31 suhteet: Bakteerit, Endoteeli, Entsyymi, Gliasolu, Hemoglobiini, Hiussuoni, Ihmisen suolisto, Interferoni, Kalvorakkula, Keskushermosto, Keuhkorakkula, Keuhkot, Kreikan kieli, Kupfferin solu, Luu, Lysosomi, Maksa, Mikrobi, Monosyytti, Osteoklasti, Patogeeni, Perna, Proteiini, Punasolu, RNA, Solukalvo, Solulima, Syöjäsolu, Sytokiini, Tulehdus, Virukset.
Bakteerit
Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.
Uusi!!: Makrofagi ja Bakteerit · Katso lisää »
Endoteeli
Endoteeli on yksikerroksinen epiteeli.
Uusi!!: Makrofagi ja Endoteeli · Katso lisää »
Entsyymi
Puriininukleosidifosforylaasin malli Entsyymit ovat biologisia katalyyttejä, eli ne nopeuttavat kemiallisia reaktioita.
Uusi!!: Makrofagi ja Entsyymi · Katso lisää »
Gliasolu
Gliasolut (gliosyytit) eli hermotukisolut ovat hermotukikudoksen (neuroglia) muodostavia soluja, ja niitä on hermokudoksessa paljon enemmän kuin hermosoluja eli neuroneja.
Uusi!!: Makrofagi ja Gliasolu · Katso lisää »
Hemoglobiini
Hemoglobiini. Hemoglobiini eli verenpuna (lyh. Hb) (C2932H4724N828S8Fe4O848) muodostaa kolmasosan punasolusta.
Uusi!!: Makrofagi ja Hemoglobiini · Katso lisää »
Hiussuoni
Hiussuoniverkko arteriolin ja venulin välissä. Hiussuonet eli kapillaarit muodostavat verenkiertoelimistön pienimmän verisuonityypin.
Uusi!!: Makrofagi ja Hiussuoni · Katso lisää »
Ihmisen suolisto
Suolisto. Suolisto on osa ruoansulatuselimistöä.
Uusi!!: Makrofagi ja Ihmisen suolisto · Katso lisää »
Interferoni
Ihmisen interferoni-alfa Interferoni on proteiini, jota virustartunnan uhriksi joutuneet solut ja jotkut lymfosyytit levittävät ympärilleen.
Uusi!!: Makrofagi ja Interferoni · Katso lisää »
Kalvorakkula
Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Kalvorakkula eli vesikkeli on solussa sijaitseva pieni rakkula, jonka erottaa solulimasta vähintään yksi kalvokerros.
Uusi!!: Makrofagi ja Kalvorakkula · Katso lisää »
Keskushermosto
Keskushermoston osat: 1. Aivot 2. Aivorunko 3. Selkäydin Keskushermosto eli sentraalinen hermosto on keskussäätelyjärjestelmä, joka ohjaa kaikkea kehon toimintaa.
Uusi!!: Makrofagi ja Keskushermosto · Katso lisää »
Keuhkorakkula
Keuhkorakkulat eli alveolit ovat keuhkojen pienten ilmateiden päissä sijaitsevia säkkimäisiä anatomisia yksikköjä, joissa elimistön kaasujenvaihto tapahtuu.
Uusi!!: Makrofagi ja Keuhkorakkula · Katso lisää »
Keuhkot
Sydän ja keuhkot. Keuhkot ovat kaksi elintä, jotka kuuluvat hengityselimiin; muita osia ovat ylä- ja alahengitystiet.
Uusi!!: Makrofagi ja Keuhkot · Katso lisää »
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Uusi!!: Makrofagi ja Kreikan kieli · Katso lisää »
Kupfferin solu
Kupfferin solu on makrofagijärjestelmään kuuluva erikoistunut syöjäsolu eli makrofagi.
Uusi!!: Makrofagi ja Kupfferin solu · Katso lisää »
Luu
Luu (mon. ossa) on kovan luukudoksen muodostama tukirangan osa.
Uusi!!: Makrofagi ja Luu · Katso lisää »
Lysosomi
solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima '''12. Lysosomi''' 13. Keskusjyvänen Lysosomit ovat eläimissä esiintyviä yksinkertaisen fosfolipidikaksoiskalvon verhoamia pyöreitä soluelimiä, joiden halkaisija on noin 0,5 mikrometriä.
Uusi!!: Makrofagi ja Lysosomi · Katso lisää »
Maksa
Ihmisen maksan sijainti Ihmisen maksan alapinta. Lähde: Grayn anatomia (1918). Maksa on ruoansulatuselimistöön kuuluva ruoansulatusrauhanen ja elimistön suurin rauhanen.
Uusi!!: Makrofagi ja Maksa · Katso lisää »
Mikrobi
Bakteerit ovat mikrobeja. Mikrobi (Ihmisen mikrobistossa on noin kaksi kilogrammaa mikrobeja, jotka säätelevät ihmisen terveyttä. Patogeenit eroavat normaaliflooraan kuuluvista kommensaalimikrobeista ennen kaikkea siinä, että ne kykenevät tunkeutumaan ja leviämään elimistöön kommensaaleja paljon tehokkaammin. Normaaliflooraan kuuluvat mikrobit eivät yleensä muodosta riskiä eliön terveydelle. Niitä pidetään päin vastoin hyödyllisinä, koska ne kilpailevat patogeenien kanssa elintilasta. Mikrobeja tutkiva tiede on mikrobiologia.
Uusi!!: Makrofagi ja Mikrobi · Katso lisää »
Monosyytti
Monosyytti on veressä kiertävä valkosolu, joka erikoistuu kudoksiin mennessään makrofagiksi.
Uusi!!: Makrofagi ja Monosyytti · Katso lisää »
Osteoklasti
Osteoklasti (kreikan sanoista osteon, luu ja klastos, rikkinäinen) on luun syöjäsolu, joka syntyy usean monosyytin fuusioituessa eli osteoklasti on monitumainen solusitkos.
Uusi!!: Makrofagi ja Osteoklasti · Katso lisää »
Patogeeni
Taudinaiheuttaja eli patogeeni (kreikan sanoista πάθος pathos, "kärsimys" ja γενής genēs alkuperään viittaava sana, "tuottaja") on sairautta aiheuttava loinen, bakteeri, virus tai prioni.
Uusi!!: Makrofagi ja Patogeeni · Katso lisää »
Perna
Perna on pehmeä, tummanpunainen, imukudoksesta koostuva elin lähes kaikilla selkärankaisilla.
Uusi!!: Makrofagi ja Perna · Katso lisää »
Proteiini
α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.
Uusi!!: Makrofagi ja Proteiini · Katso lisää »
Punasolu
Veren punasoluja. Punasolu eli erytrosyytti on yksi elimistön pienimmistä soluista.
Uusi!!: Makrofagi ja Punasolu · Katso lisää »
RNA
RNA:n rakenne RNA:n ja DNA:n erot RNA eli ribonukleiinihappo on nukleotideistä koostuva polymeeri.
Uusi!!: Makrofagi ja RNA · Katso lisää »
Solukalvo
Solukalvo (plasmalemma eli plasmolemma) on jokaisessa solussa ja kaikkien eliöiden solua ympäröivä kalvo.
Uusi!!: Makrofagi ja Solukalvo · Katso lisää »
Solulima
Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula '''11. Solulima''' 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solulima eli sytoplasma on solukalvon sisällä, mutta tuman ulkopuolella oleva nesteseos, joka on suurimmaksi osaksi vettä ja siihen liuenneita tai suspensoituneita aineita, kuten ioneja, sokereita, aminohappoja, rasvahappoja ja proteiineja.
Uusi!!: Makrofagi ja Solulima · Katso lisää »
Syöjäsolu
Neutrofiilinen granulosyytti. Syöjäsolu eli fagosyytti on fagosytoosiin eli solusyöntiin osallistuva eli elimistön immuunijärjestelmään kuuluva solu, joka tuhoaa elimistöön päässeitä mikrobeja ja muita vierasaineita.
Uusi!!: Makrofagi ja Syöjäsolu · Katso lisää »
Sytokiini
Sytokiini on proteiinirakenteinen solujen välisen viestinnän välittäjäaine, joka on löydetty immunologisen tutkimustyön yhteydessä.
Uusi!!: Makrofagi ja Sytokiini · Katso lisää »
Tulehdus
Tulehdus, tulehdusvaste, tulehdusreaktio eli inflammaatio on elimistön immuunipuolustusjärjestelmän tapa reagoida infektioon eli mikrobitartuntaan tai aiemmasta virustartunnasta peräisin olevien selkäydinhermossa asuvien virusten aktivoitumiseen eli kulkeutumiseen muualle elimistöön.
Uusi!!: Makrofagi ja Tulehdus · Katso lisää »
Virukset
Virus on hyvin pieni biologinen järjestelmä, joka tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen.
Uusi!!: Makrofagi ja Virukset · Katso lisää »