanotussa amiraalisenaatissa.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Alexander von Kothen · Katso lisää »

Amiraalisenaatti

Amiraalisenaatti vuonna 1915. Pöydän päässä vasemmalla Franz Albert Seyn ja oikealla Mihail Borovitinov. Amiraalisenaatti tai sapelisenaatti on Suomen senaatista ja varsinkin sen talousosastosta toisen sortokauden aikana 1909–1917 käytetty nimitys.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Amiraalisenaatti · Katso lisää »

Anders Wirenius

Anders Wirenius. Anders Wirenius (29. huhtikuuta 1850 Pietari – 29. elokuuta 1919 Hatsina) oli keisarillisessa Venäjän laivastossa palvellut suomalainen vara-amiraali.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Anders Wirenius · Katso lisää »

Baltiansaksalaiset

Baltia vuonna 1250. Alueen vallanpitäjiä olivat piispat ja Saksalainen ritarikunta (.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Baltiansaksalaiset · Katso lisää »

Borovitinovin senaatti

Borovitinovin senaatti vuonna 1915. Pöydän päässä vasemmalla Franz Albert Seyn ja oikealla Mihail Borovitinov. Borovitinovin senaatti oli toinen ns.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Borovitinovin senaatti · Katso lisää »

Erik Berg

Erik (ven. Kirill) Berg (6. lokakuuta 1876 Theal, Liivinmaa – 1. tammikuuta 1945 Pariisi, Ranska) oli baltiansaksalaista syntyperää ollut kreivi, joka toimi virkamiehenä Suomessa ja senaattorina niin sanotussa amiraalisenaatissa vuosina 1909–1917.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Erik Berg · Katso lisää »

Ernesti Rainesalo

Ernesti Rikard Rainesalo (vuoteen 1906 Ernst Richard Rothström; 8. huhtikuuta 1864 Eurajoki – 16. elokuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen asianajaja, joka toimi senaattorina toisen sortokauden aikaisessa niin sanotussa amiraalisenaatissa.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Ernesti Rainesalo · Katso lisää »

Felix Saarikoski

Felix Florentin Saarikoski (vuoteen 1906 Serenius) (21. kesäkuuta 1857 Kuopio – 4. heinäkuuta 1920) oli suomalainen senaattori, valtiopäivämies ja asianajaja.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Felix Saarikoski · Katso lisää »

Franz Albert Seyn

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn, (8. elokuuta 1862 Vitebsk, Venäjän keisarikunta – 1918 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi. Hänet syrjäytettiin ja vangittiin välittömästi helmikuun vallankumouksen 1917 jälkeen.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Franz Albert Seyn · Katso lisää »

Hjeltin senaatti

Helsingin yliopiston kanslerin, professori Edvard Hjeltin senaatti oli toinen parlamentaarinen Venäjän keisarikunnan alaisuudessa toiminut Suomen senaatti.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Hjeltin senaatti · Katso lisää »

Mihail Borovitinov

Mihail Borovitinov vuonna 1914. Mihail Borovitinov (2. elokuuta 1874 Pietari – k. ei tiedossa) oli venäläinen lakimies, joka toimi toisen sortokauden aikana vuosina 1913–1917 Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli käytännössä pääministerinä niin sanotussa amiraalisenaatissa.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Mihail Borovitinov · Katso lisää »

Mihail Ganskau

Mihail Fjodorovitš Ganskau (s. 7. tammikuuta 1867 Venäjä – k. ?) oli venäläisen kaartinupseerin poika, suoritti oikeustieteellisen tutkinnon Venäjällä 1889 ja toimi sen jälkeen keisarillisen Venäjän oikeuslaitoksen palveluksessa.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Mihail Ganskau · Katso lisää »

Paul Kraatz

Paul Kraatz (1910-luvun alku) Paul Nikolai Alexander Kraatz, (17. tammikuuta 1863 Viipuri – 30. kesäkuuta 1926 Helsinki) oli suomalainen Venäjän armeijan kenraalimajuri, joka toimi senaattorina niin sanotussa amiraalisenaatissa toisen sortokauden aikana.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Paul Kraatz · Katso lisää »

Pjotr Stolypin

Pjotr Arkadjevitš Stolypin (14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Pjotr Stolypin · Katso lisää »

Platon Ivanov

Platon Ivanovitš Ivanov (vuodesta 1938 Iivola; 31. maaliskuuta 1863 Helsinki – 15. marraskuuta 1939 Daugavpils, Latvia) oli Suomessa syntynyt venäläinen virkamies, joka toimi toisen sortokauden aikana Suomen kenraalikuvernöörin kanslian johtajana, senaattorina niin sanotussa amiraalisenaatissa sekä ministerivaltiosihteerin apulaisena.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Platon Ivanov · Katso lisää »

Sotilasmiljoonat

Sotilasmiljoonat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnalle vuosina 1902–1916 maksama korvaus siitä, ettei suomalaisia kutsuntalakkojen jälkeen enää yritetty saada asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Sotilasmiljoonat · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Suomalaiset · Katso lisää »

Suomen kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Teodor Sillman

pienoiskuva Teodor Sillman (17. tammikuuta 1854 Helsinki – 12. maaliskuuta 1926 Hatsina, Pietarin kuvernementti, Neuvostoliitto) oli suomalainen Venäjän laivaston vara-amiraali, joka toimi myös jonkin aikaa senaattorina Markovin johtamassa senaatissa.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Teodor Sillman · Katso lisää »

Venäläinen

Venäläinen voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Venäläinen · Katso lisää »

Viktor Hedlund

Viktor Bernhard Hedlund (27. toukokuuta 1853 Helsinki – 4. heinäkuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen Venäjän armeijan kenraaliluutnantti, senaattori ja valtioneuvos.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Viktor Hedlund · Katso lisää »

Viktor Semenov

Viktor Aleksandrovitš Semenov (Semenoff, 12. helmikuuta 1858 Pietari – 1919 Moskova) oli venäläinen Markovin senaatin ja Borovitinovin senaatin jäsen.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Viktor Semenov · Katso lisää »

Vladimir Markov

Vladimir Ivanovitš Markov (26. heinäkuuta 1859 Hamina – elokuu 1919 Pietari) oli Suomessa syntynyt venäläistaustainen kenraaliluutnantti, senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1909–1913 ja ministerivaltiosihteeri 1913–1917.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Vladimir Markov · Katso lisää »

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi.

Uusi!!: Markovin senaatti ja Yhdenvertaisuuslaki · Katso lisää »

13. marraskuuta

13.

Uusi!!: Markovin senaatti ja 13. marraskuuta · Katso lisää »

1909

Ei kuvausta.

Uusi!!: Markovin senaatti ja 1909 · Katso lisää »

1913

Vuosi 1913 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Markovin senaatti ja 1913 · Katso lisää »

21. huhtikuuta

21.

Uusi!!: Markovin senaatti ja 21. huhtikuuta · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »