Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
14 suhteet: Antiikin Ateena, Antiikin Kreikan keramiikka, Antiikin Kreikka, Attikalainen keramiikka, Hieron (savenvalaja), Kreikan arkaainen kausi, Kyliks, Mainadit, Prostituutio antiikin Kreikassa, Punakuviokeramiikka, Signeeraus, Sileeni, Tondo, Vaasi.
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikin Kreikan keramiikka
Antiikin Kreikan keramiikka (käsitti poltetusta savesta tehdyt astiat, lamput ja muut esineet. Astioita, joista käytetään yleisnimitystä vaasi, käytettiin arkikäytössä ruoan ja nesteiden kuljetuksessa, säilytyksessä ja tarjoilussa, mutta niillä oli usein myös erityinen seremoniallinen merkitys. Keramiikkataiteessa keskeistä oli vaasien maalauskuviointi. Keramiikan tutkimuksesta on tullut tärkeä osa antiikintutkimusta.Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Keramiikka”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 257–258. Kreikkalaisen maailman varhaisimmat käsin tehdyt keraamiset esineet ajoittuvat neoliittiselle kivikaudelle noin 5000 eaa. Dreijaa eli savenvalajan pyörää alettiin käyttää Manner-Kreikan minyalaisten parissa keskisellä pronssikaudella noin 2000 eaa. ja Kreetan minolaisessa kulttuurissa noin 1900 eaa. Antiikin ajan keramiikka alkoi nousta protogeometriselta kaudelta noin 1000 eaa. lähtien. Myöhemmin keramiikan tuotantoa hallitsi Korintissa tuotettu korinttilainen keramiikka, mutta Ateenassa tuotettu attikalainen keramiikka syrjäytti sen 500-luvulla eaa. Attikalainen keramiikka saavutti huippukautensa myöhäisellä arkaaisella ja varhaisella klassisella kaudella noin 570–440 eaa. mutta taantui tämän jälkeen samalla, kun keramiikantuotannon painopiste siirtyi muualle.Rodgers 2017, s. 357. Vaasien muotoilu ja koristelu vaihtelivat eri aikoina, ja siten niiden perusteella antiikin Kreikan historiaa voidaan tutkimuksessa jakaa kulttuurikausiin ja -alueisiin. Keramiikka säilyy hyvin, ja siksi se on arkeologisissa löydöksissä yliedustettuna suhteessa monista muista materiaaleista, kuten kankaasta, metallista ja puusta, tehtyihin esineisiin. Näistä syistä löydetyt keramiikan osat ovat erittäin tärkeitä eri rauniovaiheiden ajoittamisen kannalta. Lisäksi keraamisten tuotteiden levinneisyys antaa tutkijoille tärkeää tietoa ajan kauppasuhteista ja -reiteistä, joten ne ovat sirpaleinakin arkeologeille tärkeä informaation lähde. Kuva-aiheista saadaan tietoa tuon ajan uskonnollisesta elämästä ja arjen tapakulttuurista sekä muun muassa urheilusta, merenkulusta, tarustosta ja sodankäynnistä. Vaasimaalaukset ovat nykyisin tärkein esimerkki varhaisesta kreikkalaisesta maalaustaiteesta. Kreikkalaisille itselleen vaasimaalaukset olivat vähempimerkityksisiä kuin seinä- ja paneelimaalaukset, joista on säilynyt nykaikaan vain vähäisiä esimerkkejä, siinä missä keramiikkaa tunnetaan runsain mitoin. Merkittävimpiä maalaustyylejä olivat mustakuvio- ja punakuviotekniikka.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Antiikin Kreikan keramiikka · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Attikalainen keramiikka
mustakuviotekniikalla koristeltu Panathenaia-amfora, n. 530 eaa. Kuvituksessa Athene-jumalatar. Attikalainen keramiikka viittaa Attikassa, erityisesti Ateenassa, valmistettuun antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Attikalainen keramiikka · Katso lisää »
Hieron (savenvalaja)
Hieron oli antiikin kreikkalainen savenvalaja, joka teki attikalaista punakuviokeramiikkaa.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Hieron (savenvalaja) · Katso lisää »
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Kreikan arkaainen kausi · Katso lisää »
Kyliks
Kyliks on antiikin aikana käytetty keraaminen viinimalja.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Kyliks · Katso lisää »
Mainadit
punakuviotekniikalla koristellusta kyliksistä, noin 480 eaa., Louvre. Mainadit eli bakkhantit (myös bakkantit) olivat kreikkalaisessa mytologiassa naispuolisia viininjumala Dionysoksen eli Bakkhoksen (lat. Bacchus) seuraajia.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Mainadit · Katso lisää »
Prostituutio antiikin Kreikassa
Kurtisaani ja hänen asiakkaansa. Punakuvioinen maljakko noin vuodelta 430 eaa. Ateenan arkeologinen kansallismuseo. Prostituutio oli antiikin Kreikassa osa ihmisten jokapäiväistä elämää.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Prostituutio antiikin Kreikassa · Katso lisää »
Punakuviokeramiikka
attikalainen amfora. Niobidi-maalari, n. 460–450 eaa. Walters Art Museum. Punakuviokeramiikka (punakuviotyyli) viittaa antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan, jossa vaasien koristelu on tehty savenpunaisella maalaamalla ympäröivät alueet mustaksi.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Punakuviokeramiikka · Katso lisää »
Signeeraus
Pablo Picasson signeeraus. Signeeraus tai signatuuri (latinan sanasta signum ’merkki’) on taiteilijan henkilöllisyyden osoittava merkki, useimmiten hänen nimikirjoituksensa tai sen osa.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Signeeraus · Katso lisää »
Sileeni
Juopunut Silenos Sileenit (kreikaksi silenoi) ovat kreikkalaisessa mytologiassa luonnonhenkiä – puoliksi ihmisiä ja puoliksi hevosia poiketen siten satyyreista, jotka ovat puoliksi vuohia.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Sileeni · Katso lisää »
Tondo
Sandro Botticelli, ''Granaattiomenamadonna'', 1487. Tempera puulle, 143,5 cm Uffizi. Tondo tarkoittaa pyöreää maalausta tai reliefiä erityisesti renessanssin taiteessa.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Tondo · Katso lisää »
Vaasi
Vaasi (on erityisesti antiikin ajan keramiikan tutkimuksessa erilaisista astioista käytetty yleisnimitys.
Uusi!!: Makron (vaasimaalari) ja Vaasi · Katso lisää »
