36 suhteet: Albrecht von Wallenstein, Baijeri, Baijerin vaaliruhtinaskunta, Böömi, Christian Braunschweig, Donauwörth, Evankelinen unioni, Ferdinand II (keisari), Ferdinand Maria, Fredrik V (Pfalz), Habsburg, Ingolstadt, Jesuiitat, Johann Tilly, Katolinen kirkko, Katolinen liiga (Saksa), Kolmikymmenvuotinen sota, Kristian IV, Kurpfalz, Kustaa II Aadolf, München, Merkantilismi, Nördlingenin taistelu, Oberpfalz, Protestantismi, Ranska, Ruotsi, Tanska, Vaaliruhtinas, Valkeavuoren taistelu, Valtakunnankirous, Westfalenin rauha, 1573, 1651, 17. huhtikuuta, 27. syyskuuta.
Albrecht von Wallenstein
Albrecht von Wallenstein Albrecht Wenzel Eusebius von Wallenstein (oik. von Waldstein, tšekiksi Vojtěch Václav Eusebius z Valdštejna, 24. syyskuuta 1583 Hermanitz an der Elbe, Böömi – 25. helmikuuta 1634 Eger), Friedlandin ja Mecklenburgin herttua, oli böömiläinen aatelinen, sotilas ja poliitikko.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Albrecht von Wallenstein · Katso lisää »
Baijeri
Laibarösin kylä Pohjois-Baijerissa. Baijeri, virallisesti Baijerin vapaavaltio (Freistaat Bayern), on pinta-alaltaan suurin ja asukasluvultaan Nordrhein-Westfalenin jälkeen toiseksi suurin Saksan osavaltioista.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Baijeri · Katso lisää »
Baijerin vaaliruhtinaskunta
Baijerin vaaliruhtinaskunta oli Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan vaaliruhtinaskunta vuodesta 1623 vuoteen 1806, jolloin Baijerin kuningaskunta tuli sen tilalle.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Baijerin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »
Böömi
Böömin sijainti Tšekin tasavallan kartalla. Böömi on historiallinen alue Keski-Euroopassa, Tšekin tasavallassa.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Böömi · Katso lisää »
Christian Braunschweig
Herttua Christian Braunschweig (Paulus Moreelse 1619) Herttua Christian Braunschweig (oikeastaan Christian Braunschweig-Wolfenbüttel (20. syyskuuta 1599 Gröningen Saksa – 16. kesäkuuta 1626 Wolfenbüttel) oli saksalainen palkkasoturi kolmikymmenvuotisessa sodassa ja protestanttiseksi kääntyneen Halberstadtin hiippakunnan johtaja vuodesta 1616. Braunschweig oli Hollannin armeijan palveluksessa vuosina 1620 ja 1622. vuosina 1621–22 ja 1623–25 hän oli Pfalzin vaaliruhtinas Fredrik V:n palveluksessa. Tanskan liityttyä kolmikymmenvuotiseen sotaan Braunschweig siirtyi Tanskan kuningas Kristian IV:n palvelukseen 1625. Häntä kutsuttiin lisänimellä Hullu halberstadtlainen. Braunschweig oli Braunschweig-Wolfenbüttelin herttua Henrik Juliuksen kolmas poika. Isänsä kuoleman jälkeen 1613 hänet kasvatti eno Tanskan kuningas Kristian IV. Kun Halberstadtin hiippakunnan johtaja ja Braunschweigin veli Rudolf kuoli 1616, valittiin hänet seuraavaksi hiippakunnan johtajaksi. Braunschweig oli yksi harvoista merkittävistä protestanttisen puolen taistelijoista, jotka jatkoivat sotaa hävityn Valkeavuoren taistelun jälkeen. Hän hävisi kuitenkin 20. kesäkuuta 1622 Höchstin taistelussa Johann Tillylle kärsien raskaat tappiot. Tämän jälkeen hän siirtyi yhdessä Ernst von Mansfeldin kanssa Hollannin palvelukseen, jossa he taistelivat hyvin Fleurusin taistelussa 26. elokuuta (Braunschweig menetti taistelussa toisen kätensä) ja vapauttivat espanjalaisten piirittämän Bergen op Zoomin 4. lokakuuta. Braunschweig siirtyi armeijoineen talvimajoitukseen Itä-Friisinmaalle, josta seuraavan keväänä oli tarkoitus hyökätä Böömiin. Tilly kuitenkin johti armeijansa pohjoiseen ja katkaisi Braunschweigin hyökkäysreitin, ja Braunschweig päätti johtaa armeijansa takaisin Hollantiin, jossa oli sotinut menestyksekkäästi edellisenä syksynä. Tilly kuitenkin pakotti hänet taisteluun Stadtlohnissa 6. elokuuta 1623, jossa Braunschweigin armeija lähes tuhoutui. Alkuperäisestä 21 000:sta miehestä jäi jäljelle vain 6 000, joiden kanssa Braunschweig vetäytyi Hollantiin. Stadtlohnin taistelu lopetti ensimmäisen vaiheen kolmikymmenvuotisessa sodassa kun Fredrik V teki rauhan keisari Ferdinand II:n kanssa. Sota jatkui vuonna 1625 kun Tanska liittyi mukaan. Braunschweig asettui Tanskan palvelukseen, mutta sairastui vaikeasti ja kuoli 16. kesäkuuta 1626.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Christian Braunschweig · Katso lisää »
Donauwörth
Donauwörth on kaupunki Baijerin osavaltiossa Saksassa noin 45 kilometriä Augsburgista pohjoiseen.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Donauwörth · Katso lisää »
Evankelinen unioni
Evankelisen unionin valtiot Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa vuonna 1610. Asiakirja Evankelisen unionin perustamisesta, joka on allekirjoitettu 14. toukokuuta 1608. Evankelinen unioni eli Protestanttinen unioni oli kolmikymmenvuotisen sodan aikoihin toiminut Saksan protestanttien puolustusliitto.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Evankelinen unioni · Katso lisää »
Ferdinand II (keisari)
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Ferdinand II. Ferdinand II (9. heinäkuuta 1578 Graz – 15. helmikuuta 1637 Wien) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1619–1637, Böömin ja Unkarin kuningas vuodesta 1617 sekä vuodesta 1590 lähtien Sisä-Itävallan arkkiherttua.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Ferdinand II (keisari) · Katso lisää »
Ferdinand Maria
Ferdinand Maria, Paul Mignardin maalaama muotokuva vuodelta 1674. Ferdinand Maria (31. lokakuuta 1636 München – 26. toukokuuta 1679 Schleissheim) oli Baijerin vaaliruhtinas vuosina 1651–1679.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Ferdinand Maria · Katso lisää »
Fredrik V (Pfalz)
Böömin kuningas Fredrik I. Fredrik V (26. elokuuta 1596 Neumarkt in der Oberpfalz – 29. marraskuuta 1632 Mainz) oli vuosina 1610–1623 Pfalzin vaaliruhtinas ja vuosina 1619–1620 Böömin kuningas nimellä Fredrik I. Koska Fredrikin kuninkuus kesti vain yhden vuoden (4. marraskuuta 1619 – 8. marraskuuta 1620), hän sai lisänimen talvikuningas Tietosanakirja.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Fredrik V (Pfalz) · Katso lisää »
Habsburg
Habsburg-suku oli merkittävimpiä eurooppalaisia historiallisia hallitsijasukuja.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Habsburg · Katso lisää »
Ingolstadt
Ingolstadt on kaupunki Tonavan varrella Baijerissa, Saksassa.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Ingolstadt · Katso lisää »
Jesuiitat
Il Gesù, jesuiittojen äitikirkko Roomassa. Jesuiitat eli jesuiittaveljestö (Societas Jesu) on katolisen kirkon sääntökunta.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Jesuiitat · Katso lisää »
Johann Tilly
Kreivi Johann Tilly. Johann Tilly, oikeastaan Johann Tserclaes, Tillyn kreivi (joskus myös Johan Tzerclaes Reichsgraf von Tilly) (helmikuussa 1559 Villers-la-Ville – 30. huhtikuuta 1632, Ingolstadt) oli katolilaisten tärkeimpiä komentajia kolmikymmenvuotisessa sodassa.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Johann Tilly · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Katolinen liiga (Saksa)
Katolisen liigan käyttämä versio Baijerin lipusta Katolinen liiga oli saksalaisten katolisten ruhtinaitten liitto kolmikymmenvuotisen sodan aikana.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Katolinen liiga (Saksa) · Katso lisää »
Kolmikymmenvuotinen sota
Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Kolmikymmenvuotinen sota · Katso lisää »
Kristian IV
Kristian IV (12. huhtikuuta 1577 Frederiksborgin linna – 28. helmikuuta 1648 Kööpenhamina) oli Tanskan ja Norjan kuningas vuosina 1588–1648.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Kristian IV · Katso lisää »
Kurpfalz
Kurpfalz on entinen ruhtinaskunta ja alue Baden-Württembergin osavaltion pohjoisosassa Lounais-Saksassa.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Kurpfalz · Katso lisää »
Kustaa II Aadolf
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Kustaa II Aadolf · Katso lisää »
München
München on Saksan kolmanneksi suurin kaupunki Berliinin ja Hampurin jälkeen.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja München · Katso lisää »
Merkantilismi
Merkantilismi eli merkantiilijärjestelmä oli itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa, jota toteutettiin 1500-luvulta 1800-luvulle.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Merkantilismi · Katso lisää »
Nördlingenin taistelu
Nördlingenin taistelu (joskus myös Allbuchin taistelu) käytiin 6. syyskuuta 1634 kolmikymmenvuotisen sodan aikana lähellä Nördlingenin kaupunkia Etelä-Saksassa.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Nördlingenin taistelu · Katso lisää »
Oberpfalz
Oberpfalz on yksi saksalaisen Baijerin osavaltion hallintopiireistä.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Oberpfalz · Katso lisää »
Protestantismi
Protestantismi eli protestanttisuus (vrt., esittää vastalause) on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Protestantismi · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Ranska · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Ruotsi · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Tanska · Katso lisää »
Vaaliruhtinas
Henrik VII:n valintaan osallistuneet vaaliruhtinaat. Pergamentti ''Codex Balduineus'' vuodelta 1341. Vaaliruhtinas oli eräiden kirkollisten tai maallisten ruhtinaiden nimitys Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Vaaliruhtinas · Katso lisää »
Valkeavuoren taistelu
Valkeavuoren taistelu 8. marraskuuta 1620 Katolisen liigan ja böömiläisten protestanttisten kapinallisten varhainen yhteenotto kolmikymmenvuotisessa sodassa.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Valkeavuoren taistelu · Katso lisää »
Valtakunnankirous
Valtakunnankirous eli valtakunnanpanna oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa käytössä ollut lainsuojattomaksi julistaminen, jonka saattoi antaa keisari, valtiopäivät tai valtakunnankamarioikeus.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Valtakunnankirous · Katso lisää »
Westfalenin rauha
Westfalenin rauha oli sarja rauhansopimuksia, jotka touko- ja lokakuun 1648 välisenä aikana allekirjoitettiin Osnabrückissä ja Münsterissä.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja Westfalenin rauha · Katso lisää »
1573
Ei kuvausta.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja 1573 · Katso lisää »
1651
Ei kuvausta.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja 1651 · Katso lisää »
17. huhtikuuta
17.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja 17. huhtikuuta · Katso lisää »
27. syyskuuta
27.
Uusi!!: Maksimilian I (herttua) ja 27. syyskuuta · Katso lisää »