Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Mannerheim-linja

Indeksi Mannerheim-linja

Mannerheim-linjan kulku kartalla esitettynä. Mannerheim-linja oli kantalinnoitettu puolustuslinja, joka kulki Karjalankannaksella Laatokalta Suomenlahdelle.

55 suhteet: Armeija, Bunkkeri, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Divisioona, Dokumenttielokuva, Helsinki, J. Chr. Fabritius, Jalkaväki, Jatkosota, Jorma Gallen-Kallela, Kannaksen armeija, Kannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt, Kantalinnoite, Karjalan kannaksen pääpuolustusasema, Karjalan kannaksen suojajoukkotaistelut talvisodassa, Karjalankannas, Kasematti, Kenttälinnoite, Konekivääri, Korsu, Kuutiometri, Laatokka, Muolaanjärvi, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliiton laivasto, Neuvostoliitto, Oscar Enckell, Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat), Päijänne, Pietari–Viipuri-rata, Piikkilanka, Puna-armeija, Puolustusvoimien ylipäällikkö, Ryhmän pesäke, Saarenpään linnake, Sillanpääasema, Suomen II armeijakunta (talvisota), Suomen III armeijakunta (talvisota), Suomen itsenäistyminen, Suomen puolustusvoimat, Suomenlahti, Suvanto (järvi), Taipaleenjoki, Taka-asema, Talvisota, Teikarsaari, Valkeasaari, Väliasema, Venäjän keisarikunta, Viipuri, ..., Viipurinlahden taistelu (1940), VKT-linja, VT-linja, Vuoksi, Ylimääräiset harjoitukset. Laajenna indeksi (5 lisää) »

Armeija

Alankomaiden ja Espanjan armeijat kohtasivat Gibraltarin taistelussa vuonna 1607. Armeija tarkoittaa laajassa merkityksessä sota- tai puolustusvoimia, järjestäytyneitä aseellisia joukkoja (vrt. sotaväki, asevoimat).

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Armeija · Katso lisää »

Bunkkeri

Bunkkeri Albaniassa. Bunkkeri Tanskassa Bunkkeri (.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Bunkkeri · Katso lisää »

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »

Divisioona

Divisioona (lyh. D tai Div) on sotatoimiyhtymä, jonka vahvuus on yleensä 10 000–20 000 henkeä ja komentajana kenraalimajuri tai vastaavan arvoinen upseeri.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Divisioona · Katso lisää »

Dokumenttielokuva

Charlie Chaplin tutustumassa do­ku­met­ti­elo­ku­van te­ki­jän Henk Alsemin 35 mm:n elo­ku­va­ka­me­raan Tanjung Priokin laiturilla Indonesiassa. Charlie Chaplinilla oli myös oma 16 mm:n elokuvakamera. Dokumenttielokuva (lyh. dokumentti, vanh. dokumentääri, puhek. dokkari) on elokuva, jossa esiintyvät ihmiset ja tapahtumat ovat todellisia, tai ainakin enemmän tosia kuin näytelmäelokuvassa.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Dokumenttielokuva · Katso lisää »

Helsinki

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Helsinki · Katso lisää »

J. Chr. Fabritius

Sergei (Johan Christian) Fabritius (29. toukokuuta 1890 Moskova – 2. lokakuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen insinööri ja everstiluutnantti.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja J. Chr. Fabritius · Katso lisää »

Jalkaväki

taktinen merkki. Jalkaväki (jv) on maavoimiin kuuluva aselaji, jonka sotilaat taistelevat yleensä jalkaisin ja käyttävät henkilökohtaista asetta.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Jalkaväki · Katso lisää »

Jatkosota

Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Jatkosota · Katso lisää »

Jorma Gallen-Kallela

Luutnantti Jorma Gallen-Kallela 1930-luvulla. Kaius Jorma Gallen-Kallela (22. marraskuuta 1898 Ruovesi – 30. marraskuutaSuomen Kuvalehti, Vapautemme hinta. Helsinki 1941 tai 1. joulukuuta Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tiedosto, Arkistolaitos 1939 Uusikirkko, Lempiälä) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Jorma Gallen-Kallela · Katso lisää »

Kannaksen armeija

Kannaksen armeijan ryhmitys talvisodan alkaessa Kannaksen armeija (Kan.A) oli suomalainen sotatoimiyhtymä talvisodassa.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Kannaksen armeija · Katso lisää »

Kannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt

Vapaaehtoiset linnoitustyöt käynnistyivät kesäkuussa 1939. Kuvassa kesäkauden 1939 linnoittamistöistä. Kannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt ovat 4.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Kannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt · Katso lisää »

Kantalinnoite

Bunkkeri, tyypillinen kantalinnoite Kantalinnoite eli kestolinnoite on sotilaiden suoja-asemaksi tehty rakennus, joka on useimmiten rakennettu rauhan aikana ammattityönä, ja jossa on käytetty erityisen lujia ja kestäviä materiaaleja, kuten raudoitettua betonia, terästä ja kiveä.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Kantalinnoite · Katso lisää »

Karjalan kannaksen pääpuolustusasema

Ensimmäinen Suomen pääpuolustuslinja oli 1918 linnoitettavaksi aloitettu niin sanottu Enckellin linja.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Karjalan kannaksen pääpuolustusasema · Katso lisää »

Karjalan kannaksen suojajoukkotaistelut talvisodassa

Neuvostojoukot ylittämässä Rajajokea sodan alussa. Suojajoukkotaistelut olivat talvisodan alussa käytyjä viivytystaisteluita, joissa suomalaiset joukot hidastivat Neuvostoliiton etenemistä.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Karjalan kannaksen suojajoukkotaistelut talvisodassa · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Karjalankannas · Katso lisää »

Kasematti

Ensimmäisen maailmansodan aikainen kasematti Leppävaarassa. Kasematti on linnakkeissa kivistä tai betonista rakennettu holvattu tila, johon voidaan sijoittaa tykki lähipuolustusta varten.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Kasematti · Katso lisää »

Kenttälinnoite

Esimerkki kenttälinnoitteesta, hirsillä tuettu tuliasema panssarintorjuntatykille Kenttälinnoite on sotilaiden suoja-asemaksi tehty rakennelma, joka on useimmiten sotilaiden rakentama sodan tai taistelun uhatessa, ja jossa on käytetty saatavilla olevia materiaaleja, kuten puuta, maaperää ja kivenlohkareita.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Kenttälinnoite · Katso lisää »

Konekivääri

Gatling-konekivääri 1885. länsirintamalla ensimmäisessä maailmansodassa. M60, yhdysvaltalainen kevyt konekivääri. Kaliiperi: 7,62x51 mm NATO. Konekivääri (kk), aiemmin kuularuisku (käännöslaina ruotsin sanasta kulspruta), on kivääripatruunoita ampuva konetuliase.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Konekivääri · Katso lisää »

Korsu

thumb Korsu on sodassa käytettävä miehistön tai aseiden suojarakennelma, joka on kaivettu osittain tai kokonaan maan alle.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Korsu · Katso lisää »

Kuutiometri

Kuutiometri (tunnus m³) on SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Kuutiometri · Katso lisää »

Laatokka

Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Laatokka · Katso lisää »

Muolaanjärvi

Muolaanjärvi eli Muolajärvi (vuodesta 1948, "Syväjärvi") on Vuoksen vesistöön kuuluva suurehko järvi Karjalankannaksen keskiosassa Kyyrölän kunnan länsiosassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Muolaanjärvi · Katso lisää »

Neuvosto-Venäjä

Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »

Neuvostoliiton laivasto

Neuvostolaivaston lippu Neuvostolaivaston rainelippu Neuvostoliiton laivasto oli puna-armeijan ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimien laivastohaara.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Neuvostoliiton laivasto · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Oscar Enckell

Talvisodan unkarilainen vapaaehtoisjoukko lähtökatselmuksessa Turun satamassa. Lähtökatselmuksen suoritti kenraaliluutnantti Oscar Enckell. Vapaaehtoisjoukon päällikkönä toimi kapteeni Imre Kémeri Nagy. Oscar Paul Enckell (2. maaliskuuta 1878 Pietari, Venäjä – 5. marraskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen sotilas ja teollisuusmies, joka oli merkittävän osan urastaan keisarillisen Venäjän armeijassa.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Oscar Enckell · Katso lisää »

Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat)

Fabianinkadun puolella. Pääesikunta (lyhenne PE) on Suomen puolustusvoimien puolustusvoimain komentajan johtoesikunta.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat) · Katso lisää »

Päijänne

Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Päijänne · Katso lisää »

Pietari–Viipuri-rata

Pietari–Viipuri-rata on osa vuonna 1870 valmistunutta Pietarin ja Riihimäen välistä rautatieyhteyttä.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Pietari–Viipuri-rata · Katso lisää »

Piikkilanka

Ruosteista piikkilankaa ns. NATO-piikkilankaa Piikkilankaeste Piikkilanka on aitaamisessa käytettyä teräslankaa tai teräslistaa, jossa on teräviä kulmia tai piikkejä.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Piikkilanka · Katso lisää »

Puna-armeija

Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Puna-armeija · Katso lisää »

Puolustusvoimien ylipäällikkö

Puolustusvoimien ylipäällikkö Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex johtaa Suomen puolustusvoimia.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Puolustusvoimien ylipäällikkö · Katso lisää »

Ryhmän pesäke

Ryhmän pesäke on paikka, johon asevoimiin tai puolustusvoimiin kuuluva ryhmän kokoinen joukko on sijoittunut.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Ryhmän pesäke · Katso lisää »

Saarenpään linnake

Koiviston maalaiskunnan sijainti Karjalassa. Saarenpään linnake oli suomalaisia rannikkopattereita varten rakennettu linnake Saarenpäässä, Koiviston maalaiskunnassa.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Saarenpään linnake · Katso lisää »

Sillanpääasema

Sillanpääasema on sotilastermi, joka tarkoittaa vesistön ylityksen jälkeen saavutetun aseman vahvistamista lisäjoukoilla ja sen käyttämistä jalansijana jatkohyökkäyksille.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Sillanpääasema · Katso lisää »

Suomen II armeijakunta (talvisota)

II armeijakunta (II AK) oli Suomen armeijan sotatoimiyhtymä talvisodassa.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Suomen II armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »

Suomen III armeijakunta (talvisota)

III armeijakunta (III AK) oli Suomen armeijan sotatoimiyhtymä talvisodassa.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Suomen III armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »

Suomen itsenäistyminen

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »

Suomen puolustusvoimat

Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 postimerkin, joka kuvasi Suomen sen hetkisiä puolustusvoimia osana kolmimerkkistä sarjaa. Puolustusvoimat on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Suomen puolustusvoimat · Katso lisää »

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Suomenlahti · Katso lisää »

Suvanto (järvi)

Suvanto on järvi Vuoksen eteläisessä laskuhaarassa Karjalankannaksella Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Suvanto (järvi) · Katso lisää »

Taipaleenjoki

Suvannosta ensin itään, sitten pohjoiseen ja jälleen itään laskeakseen Laatokkaan. Vasemmalla Kiviniemenkannas ja sen läpi virtaava Kiviniemenkoski. Taipaleenjoen Vaskelankoski. Taipaleenjoki (v:sta 1948) on Suvannonjärvestä Laatokkaan laskeva vuolas joki Karjalankannaksella.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Taipaleenjoki · Katso lisää »

Taka-asema

Taka-asema (T-asema) oli viimeinen Karjalankannaksen kolmesta puolustuslinjasta talvisodassa.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Taka-asema · Katso lisää »

Talvisota

Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Talvisota · Katso lisää »

Teikarsaari

Teikarsaaren sijainti Viipurinlahdella Teikarsaari on aiemmin Suomelle kuulunut saari ja kylä Viipurinlahdella luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Teikarsaari · Katso lisää »

Valkeasaari

Valkeasaaren sijainti Valkeasaari on Pietarin kaupungin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Rajajoen varrella Karjalankannaksella Venäjällä sekä entinen luterilainen seurakunta Pohjois-Inkerissä, Suomen entisen rajan pinnassa.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Valkeasaari · Katso lisää »

Väliasema

Väliasema (V-asema) oli talvisodassa Karjalankannaksella sijainnut toinen puolustuslinja, joka kulki Lihaniemi–Näykkijärvi–Muolaanjärvi–Vuoksi–Kiviniemi–Kiimajärvi–Pyhäjärvi–Laatokka-linjaa pitkin ja sen rakennustyöt aloitettiin talvisodan alussa.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Väliasema · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Viipuri · Katso lisää »

Viipurinlahden taistelu (1940)

Viipurinlahden taistelu 1940 oli yksi talvisodan suurimmista sodan loppuajan taisteluista, joka päättyi ratkaisemattomana.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Viipurinlahden taistelu (1940) · Katso lisää »

VKT-linja

VKT-aseman sijainti. VKT-linja eli Viipurin–Kuparsaaren–Taipaleen linja oli suomalaisten kolmas ja viimeinen puolustusasema Karjalankannaksella jatkosodan aikana.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja VKT-linja · Katso lisää »

VT-linja

VT-aseman sijainti kartalla. Vammelsuun–Taipaleen linja eli VT-linja oli suomalaisten toinen puolustuslinja jatkosodassa Karjalankannaksella.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja VT-linja · Katso lisää »

Vuoksi

Vuoksen Imatrankoski syyskuussa 2012 Antreassa. Svetogorskin voimalaitos Kiviniemen koski Näkymä pääuomalle Jääskessä Taipaleenjoen suu Vuoksi on Saimaasta Laatokkaan virtaava Vuoksen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Vuoksi · Katso lisää »

Ylimääräiset harjoitukset

Karjalankannakselle siirtyviä joukkoja. Ylimääräiset harjoitukset, YH tai ylimääräiset kertausharjoitukset olivat Suomessa vuoden 1939 lokakuussa aloitettu sotilastoimenpide.

Uusi!!: Mannerheim-linja ja Ylimääräiset harjoitukset · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Mannerheim linja, Mannerheimin linja.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »