Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Mahtavuus

Indeksi Mahtavuus

Joukon mahtavuus eli kardinaliteetti on joukon alkioiden lukumäärää kuvaava käsite, jota ilmaistaan kardinaaliluvulla.

31 suhteet: Alef, Algebrallinen luku, Alkio (joukko-oppi), Alkuluku, Aritmeettinen tiheys, Äärettömyys, Bijektio, Cantorin–Schröderin–Bernsteinin lause, Funktio, Georg Cantor, Induktio, Injektio, Irrationaaliluku, Joukko, Joukko-oppi, Kardinaaliluku, Käänteisfunktio, Kokonaisluku, Kolmioluku, Luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista, Luonnollinen luku, Maalijoukko, Neliöluku, Numeroituva joukko, Osajoukko, Pariton luku, Rationaaliluku, Reaaliluku, Surjektio, Transsendenttiluku, Ylinumeroituva joukko.

Alef

Alef on seemiläisten kirjoitusjärjestelmien kuten foinikian, heprean ja aramean kirjaimiston ensimmäinen kirjain.

Uusi!!: Mahtavuus ja Alef · Katso lisää »

Algebrallinen luku

Algebrallinen luku tarkoittaa sellaista reaali- tai kompleksilukua a, joka on kokonaislukukertoimisen polynomin P(x) nollakohta eli toteuttaa yhtälön P(a).

Uusi!!: Mahtavuus ja Algebrallinen luku · Katso lisää »

Alkio (joukko-oppi)

Alkio (myös elementti tai jäsen) on joukko-opissa joukon sisältämä objekti.

Uusi!!: Mahtavuus ja Alkio (joukko-oppi) · Katso lisää »

Alkuluku

12 esinettä voidaan asettaa kolmeen yhtä suureen pinoon, joten luku 12 ei ole alkuluku. 11 esineellä tämä ei ole mahdollista millään pinojen määrällä, joten luku 11 on alkuluku. Alkuluku on lukua 1 suurempi luonnollinen luku, joka ei ole jaollinen muilla positiivisilla kokonaisluvuilla kuin yhdellä ja itsellään.

Uusi!!: Mahtavuus ja Alkuluku · Katso lisää »

Aritmeettinen tiheys

Aritmeettinen tiheys eli luonnollinen tiheys on eräs tapa mitata lukuteoriassa kuinka suuri jokin luonnollisten lukujen osajoukko on.

Uusi!!: Mahtavuus ja Aritmeettinen tiheys · Katso lisää »

Äärettömyys

Äärettömän symboli eri fonteilla. Ääretön on kaikkea laskettavissa tai mitattavissa olevaa suurempi.

Uusi!!: Mahtavuus ja Äärettömyys · Katso lisää »

Bijektio

Bijektio Bijektio on funktio, jossa jokaista funktion parametria vastaa yksi tulosarvo ja kääntäen jokainen maalijoukon alkio on täsmälleen yhden alkion kuva.

Uusi!!: Mahtavuus ja Bijektio · Katso lisää »

Cantorin–Schröderin–Bernsteinin lause

Joukko-opissa käytettävä Cantorin–Schröderin–Bernsteinin lause on nimetty Georg Cantorin, Felix Bernsteinin ja Ernst Schröderin mukaan.

Uusi!!: Mahtavuus ja Cantorin–Schröderin–Bernsteinin lause · Katso lisää »

Funktio

Funktio f: X \rightarrow Y liittää jokaiseen joukon ''X'' alkioon täsmälleen yhden maalijoukon ''Y'' alkion. Funktio eli kuvaus kertoo olioiden välisistä riippuvuussuhteista.

Uusi!!: Mahtavuus ja Funktio · Katso lisää »

Georg Cantor

Georg Ferdinand Ludwig Philipp Cantor (3. maaliskuuta 1845 – 6. tammikuuta 1918) oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan parhaiten joukko-opin luojana.

Uusi!!: Mahtavuus ja Georg Cantor · Katso lisää »

Induktio

Induktio voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Mahtavuus ja Induktio · Katso lisää »

Injektio

Injektio Matematiikassa injektio on kuvaus, jossa mitkään kaksi lähtöjoukon alkiota eivät kuvaudu samalle maalijoukon alkiolle.

Uusi!!: Mahtavuus ja Injektio · Katso lisää »

Irrationaaliluku

Irrationaaliluku on matematiikassa reaaliluku, jota ei voi esittää kahden kokonaisluvun suhteena, eli rationaalilukuna /, missä m ja n ovat kokonaislukuja.

Uusi!!: Mahtavuus ja Irrationaaliluku · Katso lisää »

Joukko

Joukko on matematiikassa joukko-oppiin kuuluva peruskäsite.

Uusi!!: Mahtavuus ja Joukko · Katso lisää »

Joukko-oppi

Eulerin diagrammeilla. leikkausta esittävä Venn-diagrammi. Joukko-oppi on joukkojen ominaisuuksiin perehtynyt matematiikan osa-alue.

Uusi!!: Mahtavuus ja Joukko-oppi · Katso lisää »

Kardinaaliluku

Kardinaaliluku voi tarkoittaa jompaakumpaa seuraavista.

Uusi!!: Mahtavuus ja Kardinaaliluku · Katso lisää »

Käänteisfunktio

Käänteisfunktio on funktio, joka kääntää alkuperäisen funktion kuvaussuunnan päinvastaiseksi.

Uusi!!: Mahtavuus ja Käänteisfunktio · Katso lisää »

Kokonaisluku

Kokonaisluvut ovat arkipäiväiset luvut, joilla yleensä ilmoitetaan kohteiden lukumäärää.

Uusi!!: Mahtavuus ja Kokonaisluku · Katso lisää »

Kolmioluku

Kuusi ensimmäistä kolmiolukua T_n Kolmioluku on luonnollista lukua oleva määrä pisteitä, jotka pinnalle tasavälein aseteltuna muodostavat tasasivuisen kolmion.

Uusi!!: Mahtavuus ja Kolmioluku · Katso lisää »

Luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista

Tämä artikkeli on epätäydellinen luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista.

Uusi!!: Mahtavuus ja Luettelo suomenkielisistä yliopistomatematiikan oppikirjoista · Katso lisää »

Luonnollinen luku

Luonnollisia lukuja voidaan käyttää asioiden lukumäärän ilmoittamiseen (yksi omena, kaksi omenaa, kolme omenaa,...) Luonnolliset luvut muodostavat lukujoukon \mathbb.

Uusi!!: Mahtavuus ja Luonnollinen luku · Katso lisää »

Maalijoukko

Funktio ('''f''') joukosta '''X''' (vasemmalla) joukkoon '''Y''' (oikealla). Pienempi soikio '''Y''':n sisäpuolella on funktion '''f''' arvojoukko. '''Y''' on '''f''':n maalijoukko. Matematiikassa funktion maalijoukko tarkoittaa sitä joukkoa, jossa on funktion kuvauksessa saatavia alkioita.

Uusi!!: Mahtavuus ja Maalijoukko · Katso lisää »

Neliöluku

Neliöluku on positiivinen kokonaisluku, jonka osoittamasta määrästä pisteitä voidaan muodostaa neliön muotoinen kuvio.

Uusi!!: Mahtavuus ja Neliöluku · Katso lisää »

Numeroituva joukko

Matematiikassa termiä numeroituva käytetään kuvaamaan joukon sisältämien alkioiden lukumäärää.

Uusi!!: Mahtavuus ja Numeroituva joukko · Katso lisää »

Osajoukko

''B'' ⊆ ''A'' Venn-diagrammina Joukko B on joukon A osajoukko, jos jokainen joukon B alkio kuuluu joukkoon A, merkitään B \subset A. Tällöin sanotaan myös, että B sisältyy joukkoon A. Kaikkien osajoukkojen muodostamaa joukkoa kutsutaan potenssijoukoksi ja merkitään \mathcal(A).

Uusi!!: Mahtavuus ja Osajoukko · Katso lisää »

Pariton luku

Kokonaisluku on pariton, jos se ei ole jaollinen luvulla kaksi.

Uusi!!: Mahtavuus ja Pariton luku · Katso lisää »

Rationaaliluku

Lukua yksi edustaa ympyrä, jonka voi jakaa esimerkiksi neljään osaan. Eri neljäsosien suuruudet voi hahmottaa värittämällä ympyrän neljäsosista eri lukumääriä. Rationaalilukujen joukko (ℚ) on reaalilukujen joukon osajoukko, jonka jäsenet voidaan esittää kahden kokonaisluvun osamääränä eli murtolukuna muodossa \scriptstyle \frac: Tässä lukua m kutsutaan osoittajaksi ja lukua n nimittäjäksi.

Uusi!!: Mahtavuus ja Rationaaliluku · Katso lisää »

Reaaliluku

Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).

Uusi!!: Mahtavuus ja Reaaliluku · Katso lisää »

Surjektio

Surjektio Surjektio on funktio, jonka arvojen joukko "täyttää" maalijoukon.

Uusi!!: Mahtavuus ja Surjektio · Katso lisää »

Transsendenttiluku

Luku pii on eräs transsendenttiluku. Transsendenttiluku (myös transkendenttiluku) on kompleksiluku, joka ei ole algebrallinen luku.

Uusi!!: Mahtavuus ja Transsendenttiluku · Katso lisää »

Ylinumeroituva joukko

Ylinumeroituva joukko on matematiikassa joukko-opin termi ja se tarkoittaa joukkoa, joka ei ole numeroituva.

Uusi!!: Mahtavuus ja Ylinumeroituva joukko · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Kardinaliteetti, Mahtava.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »